wp

Yksi versio oli jossa solenoidi veti virranjakajaa myöhäiselle ja palautus oli toteutettu vetojousella :) ja paukkui, nosti kai ahtojakin kuten kuuluu.

Street B- ryhmän autoissa vuonna miekka ja kypärä kun vielä painepuolen vaakaimuilla ajettiin oli käytössä lisäpolttoaineen syöttöjärjestelmä kohokammioihin. Neulaventtiileistä ei tullut riittävästi apetta->kammion pa-pinta laski ja seos auttamatta laihalla. Ongelma ei siis välttämättä johdu pumpusta vaan koko paineensäätimen jälkeisen järjestelmän virtauksesta. Dellortojen neulaventtiileille tulevien porausten ja kanavien koko ei vakiona ole mikään päätä huimaava, pienellä kalvamisella ja poraamisella pa-virtausta saisi helposti lisää. Noissa lisäsyötöissä oli käytössä painekytkimen kautta ohjattu magneettiventtiilili joka päästi tietyn painearvon jälkeen polttoainetta ohi neulaventtiilin suoraan kohokammioon pienen kuristuksen kautta, neulaventtiili huolehti/toimi edelleen siten että pa-pinta pysyi oikealla korkeudella. Tuon kuristuksen kalibrointi on suurin ongelma mutta useita toimivia ratkaisuja takavuosina radoilla näkyi. Itsellä päällimäisenä jäänyt mieleen edesmenneen Pakaraisen Escort, en muista ajoiko hän samoilla osilla myös Merkur/Sierra-kopalla.

Niin, miksipä ei jos hinnalla ei ole merkitystä. Hitsatut 043:t tai CB:n 044:t hyvä aihio, itse valitsisin aihion jossa palotila olisi mahdollisimman pieni vakiona. 1300 2r kansissa ilmeisesti pienin palotila? Jos jollakin olisi tietoa 2r kansien eroista niin ne sopisi varmasti hyvin tähän ketjuun niin voisi "spekuloida" lisää. Palotilalla on suuri merkitys keski/korkeilla venttiilinnousuilla kansivirtauksen kannalta.

Sen verran että vakiotyyppisistä kansiaihioista loppuu materiaali ts. kanavaa on vaikea saada täyttöhitsaamatta riittävän suureksi. 40-42 riittää tuolla porauksella imuksi, pako riippuu sitten paljonko valmis imupuoli hengittää.

Mikä kansiaihio?

Mitä valua 044, onko kenelläkään tietoa CB044/Autolinea 044/041 palotilojen koko vakiona? Ei pääse mittaamaan kun venttiiliseetien koneistus vikapaikassa suoraan tehtaalta, harvemmin näkee että uudessa kannessa pitopinta osuu venttiilissä lähes sisäreunaan.

Nuo edellä mainitut nyt ainakin, lisäksi Del West. Pakopuolelle kannattaisi harkita nimonic-materiaalia, turboahdetussa käyttöolosuhteet ovat aika "karut" korkeiden lämpötilojen takia.

Ja nuohan kannattaa ostaa tyhjinä ja hankkia parempilaatuiset pidemmät venttiilit heti kättelyssä, tavoitelluilla litratehoilla alkaa vaatia A-luokan kamaa venttiileiksi ja sitä nuo kylkiäsenä tulevat eivät aivan ole. (vwparts.net ilmoittaa kansia olevan varastossa.)

Löysin tuon threadin josta tuo kuva oli noukittu, omistaja totesi itse detonaatiopeikon käyneen kylässä (myös putki halki samalta kohtaa). VW:n orkkiskansi on kyseiseltä kohdalta vähintään yhtä heikko kuin tuo 044, tällä hetkellä CB taitaa vaan myydä ei oota useimpien kansien kohdalla.

Onko kenties linkkiä kuviin, halkeaa palotilojen välistä? Ylikuumeneminen kai yleisin syy halkeiluun, pitääpä illalla katsoa noita 044:ia tarkemmin, kaverin hyllyssä sattuu sellaiset olemaan.

Käy ensimmäisenä lukemassa tämä jos ei ole entuudestaan tuttu: http://cal-look.no/lounge/index.php?topic=3257.0 Kansien osalta ainakin itse investoisin CB Performancen 044:iin niin jäisi se hitsaus pois sillä sitä tarvitaan todella paljon jotta kanavien mitat ja muodot saisi sellaisiksi kun tarvitsee. Mun mielestä nuo CB:n kannet on riittävän "originaalit" tähän tarkoitukseen + niissä on tarpeeksi materiaalia palotilan ympärillä. Sitä tarvitaan tarvitaan jotta kansi olisi riittävän tukeva korkeille sylinteripaineille. Aika paljon infoa löytyy suoraan tuosta linkin jutusta, yksi parhaita moottoriprojekteja volkkariin mitä olen nähnyt.

