multanen

Kytkinakselin vaihtaminen vaihdelaatikkoon on helpohko homma, ehkä 1/2 h - tunti (jos kone on muutenkin irti). Varmaan noin kympillä ostaa toisen akselin varalle. Yksi helppo ja halpa vaihtoehto jos ei muu onnistu.

No onko ne boorit uutena päin persettä koneistettu vai kuluuko ne tuommoseksi? Ite mitä olen yhdet irroittanut niin ihan normaalit, napakat boorit.

Tuskin saa uutena laippoja. En tiedä miten tunnistaa mutta varmaan jos samantyyppisestä ja ikäisestä laatikosta irrottaa niin käy, ehkä tyyliin näin: joukko 1: 002 laatikko -68 (-67) Kolmiripainen laatikko jossa posket kiinni 6 pultilla. joukko 2: 002 laatikko 69-76 (kolmi ja viisiripaiset) joukko 3: 091 laatikko 76 - 79 (kuusi ja kolmiripaiset) Jos et tiedä mihin "joukkoon" laatikkosi kuuluu niin laita tyyppi tänne, joku tietää (esim. "CU" tai "CJ" jne.).

Niimmut jos se välys tosiaan on booreissa niin voisi ehkä olla väärän vuosimallin tumpit, niitä on kahdenlaisia.

Elä helevetissä jätä löysälle. Tutki pyöriikö nivelen pää ja/tai mutteri ohjauksen mukana silloin kun mutteri on hieman löysällä. Tussilla vaikka merkin laittaa ja pyörittää rattia.

No ainakin voi olla vaikea päättää/arvata jäykkyys noille coil-over jousille.

Uusi jakso jossa Kevin Hart ja Porsche 718 RSK Spyder -59 (auto 03.55 alkaen EDIT: onkin muuttunut, auto heti alusta) http://comediansincarsgettingcoffee.com/kevin-hart-you-look-amazing-in-the-wind Mualiman hienoin auto on tämä vanha rata-Porsche.

Elä nyt rupee poraamaan, kyllä asiat vielä järjestyy. Alumiininiitit on ihan hyviä jos ne kestää.

Jos pop-niiteillä laittaa niin teräsniiteillä (eikä tavallisilla alumiinisilla). Arvaisin että lähtee pulverimaali kuplimaan jos irrottamatta maalaa.

Veikkaan aika lailla samansuuntaisesti kuin Urbantoy eli ylempi 68-73, alempi 76-79. Mulla on -77 ja just tuo alempi. Saattaa olla että 74-75 on vielä omansa laisensa, ehkä vähän harmahtava tasavärinen? (Jollain varmaan on semmonen auto mistä voi tarkistaa.).

Tämä väite jäi nyt vaivaamaan vaikka ihan kirjasta onkin. Laskeskelin pari esimerkkiä ja vaikuttaa siltä että hampaan pituus kasvaa samalla kaavalla kuin ratasta pyörittävä voima + aksiaalivoima. Karkea esimerkki: 45 asteen ratas on n. 1.41 kertaa pitempi kuin suora. Mutta: siihen vaikuttava voima myös 1.41 suurempi (esim. pyörittävä voima hammaskehällä 1N, aksiaalivoima 1N, näiden resultantti neliöjuuri 2 eli n. 1.41N hammasta vasten). Onkohan tässä esimerkissäni jotain pielessä vai onko tuo kirjan väite väärä tai väärin muotoiltu?

Kaikissa koville joutuvissa vaihdelaatikoissa näyttää olevan hyvin samannäköiset rattaat. Mm. rekka-auton, Formula ykkösen ja Yamaha R1:sen vaihdelaatikon rattaat ovat kaikissa kapeahkoja, karkeilla suorilla hampailla. Myös F1:sen "toisio" perävälitys ja R1:sen ensiövälitys ovat suorahampaisia. Itse päättelen tästä että karkeahampainen kapea ratas on vahvempi suorana. Sitten taas paperikoneissa, voimalaitoksissa yms. näkyy olevan paljon vinohampaisia rattaita. Ne on kokoonsa nähden varsin hienohampaisia. Rattaat ovat myös melko leveitä. Tällaisissa vinohampainen onkin varmaan vahvempi tai siitä on voitu tehdä kapeampi.

Aattelinkin että olis koneenrakennuksesta enemmän kuin kilvanajo-autoista. Koneenrakennuksessa ei yleensä tarvitse laittaa 700 hevosvoimaa alle kaksi senttiä leveiden rattaiden läpi. Vormula ykkösessä laittavat.

Mikä kirja KalleJ:llä?

Luin muutaman englanninkielisen sivun ja vaikuttaa siltä että vinohampainen ratas olis tosiaan ainakin teoriassa vahvempi. Ropleema tulee noiden mainitsemiesi lisäksi siitä että vinohampainen ei ole käytännössä hyvä jos on kapea ja karkeahampainen ratas (kaikissa vaihdelaatikoissahan on pääosin justiinsa näitä).

En oikein usko tätäkään. Esim. kilpa-autojen laatikot on aina suorahampaisia. Samaten tehokkaissa moottoripyörissä. Eikö kapeampi ratas olisi kevyempi ja menisi pienempään tilaan?

No tätä en hevillä usko.

Vai meneeks se näin: Alkuperäinen voima ei jakaannu kahteen komponenttiin vaan tangentiaalivoiman lisäksi tulee "uusi" aksiaalivoima (tätä ehkä tarkoititkin).

KalleJ:n taulukosta päätellen: Jos tuo rattaan kulma olisi 15 astetta ja voima hampaan kohdalla 100, olisi päittäisvoima n. 26.8 (eli TAN 15 astetta kertaa 100). Jos Valtonen antaa jonkun tehon, kierrosluvun ja rattaan läpimitan niin tuon todellisen voimankin saisi laskettua. Kysymys kahteen vielä että tuo päittäisvoimahan ei suoraan hukkaa tehoa muuta kuin laakerin häviöiden verran (eli ei tuota 27:ää prosenttia lähellekään, ehkä esim. 1 prosentti lähempänä).

Entäs myöhäispallossa? Itsellä ei näy muuta kuin reikä tankinpohjalla, lieneekö oikein?

Joihinkin renkaisiin laittoivat kuormaliinan tiukkaan ympärille, se pullistaa sivuja.

Vois olla vialliset hiilet (ja/tai liukurenkaat). Toivottavasti ei ole kenttädiodeissa vika. Vaikuttas siltä että laturi ei pysty tuottamaan tai toimittamaan tarpeeksi virtaa kenttäkäämiin. Tyhjäkäynnilläkin saisi olla 14+ volttia täydessä akussa jos ei ole muuta kuormaa.

Siis eikös tuosta tule bensahybridille aika kohtuullinen käyttövoimavero? Esim. pallokeulasta jos rakentaisi niin voisi olla 23 x 365 pv x 0.005 eur = n.42 euroa vuodessa.

Nonnii, irrotin keskirenkaan vingulla. Nyt asetelman keskellä on. n. 41mm reikä. Kun asetelman laittaa pöydälle, on tasopinnasta lehdyköiden päähän n. 48mm (eli tavallaan kytkinlevy-painelaakeri väli).

Myös vauhtipyörän irtoamisen yhteydessä on voinut saada kolauksen. Mulla olis ilmeisesti ajamaton 200mm asetelma, siinä on vaan se keskirengas. Onko tuo keskirengas poistettavissa? Kyseessä "Sachs, Industria Brasileira" tähtilevymallinen. Jos on sopiva niin voisin myydä 30 euroa (tai esim. vaihto johonkin). Tässä vielä kuva: