wp

Ei ole, vaan Rytö oval 86x96.9 stroker, n. 100hv / litra, 300Nm jo pari vuotta sitten, nyt vähän lisää...

Onkohan tässä siteerattu väärää ilmiötä, kun De Laval -suutin toimii vasta äänennopeudella... Ei kait ne niin kovaa imupuolen kaasut virtaile?Voihan se muoto olla silti oikea, epäilen vaan että De Lavalilla ei olisi asian kanssa tekemistä. Pitää paikkansa, pakopuolesta yleensä puhutaan De Lavalin yhteydessä. Ainoa tilanne jolloin nopeudet yltävät noihin lukemiin on pakoventtiilin auetessa, suurella ylipaineella kaasuvirtauksen nopeus voi hetkellisesti ylittää äänen nopeuden. Imupuolella raja tulee vastaan jo 0.63 x äänennopeuden tasolla, virtaus alkaa kuristua ja moottorin teho ei nouse vaikka mitattu virtauskapasiteetti olisi suurempi. Virtausnopeuden maksimiarvo on erilainen kanavatyypistä ja ahtaimman kohdan sijainnista riippuen, jyrkät käännökset ja pienet säteet eivät siedä lähellekään noita nopeuksia.

Valitetttavasti jompi kumpi aina kärsii, 94 mm poraus pahemmin. Olisi hienoa jos kannet pystyisi tilamaan jommalle kummalle poraukselle sovitettuna. En tiedä tarpeeksi CAD/CAM- prosessista jotta voisin arvioida kuinka suuresta muutoksesta olisi kyse. Kaapissa on vanhan liiton SF-kannet ja Pauterit, pitää katsoa mihin mittohin pääsisi shimmeillä ja keinujen kanssa kikkailemalla.

Ei mene ohi, venttiilin ympärillä pitää olla seinämää jotta kanavassa nopeasti liikkuvan kaasupatsaan liike hidastuu hallitusti ja "purkautuu" sylinteriin käyttäen hyväksi koko venttiilin paljealueen. Englanninkielinen termi "pressure recovery" kuvaa kyseistä ilmiötä mutta en ole löytänyt sille järkevää suomenkielistä käännöstä. David Vizardin viimeisimässä porttauskirjassa on karkea ohje venttiilin ympärillä olevan tilan vaatimukselle, olikohan 0.25xD (venttiilin halkaisija) suuruisella nostolla pitää olla 0.2xD verran tilaa jotta seinämä ei varjosta virtausta. Vastaa noin 36 asteen keskimääräistä kulmaa, aika monessa hyvässä seetiterässä ollaan viiden asteen sisällä tuosta arvosta ylimmän jättökulman suhteen. Kansi jossa tukeva pinta puuttuu ei toimi kunnolla yli 0.25D nostoilla koska virtaus irtoaa palotilan seinämästä aiheuttaen pyörteilyä. Suurilla nostoilla virtausta rajoittaa kanavan ja istukkarenkaan sisähahalkaisija, palotilan seinät toimivat samaan tapaan kuin rakettimoottorin purkaussuutin, googlettamalla De Laval- nozzle löytyy kuvia. Kuvista näkee hyvin miksi venttiilin istukan molemmin puolin oleva alue on tärkein paikka sylinterinkannen kanavien muotoilussa.

Voi tullakin, en ole vielä ehtinyt tutkia paljonko siirtoa Pauterit tai normi 1.4, esim Scat keinut sallii. Olen katsellut ameriikan haaramottoreiden alumiinirullakeinuja, ns. shaft rockers- mallisia jos joskus joutuu radikaalimmin siirtämään venttiilien paikkaa Kuvantynkää, näkee miten keinu ruuveilla kiinni jalustaansa, saa myös ilman yhtenäistä akselia.