Nimenomaan, aihioksi nämäkin tulevat. Esimerkiksi imuventtiilien seetitöissä on aika lailla sanomista mutta suurin etu on tuo cnc:llä "rouhinta", nopeuttaa todella paljon kun ei tarvitse käsivaralta poistaa materiaalia. CNC-ohjelman jäljiltä etenkin pakopuolella aikamoiset kynnykset ohjaimien kohdalla, imupuolella kanavan lattian mutka(sisäkurvi) on liian sileä. Karheampi pintaa auttaa virtauksen pysymistä "kiinni" kanavan pinnassa ja seoksen laatu paranee. Dyno tykkää, ei välttämättä näy virtausarvoissa. Itse olisin jättänyt "evän" imuventtiilin ohjaimen etu- ja jättöpuolelle, muutoin ihan mukavat peruskanavat. Kanavakoko on näissä sen verran suuri että vanhempaa valua olevien SF/IDA- imusarjojen seinämistä alkaa käydä materiaali vähäksi.

Muutama kuva mitä saa kun tuollaiset tilaa: http://s137.photobucket.com/albums/q239 ... liminator/

http://www.chronos.ltd.uk/ Itse ostin tuolta, hinta murto-osa suomalaisesta. Postitus 10£ 30kg asti kotiovelle, tilaus ja toimitus pelasi kuin ajatus.

Duration @0.050", taisin laskea pienemmällä arvolla. Laita nokkakortin tiedot jos löytyy, pitää katsoa uudemman kerran. Kierrosluku saattoi olla myös 6500, se vaikuttaa myös. Jos haluat mahdollisimman tarkan lähtöarvion koko kombinaatiosta niin laita myös lisää tietoa kansista vaikka privalla niin katson mikä on paperilla "paras" yhdistelmä.

Suunnittele imuputkisto suosiolla 3. harmoniselle, väännöissä häviät tuskin mitään mutta ei tule liian ahdasta. Netti on pullollaan laskureita tarvittavan kaasuläppäkoon laskentaan yhdelle läpälle, noiden runnereiden mitoilla voi päätellä koot neljälle erillisläpälle. Parilla laskurilla laskettuna yhdelle läpälle mitaksi 60-70mm, eli hieman pienempi kuin tuo runnereiden yhteinen poikkileikkauspinta-ala. Laskin sen viimeksi jollain netistä löytyvällä laskurilla, nyt en enää sitä löytänyt. En tiedä onko tuollainen imusarja mahdollista mitoittaa ja rakentaa siten että plenumeja ruokkiva putki resonoisi käytännössä "oikein". Plenumit vaan noiden runnereiden jatkoksi ja n. 50-52mm sisämitalla oleva T-putki laturin alitse/ylitse pönttöihin ja läppärunko siihen kiinni. Kokonaispituuden kanssa voi kikkailla helposti? erilaisilla imusuppiloilla. Tuohon edelliseen postiin viitaten 38mm ja 880mm natsaa aika lähelle niinkuin tuolla viestiketjussa aiemmin laskeskelin. Katso mielenkiinnosta miten sen " Volymetric Efficiency" kentän muutos vaikuttaa pakoputkiston halkaisijaan, voi tulla yllätyksenä...

Helpoin tapa arvioida tarvittavan kaasuläpän koko löytyy kun olet laskenut ensin valikosta "Calculate Horsepower and torque with analysis" moottorisi arvoilla tehon ja väännön. Mene sitten ko. valikossa kohtaan " Induction system tuned lengths" jonka alta muutama rivi alempana on kohta " Plenum runner recommended entry area" Seuraavaksi lasket pinta-alasta ympyrän säteen/halkaisijan ja olet alueella. Minimum, average ja maximum arvoa voisi soveltaa järjestyksessä 4,3 ja 2 harmoniselle värähtelylle. Tarkasta imuputken kartiokkuus laskemalla Pipemaxin arvoista, 4-6 astetta olisi aika hyvä haarukka, suurempi saattaa heikentää "pulssia" tarpeettomasti tai aiheuttaa putken "virittymisen" korkeammalle kierrosluvulle kuin alunperin halusit. Noista pakosarjan mitoista kuulin hiljan käytännön kommenttia ettei isompi ole aina parempi. Esimerkkimoottori himpun alle 3l 4-sylinterinen vapari, eka dynoveto 2" primääreillä olevalla pakosarjalla n. 280hv, 44.5mm pakosarjalla mentiin yli 300hv:n että heilahti. Volkkarin koneeseen on vain aika hankala saada pakosarjaa noilla putkimitoilla mitä Pipemax antaa. Käytännössä niistä tulee liian pitkiä ja max. teho kärsii mutta alavääntö paranee. Koska suurempihalkaisijainen putki virittyy korkeammalle kierrosluvulle niin kannattaa valita volkkariin noista se suurin suositeltu ja valita lähin koko millimetreinä mitä löytyy. Pituudeksi pisin mitä Pipemax suosittelee ja sitten dynoon. Dynolapun perusteella muutat "Volumetric efficiency"- kenttää ja kierroslukua kunnes teho "natsaa" dynovetoon ja saat "oikeat" mitat joita moottorisi haluaa. Näin Pipemaxia on alunperin tarkoitettu käytettäväksi mutta on kyllä erittäin hyvä työkalu jo suunnitteluvaiheessa.

