wp

Johnson Metal Tampereella mainostaa valmistavansa ja myyvänsä pronssiholkkeja asiakkaan mitoilla, sieltä kannattaisi ehkä kysyä. Osaavat varmasti konsultoida myös materiaalin suhteen.

Itse lähtisin testailemaan ensimmäisenä noita imutorvia ja pakosarjan kollektorin pituutta, niiden kanssa kikkailu on dynotunnit poislukien melko halpaa. Kansien tarkistuksen ja nokan arvojen mittauksen jälkeen näkeekin jo pian mitä moottorille pitää/kannattaa tehdä.

Aika monta pataa ja dynolappua on tullu Suomenmaassa nähtyä mutta en kyllä yhtään vielä sellasta missä vaparikoneessa litratehot on 100hv tai yli. Kuka ensimmäisenä esittää maagiset numerot omaavan lapun luotettavasta Dynopaikasta. Nyt siis kyseessä T1 tyyppinen orginaaliin perustuva työntötanko kone. Ruotsissahan tälläsiä kyllä tehdään :P Ja mitä isompi moottori, sitä vaikeammaksi se 100hv/litra karkaa. VW ilmajäähymoottorit kun tuppaavat olemaan kanava-, venttiili- ja nostorajoitteisia. Tuo ketjun aloittajan moottori on kohtuullisen hyvä, etenkin jos mitattu remmi paikallaan. Sylinteritäytöstä on puristussuhteesta riippuen 110-115%, ei paha.

Mikäli moottorin hengityksessä ei ole "reserviä" niin teho pysyy samana, tulee vain pienemmillä kierroksilla. Vääntö kasvaa iskutilavuuden kasvun suhteessa. Jos olisi tarkempia speksejä moottorista niin olisi helpompi spekuloida, dynolapuista saa myös hyvin suuntia mihin kannattaisi paneutua. CNC- kannet kaupan hyllyltä auttavat arvailussa, virtausmittausten lukemat olisi hyvä olla aina täydellisestä paketista imuventtiilistä ilmansuodattimeen.

G=Gleason, K= Klinkenberg, O=Oerlikon. Omassa 3.875 OEM VW- perässä G+asetusnumerot pinionille

Oikein sijoitettuna kanteen menisi 100mm porauksella 51mm imuventtiili melko kivutta. Pakoventtiilistä on turha tehdä kovin suurta, 38mm riittää hyvin jos pakonokan profiili ja istukan muoto ennen ja jälkeen venttiilin on oikean mallinen. Sitten loppuukin jo materiaali imukanavan ympäriltä jos lähdetään hakemaan maksimivirtauksia venttiillin suhteen. Tuollainen CNC billet- kansi olisi kyllä mielenkiintoinen jos siihen saisi tilattua erilaisia optimointeja.

Oletko kysynyt kuinka suuria muutoksia kansien CNC- ohjelmaan olisi mahdollista saada? Kuvien perusteella venttiilit ovat liian lähellä imukanavan puoleista sylinterin seinää jotta niihin saisi asennettua 4" porauksen salliman suurimman mahdollisen imuventtiilin. Sama vika lähes kaikissa ilmajäähdytetyissä aftermarket- kansissa joten sinänsä ei mitään uutta....

Eilisen eli 31.8 puhelinsoiton perusteella ajetaan vielä kiihdyttelyjä tälle syksylle mikäli kelit sen sallivat. Päivämäärät ilmoitetaan Taivalkosken moottorikerhon omilla sivuilla, linkki: http://www.taivalkoskenmoot-kerho.fi/Tu ... htumat.php

Olkaapa varpeillaan, järjestävä taho on epävirallisesti lupaillut syyskuulle korvaavaa päivää em. muutoksesta johtuen. Jos kelit pysyvät lämpimänä niin pääsee testaamaan kohtuullisen pitävälle radalle, kumia ja liimaa on vedetty pintaan koko kesän. Jo alkukesän testipäivillä tennarit tarttuivat kiinni rataan.... Laitetaan lisää infoa kun aihetta ilmenee.