101.6mm poraus: 52mm imu, 40mm pako, imuventtiilin keskeltä keskelle 72.8mm, imu-pako 48mm tuollaiset saisi sopimaan jos laskin oikein kaikki mitat

Alex, voitko piirtää seuraavan layoutin 94mm palotilaan? Imuventtiili 48mm, pakoventtiili 37mm, imuventtiilit keskeltä keskelle 76mm, imu-pako väli 44.5mm Sylinteriputken seinä ei silloin rajoittaisi imuventtiilin virtausta, pakopuolellekin jäisi vielä riittävästi tilaa kunnon hengitykselle.

Vieläkö 94mm porauksellinen versio on kuvioissa mukana, samoilla mitoilla venttiilit palotiloissa ?

Olisiko jo laittaa venttiilien sijoituskuva sylinteriporauksessa näytille ?

Mahdollisesti, voi olla jopa puoliksi ruostunut tukkoon. Alkuperäisen paikalle saa soviteltua ihan hyvän kokoisen nipan. Tankin tuuletusputki saa olla/on kilpa-autoissa jotka käyttävät paljon polttoainetta saman kokoinen kuin lähtö tankista. Banjoliittimiin ja -pultteihin kannattaa myös kiinnittää huomiota, samoin DRLA:n liitinten porauksiin. Voi löytyä yllättävän pieniä reikiä, DHLA 40- parissa riitti pienellä viimeistelyllä bensa ja ilma 191hv/232Nm lukemiin

Samanlaiset 3-osaiset kuin minun tapauksessa ellet ole ostanut erikseen muita... Suotta syksyä odottelet, päivän työ ja rengassarjan hinta.

Yhdestä 92mm Mahlen sarjasta katkesi öljyrenkaiden levittäjästä nokka ja päät eivät enää vastanneet toisiinsa, öljyä meni yhden männän renkaiden ohi tuollaisia määriä. Kesti vähän aikaa huomata tuo vika, putkien mittauksissa ei ilmennyt mitään heittoja eikä naarmujakaan ollut putkissa. Uudet kannet ja kaikki muutkin osat, pisti vähän kynsimään korvallista.

...ja siivua lähti tiivistepinnasta sen verran että putki kantaa yläpään olakkeesta eikä tiivisty kunnolla kantta vasten. Kannen rivoista on poistettava materiaalia jos reilumman lastun ottaa, veljen OEM kansi + Cofap- putki alkoi kantaa 3.5mm laskulla.

Vähän niin kuin epäilinkin heti alkuun, lash capillä ja 5mm korotuksella pääset jo tontille... Samat arvot osuneet itsellä noin puolen millin tarkkuudella jo useammille kansille. Mikon kanssa samaa mieltä, hiuksia ei tarvitse enää sitten halkoa pyyhkäisyjäljen suhteen ja speksit on aina konekohtaisia, lyhyt venttiili (<118mm) on yleensä vaatinut itsellä eniten kikkailua.

Lainattu Pauterin ohjeista Tuon ohjeen mukaan 0- nostolla hakemaan oikeaa paikkaa, pitää muistaa että nokan kokonaisnosto vaikuttaa mittaan kuinka kauas keskilinjan alapuolelle ihanteellinen kosketuskohta osuu. Itse mittaan kellolla kansien ja vippojen esikasausvaiheessa maksinoston ja säädän kosketuksen prikoilla kohdalleen. Kun sopiva yhdistelmä lash capin ja keinuvipuakselin korkeuden suhteen löytyy teen akselipukkien alle teräksestä sopivat korokepalat. Itse käytän aina lash cappeja rullakeinujen kanssa, silloin tuo pieni sivuheitto rullan/venttiilin pään välillä ei haittaa mitään edes K800 jousilla. Jos olet yrittänyt hakea pyyhkäisykohtaa tuolla säädettävällä työntötangolla niin se ei onnistu tuplajousilla. Tanko taipuu jousien voimasta niin paljon ettei venttiili saavuta täyttä nostoa ja pyyhkäisyjälki jää yleensä liian alas oikeinkin säädettynä.