Vilkaiseppa tuolta, myyvät ohjaimia, komponentteja ja täydellisiä sarjoja. http://www.vintageair.com/index.asp

Polttoaineen ja ilman seos pysyy tasalaatuisempana, palaa nopeammin ja tuottaa enemmän tehoa. Kyse on ymmärtääkseni pienestä pyörteilystä jonka nuo terävät kulmat aiheuttavat seoksen ja kanavan rajapintaan estäen polttoaineen erottumista imuilman seasta.

Jos kysyjä tarkoittaa täysin pyöreää, ilman selkeitä kulmia olevaa seetiä niin virtauspenkki tykkää, dyno ei. Tämä on toisen käden tietoa mutta useammasta lähteestä joita pidän luotettavina. Itsellä ei ole dynolappuja tai muuta kokemusta aiheesta, omasta työkaluvalikoimasta löytyy kuitenkin 1kpl kyseistä seetiterää. Imupuoli on se kriittisempi, pakopuolella pitäisi toimia täysin.

Tuo kuvan kansi ei ole minun tekemä, nappasin sen omasta kuvakirjastosta jonne olen kansia ym. moottorijuttua keräillyt. CB:n Compit, veikkaisin. Itse tekemäni kannet ovat päätyneet suurimmaksi osaksi kavereiden ja tuttujen harraste/kilpa-autoihin. Skaala on aika laaja, Cortinasta aina 16-tappisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Ilmajäähyjä joitakin pareja, pääsääntöisesti pienen budjetin moottoreihin. Ihan harrastepohjalta, joskin tähän on tullut panostettua ajallisesti aika paljon. Tämä 4-tahtimoottorin kaasunvaihto tuntuu olevan sellainen laji että kun jotain luulee jo tietävänsä niin pian saa huomata ettei tiedä itse asiassa p*****kaan.

Tuollaiseen viimeistelyjälkeen pitää olla läjäpäin erilaisia hiomatuppeja, lamelliharjoja ym. Erittäin siistin viimeistelyn kanaviin saa halkaistun 6mm akselin ympärille käärityllä hiomanauhalla, karkealla voi jopa poistaa materiaalia, hienomalla saa tuon kuvan mukaista jälkeä. Porttaustyökaluja: http://www.mondello.com/Pages/Catalog/catalog_menu.htm http://www.ruffstuff.com/index.html

Valitettavasti kuvasta ei näy kuinka palotila jatkuu ylimmästä seetin kulmasta lähes pykälättä yhtenäsellä säteellä tiivistyspinnan tasoon saakka. Muuta hyvää palotilan kuvaa en löytänyt tähän hätään mutta jos löydän niin laitan lisää.

"30-35 asteen viiste venttiilin pitopinnan taakse. Venttiillilautasen kulma n. 7-8 astetta." *** Mikä on tämä venttiililautasen kulma? Venttiilin lautasen takaosa on yleensä hieman kalteva. Kaltevuus riippuu palotilan muodosta, jos palotilan katto on kaareva niin kulma on suurempi ja tasaisella katolla loivempi. Hyvässä kannessa palotila toimii diffuusorina venttiillle ja tällä on vaikutusta venttiilin muotoon. Tasakattoisella palotilalla hieman suorempi lautasen takaosa virtaa paremmin. "kuinka merkittävä tämä venttiilityö on verrattuna kanavien porttaukseen" Kyllä sen huomaa ihan persdynolla kun seeti- ja venttiilityö on hyvin tehty. Moottori vastaa kaasuun "herkemmin" ja vetokin tuntuu terävämmältä. Putsailet kanavat sen Fisherin kirjan mukaisesti ja panostat kunnon seetitöihin niin siitä se lähtee. työkaluja kanavien kuokkimiseen: http://www.tkp-toolservice.fi/?cat=2&kuvasto=1&page=554

Jossain CB:n tekniikka-artikkelissa oli maininta tuosta, totesivat imusarjavirtauksen olevan hieman parempi kuin IDA-jakoisessa koska ilman tarvitsee kääntyä vähemmän.