Jump to content

multanen

Members
 View Profile  See their activity

  • Posts

    1176

  • Joined

  • Last visited

 Content Type 

Everything posted by multanen

  1. multanen
    Kiinassahan tehdään nykyään 2kw bensalämmittimiä, näyttää ihan eberin kopiolta. Jonkun yksittäisen olen nähnyt Suomessa myynnissä n. 500 e hintaan (eli varmaan noin 100e Kiinassa). Liekö kellään kokemusta että miten huonoja nuo on?
  2. multanen
    Hyvin on suunnitelleet tehtaalla. Jos on orggis lämmönvaihtimet toiminnassa jne. ja ajelee talvella -25 C pakkasessa niin varmaan toimii. Mutta jos ajelee vain keväällä ja syksyllä niin kuin kysyjä niin kannattaa laittaa ulkoa ilmanotto ja puolet vähintään tuulilasille. Muuten menee syksyllä niin huuruun että ei kuivu lasit ennen juhannusta. Hienoin olis tietennii venttiili jolla voisi vaihtaa ilmanoton sisältä/ulkoa.
  3. multanen
    Mielestäni ei kannata sisältä ottaa ilmaa, huurtuu vaan. Nimimerkki itsellä _bussissa_ 2kw eberi, ilmanotto ulkoa ja ajelen -20 pakkasessa joka talvi ;) Kuplassa varmaan kevät- ja syysajossa tärkeintä ettei ole ikkunat täysin umpihuurussa. Lämpökin varmaan riittää pikkupakkasissa.
  4. multanen
    Onhan se anturi hyvin maadoittunut auton runkoon? Voipi kokeilla vaikka lisäjöhdolla anturista runkoon tahi mittaamalla jännitteen auton rungon ja anturin rungon väliltä (pitäs olla aika tasan 0 V vaikka virrat on päällä).
  5. multanen
    Nuissa pitää varoa ettei tule vahingossa hankittua "Brasilia"-mallisia: Täällä pohjoisella pallonpuoliskolla kierre on oltava eri suuntaan (Coriolis-voima).
  6. multanen
    Itekkin olin 15 kertaa katsastanut palliksen ja sitten yhden kerran vaan katsari kysyi missä runkonumero. Yhdessä etsittiin varttitunti ja ei löytynyt. Itse epäilin että numero olisi akun tietämillä... missä se onkin varhaispalliksissa. Mulla -77, en tiiä miten se oikea paikka pysty unohtumaan. Onneksi katsastusmies muisti autoyksilön ja meisti vaan numeron uuteen paikkaan (oikean etupyörän tietämille runkoon).
  7. multanen
    Voi löytyä itserakennettuja. Asuntovaunusta tehdyissä on juurikin tuollaisia lukemia, itsekin vetelin palliksella telikärryä jossa kok. paino muistaakseni just 1200kg. Asuntovaunun runko jotain kevyttä reiällistä profiilia, pohjavanerikin oli semmonen että notkui jalan alla. Pieni "auto" mahtui kuitenkin hyvin kyytiin.
  8. multanen
    Näin just. Ja semmosenkin joka ei pysty tai halua kaikkia säännöksiä noudattaa on ehkä hyvä tietää miten asiat pitäisi oikeasti mennä (helpompi kiertää säännöksiä jos tietää mitä ne on). Voihan olla että joku tuleva junisraadon kasaajakin hyötyy tästä keskustelusta. Disclaimer: Itse noudatan suht tarkkaan kaikkia lakeja ja säädöksiä mutta en ole kovin kiinnostunut mitä muut tekevät. Minulla ei ole myöskään mielipidettä mihin maahan joku itselleni merkityksetön autonromu pitäisi myydä. Tulojeni ja omaisuuteni huomioon ottaen kuulun ryhmään "persaukiset VW-harrastajat" (ymmärrän että tämä aiheuttaa haittaa ja pahaa mieltä, yritän korjata asian lähivuosina).
  9. multanen
    Ai niin että olis hallitusti kokoonpainuva pääkaari? Kuulostaa oudolta. Onkos jossain säännöissä sitten yläraja kaarien lujuudelle?
  10. multanen
    Tämä nyt on varmaan juurikin se "kattilaputki" ("höyryputki" oli ainakin 90-luvulla vielä hyvin paksuseinäinen putki, ilmeisesti alkuperäisen 100v vanhan mitoituksen mukainen). Nyt kun katsoo esim. Onnisen tietoja niin kattilaputken kohdalla ei lue kylmävedetty. Hydrauliputken tiedoissa sitten kyllä lukee. Kylmävedettyjä kattilaputkiakin on kyllä olemassa, voihan tämäkin olla sellaista. Hydrayliputket yllättävän pehmeitä mielestäni, olen kyllä niistä tehnyt tukivarsia yms. mutta jotenkin epäilyttävä materiaali (varmaan silti sopivia esim. hydrayliikkaöljyn siirtelyyn!). Yleisesti ottaen uskomaton määrä epäselvyyttä leijuu turvakaarimateriaalien ympärillä. Olisivat FIAn ukot siellä lihapatojen äärellä saaneet tehdä vähän fiksummat määräykset. Olisiko esim. tuo kylmävetäminen ollut ollenkaan niin tärkeä asia vaikkapa lujuuteen verrattuna...