http://www.pauter.com/RockerInst.htm Noilla onnistuu, oikein säädettynä vipusuhde tulee lähelle 1.35 keinuvivuillasi. Itse olen käyttänyt sovituskasauksissa ja mittauksissa noin 2.5mm langasta tehtyjä jousia. Kun geometria on kohdillaan niin puolella nostolla venttiilin säätöruuvi on silmämääräisesti osunut samaan linjaan työntötangon kanssa mikäli välyksensäätöruuvissa on varaa molempiin suuntiin saman verran. Kuten mikko k kirjoittikin niin kerran olen joutunut sorvaamaan keinuvipuakselin osaa riittävän säätövaran saamiseksi sivusuunnassa. Kyseessä oli AngleFlow- kannet, Mantonin paksut työntötangot hankasivat suojaputkiin ja piti saada millimetrin verran lisää tilaa kun öljy halusi karata suojaputken tiivisteestä. Löytyy tarvittaessa Pauterin tehdassäätöprikkojen paikat ja paksuudet OEM kansille.

Tässähän on koko CNC- kannen hienous, olettaisin että ohjelmallisesti ei olisi hirveän suuri juttu tehdä 4" ja 94mm versiot erikseen. 50x40 venttiilit ei sovi 94mm poraukseen, palotilan seinät tulevat liian lähelle venttiilin reunaa. 48mm imu, 37.3mm pako oikein sijoitettuna on 94mm poraukseen mielestäni ihanteellinen. Keinuvivustolle kiinnitystä varten piirtämäsi venttiilikotelon levyinen palkki on hyvä ratkaisu, mahdollistaa keinuvivustojen kanssa kikkailun. Jos sen tekee riittävän leveäksi työtötankoputkien reikien suuntaan voi vipat valita aika laila vapaasti, muun kuin vakion kiinnitysjaon voi porata tarpeen mukaan. Ainakin Pauterin keinuja voi shimmata sivusuunnassa aika radikaalisti.

Tilaaja / maksaja määrää, jos siltä puolelta tulee kriteerit niin niiden mukaan mennään silloin. Jonkinmoinen pelivara on olemassa jos optioksi saa esim. WBX tai typ1 peruspinnapulttijaon, kaksi eri CNC-ohjelmaa on silloin mahdollista sylinterien keskipisteiden välien puitteissa. 97mm poraus on mahdollista tehdä (ei halvalla) typ1 jaolle, WBX- jako antaa pelivaraa suunnittelulle. Passaa ja saa... Rajat asettaa nyt perus porauksen koko jolle kansi päätetään suunnitella, loppu on kompromissia

Muutama pointti jota kannattaisi miettiä: - 4" poraukselle lähtökohtaisesti ? Ratkaisee venttiilien koot ja sijoituspaikat kannessa - kustannussyistä venttiilit, ohjarit + muut hilut kannattaisi ehkä harkita Chevy LS1- pohjaisina, tarjontaa paljon ja sitä myöden hinnat kohtuullisia (4" poraukselle) - palotiloja ei kannata yrittää tehdä aivan valmiiksi vaan jättää käsinviimeistelyvara. Kuvissa palotila näyttää hieman liian laakealta, perussääntö on että 0.25 x venttiilin halkaisijan nousulla venttiilin reunan ja palotilan seinän välissä olisi 0.2 x lautasen halkaisijan suuruinen tila. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, monesti paremmin virtaavalle seinämälle tilaa on tehtävä lisää. Mielummin paketista otettuna hieman ahdas kuin liian tilavaksi koneistettu sillä ihanne olisi jos palotilan seinä jatkuisi ylimmästä seetikulmasta portaattomasti. Palotilan seinä tukee virtauskartion muodostumista yli 0.25D nostoilla ja ratkaisee pitkälti tuleeko kannesta susi vai suorittaja. - kuvan imukanavassa SSR (short side radius) on aivan liian lyhyt ja matala jotta ilmavirtaus pystyisi kääntymään kunnolla palotilaan. Chevyn venttiili on 4mm pidempi kuin type4- mittaiset, jos palotila olisi sama verran matalampi niin säteestä saisi pidemmän ja loivemman. Muitakin keinoja löytyy, tuo on vain yksi esimerkki millä käännöstä saisi paremmaksi. Saman siivun voisi tyrkätä myös seetirenkaan ja venttiilikopan väliin "korottamaan" kantta, olisi mielenkiintoista nähdä se muutos kuvassa. - 4" poraukselle valitsisin venttiilikooksi 2.055"(52.2mm) ja 1.55"(39.4mm), imuventtiili 19.5mm sivuun sylinterin keskilinjasta. Venttiilien reunoista jäisi n. 8.9% pakopuolella ja imulla n.10% lautasen halkaisijasta etäisyyttä sylinterin seinään, mahdollistaa hyvän virtauskartion muodostumisen koko lautasen halkaisijalle. Isommatkin venttiillit saisi sopimaan mutta eivät välttämättä nosta tehoa vaikka virtauslukemat kasvaisivatkin. -pakokanavan sisäkurvin sädettä voisi myös suurentaa, samoin ulostuloaukkoa voisi siirtää lisää kohti venttilikopan tiivistepintaa Alex, miten SF/Comp imuaukkojen jako osuu noihin ehdottamiini imuventtiilin paikkoihin, tuleeko offsettia ?