Ei ehkä helppo eikä halpa. Asenna lohkoon koroketeräslevy ja käytä alkuperäisiä VW pinnapultteja makusi mukaan, joko 8 tai 10mm. Putki sorvissa sopivaan mittaan mittaan (tiivistyspintojen välinen pituus) ja upota ylimääräinen lohkoon päin. On toiminut ennen kuin pitkiä sylinteriputkia oli saatavana, toiminee nytkin. VW OEM pinnapultit ovat laatutavaraa nykyiseen "viritysosaan" verrattuna eikä tarvitse alkaa mittailla venymiä ja tiukkuuksia eri speksien pinnapulteista.

Aiheeseen liittyen, työkaluja porttaukseen

S/E kansia ei ole kohdalle osunut mutta jos näin äkkiä pitäisi arvioida niin varmaankin ensimmäisellä yrittämällä lukemat voisivat olla jotain 190+cfm/44mm imu, sitten se yleensä menee vähän hankalammaksi :). Noissa protoissa ei vielä ole seetejä mutta kokeilin piruuttani mitä niistä meni ilmaa läpi venttiili ohjariin väärin päin laitettuna, taisi olla luokkaa 185cfm. Venttiiliksi tulee 40-42imu / 34pako 7mm varrella, kannet on ajateltu 1776cc moottoriin.

VW 043 valut protovaiheessa:

Jos katsotaan VW:n orkkiskantta samasta suunnasta kuin tuon kuvan Street Eliminator???? niin olen huomannut että ilma tykkää mennä kanavista noin klo 7:n ja klo 5:n kohdalta... Käännöksen säde pitää olla oikea jotta virtaus pysyy kiinni kanavan seinämän pinnassa. Laita kokeeksi venttiili venakopan puolelta reikään ja mittaa virtausta uudestaan niin saat selvyyttä onko vika kanavassa vai muualla.Joskus vika voi löytyä myös palotilan puolelta...

Jos tekee varsinaisen kanavan muotoilun karkealla työkalulla kuten alumiinille tarkoitetulla, harvalla hammastuksella olevalla terällä niin pinnan karkeus "peittää" osan muotovirheistä. Sen takia kanava kannattaa jättää yleensä hitusen alimittaiseksi ja tasoittaa pinnat 60-80 hiomanauhalla tai 25mm lamelliharjalla. Virtaus kasvaa 1-3 cfm riippuen paljonko viimeistelyssä on poistunut materiaalia. Jos on ns. kevyt kanavan puhdistus kyseessä ei imupuolella tarvitse käyttää lainkaan hiomatyökaluja sillä pinnasta saa hienommalla terän hammastuksella riittävän tasaisen ja siistin näköisen. CNC-Comp Eliminatorin viimeistely ja imusarjan kohdistus, ei hiottu

Ja nyt korjausvinkkiä jousenpohjan pesän korjaukseen: Tee tarkoin pesän pohjalle sopiva "rikka" riittävän paksusta, hyvin hitsattavasta alumiinista. Halkaisija sellainen että se mielellään lukittuu itsestään pesään naputtelemalla ja hitsaa korjattava kohta kanavan sisäpuolelta. Katkaise alumiinirengas esim. poraamalla korjauskohdan molemmin puolin ja viimeistele jousen pesä. Jätä imukanavan pahka riittävän isoksi ja käytä jatkossa teräksisiä jousenaluslevyjä.

Kuinka suuri on käyttämäsi mittausputken halkaisija? Kuinka suurella porauksella olet noita kalibrointilevyjä yrittänyt käyttää? Liian suuri kalibrointilevy vs. mittaussylinterin halkaisija voi aiheuttaa heilahtelua mittauksessa. Lisäksi tuossa mittausputkikuvassa näkyy reiästä lastulevyä?? aika lähellä virtausyksikön suuta. Pienemmällä kalibrointilevyllä virtausnopeus ulos putkesta on matalampi ja ilma ei "lyö vasten" niin voimakkaasti osuessaan lastulevyyn. Omassa penkissä mittaustulos muuttuu heti jos laitan kämmenen orifice-levyn (SF110- kopio lämpötilakompensoinnilla) yläpuolelle, syynä muuttuva vastapaine. Sama tilanne syntyy jos olen valinnut liian pienen orifice- levyn testattavalle virtausalueelle, oltaessa pois ihannealueelta vastapaine yli mittalevyn kasvaa ja puhaltimet tekevät enemmän työtä virtausvastuksen voittamiseksi. Pitot- penkissä myös sisään menevän ilman laadulla on merkitystä, mittausyksikön edessä käytetään usein ns. virtauksen suoristajia, esim. "hunajakenno"- rakennetta. Kuten itsekin epäilit, tuo mittaputken reiästä kurkisteleva lastulevy on ehkä todennäköisin häiriön aiheuttaja. Pitot- putket virtausnopeuden mittauksiin löytyy ja pääasiassa käytän niitä juuri kanavien paikallisten nopeuksien mittauksiin. Volkkarin vakiokannen osalta olen samoilla linjoilla perssonin kanssa, nopeus laipassa saa olla noinkin korkea, SF on jo sitten hieman eri juttu koska ahtain kohta osuu juuri ennen venttiilinohjaria kanavan suoralle osalle. Vakiotyyppisessä kannessa imusarja toimii osittain "kanavana" muodostaen osan SSR:stä (short side radius). Omaa ikuisuusprojektia (SF1- kannet) en ole ehtinyt aloittaa jotta pääsisi tarkemmin pähkäilemään niiden kanavan kokoa ja virtausnopeuksia. Pitäisi olla ensin joku visio moottorin tilavuudesta, tällä hetkellä ei hajuakaan

L/D Imuvirtaus CFM/sq.in Pakovirtaus 0.05=2mm 45.2 24.17 41.9 0.10=4mm 86.2 46.1 77.7 0.15=6mm 118.1 63.16 102.3 0.20=8mm 144.9 77.49 122.4 0.25=10mm 169.0 90.38 138.1 0.30=12mm 188.2 100.64 150.3 0.35=14mm 199.5 106.69 157.4 0.40=16mm 206.6 110.48 161.7 Imuventtiili 40mm, pako 35.5mm. Varsi ?? 8mm jolla CFM/sq.in laskettu (1.870 neliötuumaa varsi vähennettynä) Pakoventttiilin arvoa CFM/sq.in ei laskettu koska L/D ei käytetty mittauspisteinä Mittaustulokset 28" testipaineelle muutettuna näistä kansista: http://cal-look.no/lounge/index.php/top ... l#msg50396 Aiempi SuperFlown manuaalin taulukko näyttäisi olevan aika konservatiivinen noiden kansien tuloksiin nähden, täytyy toki muistaa että jokainen virtauspenkki ja sen kalibrointi on yksilöllinen. Sen johdosta eri penkkien lukemia ei välttämättä voi verrata keskenään. Noiden kansien kohdalla ei numeroiden voi sanoa olevan pelkää ilmaa :) 1603cc moottori tuotti dynossa noin 120hv/litra, joka vastaa melko tarkoin kansivirtausta 80%:lla imuventtiilin maksiminostosta. FK45, 1.5 keinuvipu x 0.8 = n. 12mm nousulla: 188CFM x 0.598 x syl.luku x 0.43hv = 193.4hv. 0.598 on muunnoskerroin 10" tuuman testipaineelle, SF:n kaavan mukaan 0.43hv / CFM kansivirtausta @ 10"

Tuollaisen taulukon löysin vanhasta SuperFlow 110- manuaalista: testipaineella 28" pot.virtaus per venttiilin neliötuuma: Hemi- intake, all exhaust valves: L/D CFM/sq.inch (L/D=Lift/Diameter) 0.05 22.8 0.10 45.6 0.15 68.6 0.20 91.8 0.25 98.0 0.30 101 Wedge- intake valves 0.05 22.8 0.10 45.6 0.15 68.6 0.20 78.5 0.25 84.0 0.30 87.4 Edit: aika maltillisia nuo manuaalin painoajankohdan (15.7.1977) arviot tuosta virtauspotentiaalista, nykypäivän taso on "kipenen" korkeampi.