  11. multanen
    onkohan ne merkit vaan maalattuja korkeintaan kylmävedetyssä. Sitten niitä ei valmiissa kaarissa näkyisi. Aattelin että kun pinnan laatuvaatimukset on korkeat niin eihän siinä voi mitään meistettyjä merkkejä olla koko matkalla. Jotain meistattuja numeroita olen kyllä nähnyt kuumana tehdyissä "kattilaputkissa", en muista mitä niissä luki.
  12. multanen
    Onko niitä numeroita miten tiheässä? Että sattuuko kaariin keskinmäärin montakin niitä numerointeja?
  13. multanen
    En muuta todistusta keksi kuin että on teräsmyyjän kuitti josta löytyy autorakentajan nimi ja sana "kylmävedettyä". Valmiiista kaarista ei katsastaja varmaan enää voi millään erottaa valmistusmenetelmää, siksipä epäilinkin ylempänä että kuumana vedettyä löytyy monesta autosta. Ei tarvi ihmetellä jos tulee joskus väärää putkea kun on rallikuskit ja teräsmyyjät asialla, kummatkaan ei ihan "penaalin terävimpiä kyniä".... ;) vitsi vitsi
  14. multanen
    Laskin tuossa tarkemmin excelillä niin täsmälleen 49% tuli vaihdettujen peltien osuudeksi.
  15. multanen
    Tuon voisi kyllä ymmärtää niinkin että vanhoja autoja ei tarvitse muutoskatsastaa 25% rajan kohdalla. Mutta ehkä pitäisi silti olla korista yli 50% vanhaa tallella. Joka tapauksessa käytännössä varmaan katsastusmies ei ala nipottamaan jos museoauton korissa on edes jotain vanhaa jäljellä. Mutta päteneekö enää jos "Pablo" ja "Ernesto" tekevät Guatemalassa mulle 100% uuden barnin korin ja pulttailen siihen Suomi-raadosta tekniikan...
  16. multanen
    Nuo on vaan mittastandardeja, ei liity suoraan käsiteltävään asiaan.
  17. multanen
    Tässä on semmonen sudenkuoppa että kaikki saumattomat putket ei ole kylmävedettyjä. Olen ymmärtänyt että aika monessa kilpa-autossa on kaaret kyllä saumattomasta putkesta muttei kylmävedetystä.
  18. multanen
    Mikspä se pitäs irrottaa?
  19. multanen
    Perustuuko tämä johonkin lakiin, asetukseen tai ohjeeseen? Vai käytäntö?
  20. multanen
    Ymmärtäisin niin että jos alkuperäisestä korista on jäljellä alle 50% niin silloin kyseessä on korinvaihto. Tästähän selviää maksamalla autoveron jonka ei pitäisi olla mikään ongelma muuhun projektiin nähden. Koko korinkin voisi siis mielestäni vaihtaa, muita osia pitäisi olla jäljellä sen verran että identiteetti säilyy .
  21. multanen
    Nyt pelittää taas! Fiksu engelsmanni kehotti tutkimaan uuden jakajan kannen ja pyörijän. No pyörijähän ei johtanut sähköä ollenkaan. Se häiriönmaksimointivastus palaa näistä ilmeisesti. Laitoin vanhasta jakajasta pyörijän ja heti alkoi toimimaan. Uusi pyörijäkin pitäs tulla joskus postissa. Tavallaan lohdullista että itse kärjettömyys-yksikkö on ilmeisesti aika luotettava, kun myyjä heti arveli ettei siinä välttämättä ole vikaa.
  22. multanen
    Ostinpa ebaystä ensimmäisen uuden VW osan pitkään aikaan, kärjettömän SVDA 034 -virranjakajan, alipainesäätimellä. Kyllä se toimikin hienosti vanhaan verrattuna - semmoset kaksi kilometriä ja sitten pimeni. Nyt pitää sitten mitata englantilaisen myyjän moraalia. Laitoin vanhan takaisin ja kyllä sekin toimi paremmin kun samalla kasvatin kärkivälin silmin havaittavaksi (millonkahan lienen säätänyt viimeksi). Alipainesäädin vaan ei ole "ihan" sopiva koska se on Ladasta... Onkohan nuo SVDA jakajat miten huonoja, voiko niillä yleensäkään päästä esim. yhtä kesää ilman että jättää tielle?
  23. multanen
    Onhan tuo latausvalon johto "61"-liittimessä? (ja DF laturiin) Noita on semmosiakin missä johdot ei mene nuinpäin.
  24. multanen
    Ja öljyäkin on koneessa? ;) En kyllä yhtään osaa arvata mikä voisi olla vikana. Jos pystyt laita kuva säätimestä ja sen kytkennöistä, ehkä joku huomaa jos siinä on jotain outoa (samalla selviäisi säätimen tyyppi jne...).
  25. multanen
    Oliko J.Ussilla tasavirtalaturi?
×
×
  • Create New...