Johnson Metal Tampereella mainostaa valmistavansa ja myyvänsä pronssiholkkeja asiakkaan mitoilla, sieltä kannattaisi ehkä kysyä. Osaavat varmasti konsultoida myös materiaalin suhteen.

Itse lähtisin testailemaan ensimmäisenä noita imutorvia ja pakosarjan kollektorin pituutta, niiden kanssa kikkailu on dynotunnit poislukien melko halpaa. Kansien tarkistuksen ja nokan arvojen mittauksen jälkeen näkeekin jo pian mitä moottorille pitää/kannattaa tehdä.

Aika monta pataa ja dynolappua on tullu Suomenmaassa nähtyä mutta en kyllä yhtään vielä sellasta missä vaparikoneessa litratehot on 100hv tai yli. Kuka ensimmäisenä esittää maagiset numerot omaavan lapun luotettavasta Dynopaikasta. Nyt siis kyseessä T1 tyyppinen orginaaliin perustuva työntötanko kone. Ruotsissahan tälläsiä kyllä tehdään :P Ja mitä isompi moottori, sitä vaikeammaksi se 100hv/litra karkaa. VW ilmajäähymoottorit kun tuppaavat olemaan kanava-, venttiili- ja nostorajoitteisia. Tuo ketjun aloittajan moottori on kohtuullisen hyvä, etenkin jos mitattu remmi paikallaan. Sylinteritäytöstä on puristussuhteesta riippuen 110-115%, ei paha.

Mikäli moottorin hengityksessä ei ole "reserviä" niin teho pysyy samana, tulee vain pienemmillä kierroksilla. Vääntö kasvaa iskutilavuuden kasvun suhteessa. Jos olisi tarkempia speksejä moottorista niin olisi helpompi spekuloida, dynolapuista saa myös hyvin suuntia mihin kannattaisi paneutua. CNC- kannet kaupan hyllyltä auttavat arvailussa, virtausmittausten lukemat olisi hyvä olla aina täydellisestä paketista imuventtiilistä ilmansuodattimeen.

G=Gleason, K= Klinkenberg, O=Oerlikon. Omassa 3.875 OEM VW- perässä G+asetusnumerot pinionille

Oikein sijoitettuna kanteen menisi 100mm porauksella 51mm imuventtiili melko kivutta. Pakoventtiilistä on turha tehdä kovin suurta, 38mm riittää hyvin jos pakonokan profiili ja istukan muoto ennen ja jälkeen venttiilin on oikean mallinen. Sitten loppuukin jo materiaali imukanavan ympäriltä jos lähdetään hakemaan maksimivirtauksia venttiillin suhteen. Tuollainen CNC billet- kansi olisi kyllä mielenkiintoinen jos siihen saisi tilattua erilaisia optimointeja.