Ja sitten kun tuon virtauspenkin kanssa alkaa puuhailla huomaa pian käyttävänsä enemmän aikaa mittailuun ja pähkäilyyn, itse tekeminen jää huomattavasti vähemmälle, varsinkin jos kyseessä on ns. haastavampi kansimalli. Mikäli se vielä sattuu olemaan ainoa kappale niin lastua ei tahdo irrota millään;) David Vizardilta pitäisi ilmestyä helmikuussa uusi kirja virtauspenkin kanssa puuhastelusta, julkaisija SA Design. Ainakin Amazoniin tulee myyntiin, http://www.amazon.com/David-Vizards-Cyl ... 1934709646 Pari opusta lisää samasta aiheesta: http://www.amazon.com/Engine-Airflow-HP ... 34-0424858 http://www.amazon.com/Air-Flow-How-Get- ... 34-0424858

Hienoa että keskustelua on syntynyt. Omalta osalta toteaisin että joku säännöillä rajattu luokka kiinnostaisi, esim 82x94 perus stroker moottorilla ja rajatulla venttiili- ja kaasuläpän koolla. Siksi laitoin esimerkiksi nuo Pro Gas säännöt, voisivat rajata osittain luokan osallistumiskuluja (voimansiiron ja moottorin osalta) ettei heti tarttis investoida Mendeolaan tjms. Muut säännöt voisivat rajoittaa esim. kori ja alustamuutoksia sen verran ettei Crmo- putkirungot ja täyskoriset kilpailisi samassa luokassa, siksi nuo painosäännöt olisivat kohdallaan. Harrastajakenttä on ilmaissut mielipiteensä, tästä on hyvä jatkaa. Itseä bracket kiinnostaa vain luokkana osallistua, joka tapauksessa ajaisin vain itseäni vastaan eli uudet ennätykset tähtäimessä-

Suomalaisilla katsastussäännöillä tosi "unlimited"- luokka, eikös se ollut 7kg/kW ?

On, mutta ennakonsäätöä ei ilman lisäohjausboxia perusmalleissa. Jos omistat esim. perus MSD6AL:n, tarvitaan mega ohjaamaan ajoitusta kuten aiemmin ketjussa laitoitkin. Kytkentä on aivan sama mutta triggeröinti tulee kahdelta tapilta hihnapyörältä. MS laukaisee kipinän tuon kärkiohjauksen kautta ja jakajan "klappi" jää pois yhtälöstä. MSD:n ennakonsäätö on 6AL- pohjaisissa aika alkeellinen, niissä kipinää myöhästetään lisäboxilla kierrosten mukaan eri "lastuilla", max. ennakko on mitä anturointiin säädät. Digitaaliversiot ovat sitten asia erikseen, niiden kanssa en (vielä) ole pelannut. Hukkakipinä ei onnistu tuolla anturoinilla koska 1.sylinterin kuittaustietoa ei ole. 4-1 hihnapyörällä tai 4+1 (toinen nokalla) minimi, korkeapuristeista ei kuitenkaan tuolla saa käyntiin. Hammasluku liian harva jotta startatessa tulisi riittävän tarkka ajoitus (saattaa potkaista niin rajusti takaisin että startti ja hammaskehä vaurioituvat)

Miksi? Kun liipaisu on kampiakselilta niin ei haittaa vaikka keskipakosäätimet toimivat. Näin toimii myös MSD:n oma crank trigger- ohjaus. Megatunen valikosta vain Ms'n's distributor- mode päälle, jakaja huolehtii pelkästään kipinän oikeaan sylinteriin. Sillä ei ole enää mitään tekemistä ajoituksen ohjauksen kanssa siinä vaiheessa. Kun trigger-kulma on n. 10ast siirtyy softa ns. next cylinder- modeen ja alkaa laskea ennakkoa seuraavaksi sytytysvuorossa olevalle sylinterille. Kun tekee reiän jakajan kanteen voi katsoa ajoituslampulla että roottori on maksimiennakolla juuri tornin kohdalla, näin vähennetään ristiinlyöntiä etenkin MSD:tä käytettäessä. Pienihalkasijaisella jakajan kannella (kuten VW:n orkkis) MSD voi lyödä kipinää muihinkin torneihin, paukut siitä ei lopu kesken. Volkkarissa jakajasta liipaisu on ajoituksen tarkkuuden kannalta huono valinta, liikaa välyksiä koko ketjussa kampiakselilta jakajaan.

Samalla tavalla se tunnistaa 2 triggeriä kampiakselilta kuin 4 virranjakajalta. Jos tappi on esim. 10astetta EYKK niin se antaa suoraan startatessa 10ast käynnistysennakon, käynnistyttyään alkaa laskemaan tapista ennakkoa seuraavana sytytysvuorossa olevalle sylinterille. Monihampaista triggeriä ei tarvita.