multanen

Nii. Ja sitten se voi kuitenkin olla rikki ja jättää samana iltapäivänä tielle. Puola, kondensaattori ja tulpanjohto on mittaamalla helppo todeta rikkinäiseksi mutta vaikea varmistaa ehjäksi. Tämmönen kokemus mulle ainakin on tullut näistä.

Mielestäni tuommosta vikaa ei puolasta eikä konkastakaan voi löytää mittaamalla. Noista molemmista aiheutuu semmosta tosi terävää nykimistä. Voi välillä parantua itsestään tai myös meno loppua kokonaan. Mulla piti välillä ostaa kourallinen kondensattoreita ennen kuin alkoi kestämään, uustuotannossa täysin paskoja mukana.

Siis heiluuko se rumpu tuohon keskiöön nähden? Ettei vaan laakerissa ole välystystä.

Eli suomeksi jos rumpu ei yhtään heilu niin se on ruostunut "juuresta" hieman kiinni. Moskalla kopsuttelee ja laittaa CRC-tä ja hakkaa ja heiluttaa niin irtoaa. Sitten jos rumpu jo heiluu eikä lähde niin ottaa kengistä kiinni (jos käsijarru ei kerran ota niin veikkaisin ettei kengätkään takerru).

Onhan siellä pääsylinterissäkin jousi. Näissä on kyllä varmaan ideana se että polkimen pitäisi palautua "omin voimin" ylös ja vielä niin että jää pieni välyskin. Pääsylinterin jousi sitten palauttaa pelkät pääsylinterin männät alkuasentoon (jarrut auttavat tässä jos piirit on ehjänä). Muutenhan voisi olla vaarana että "roikkuva" poljin jää painamaan pääsylinterin mäntää niin että se ei pääse alkuasentoon. Jos piiriin tulee nyt vuoto, ei uutta nestettä pääse säiliöstä jarrupiireihin.

Nyt uusi jakso jossa -79 kupla joka on toiminut poliisiautona Länsi-Saksassa vuosina 79-90. Vieraana Bill Maher. http://comediansincarsgettingcoffee.com/bill-maher-the-comedy-team-of-smug-and-arrogant

Onkos nuo vesikansimiehiä? Luulis että VW kannet on hieman erikoistapaus. Kuumana käyvät ainakin.

Onko tämä nyt sitten tehty pakettiautosta verot maksamalla? (vai onko tuommosia ollut uutena?)

No sinähän olet melkein päinvastaista mieltä kuin tämä nimimerkki "Ham Inc", hänen mielestään palotilojen hitsaus on melko vaikeaa. Lisäaineesta mainitsi erikseen että älä käytä palotiloihin 5356... missä just on magnesiumia 5%. Että on sitä tässä topikissa nimimerkki Kaiposelle jo ainakin kolmenlaista neuvoa, kaikkia kun kokeilee niin joku menee varmasti lähelle :)

Hokasin että Tom Wilsonin "How to Rebuild Your Volkswagen Aircooled engine"-kirjassa mainitaan jotain kansien hitsauksesta (tää kirjahan lienee melkein jokaisella). Lisäaineesta ei puhuta mutta tässäkin esilämmitys 30 minuuttia 205-260 C astetta.

Kyllä se vaan olis hyvä olla jotain tietoa (vaikka toisen käden) sellaiselta joka on joskus oikeasti hitsannut VW kansia. Jos ihan puhtaasti teorialla mennään niin se vasta mutuilua onkin. On tälläkin palstalla varmaan joku joka on hitsannut kansia? Astu esiin :) Tuossa linkissä esim. nimimerkki "Ham Inc" kertoo jotain kansien hitsauksesta (lipo 20v kokemus) : http://www.shoptalkforums.com/viewtopic.php?t=95019&start=0 Hän kirjoittaa käyttävänsä "4340" seosta (viimeinen numero lienee oikeasti 3-7, luultavasti just tuo 4343?).

Amerikan palstalla ehdoteltiin 4343 alumiinia hitsaukseen: AL, 6.8~8.2 wt.% Si. Eli alumiinia ja piitä. Joku uumoili että kansien materiaali olisi "356" eli: "Aluminum alloy A356.0 and 356.0 are a 7% Si, 0.3% Mg alloy with 0.2 Fe (max) and 0.10 Zn (max)." Ehdoteltiin että kannet kuumennetaan 230 C, hitsataan ja jäähdytetään hitaasti. Vaikuttaa hieman siltä että ne jotka kansia osaa hitsata eivät ole hirmu innostuneita opastamaan kaikkia muita. Veikkaisin että palotapahtumaan ei pieni tulpan siirto vaikuta mittään, varmaan enemmän vaikuttaa palotilan muodon ja kanavienkin muokkaukset.

Ei muuten heti arvaisi että tuo "lyhyt" tumma kaveri Mike on 180cm pitkä... Tuo toinen on niin paljon isompi että eka jaksoja katsoessa luulin että se on joku kuvakulma-illuusio.

Ei toimi inertiapenkissä enkä semmosta meinaa kehitelläkään. Eikös niitä jo olekin "markkinoilla". "Rolling road" eli takapyörä-dyno systeemi olis kyllä tarkotus kehitellä. Myös sytytyksen ajoituksen loggaus. Helpointa olisi ehkä ottaa signaali jakajalta, sytytysjohdosta tulee niin mahottomia jännitepiikkejä (kokeilin jo induktiivistä anturia). Jos Valtosen voima-anturista löytyy ja saa paikannettua neljä johtoa niin voin lähettää rototyypin kokeiltavaksi. Kovia hermoja vaadittaneen ainakin aluksi myös. Neljä tarvittavaa johtoa ovat: - excitation + (eli "käyttöjännite") - excitation - (eli "käyttöjännite miinus") - signal + - signal - Jos ei löydy niin joutuu asentamaan kiinalaisen voima-anturin. Oikeat teollisuusautomaatio-osat maksaa tietysti 100 kertaa enemmän kun onhan ne ainakin tuplasti luotettavampiakin ;) Yhden ilmanpaineanturin sain kyllä särjettyä kun puhalsin siihen täysillä testimielessä - Näin jälkiviisaana voidaan todeta että huono idea oli. Olenkin ostanut lähes kaikkia osia aina pari-kolme kerrallaan jos sattuu maanantaikappale tai rikkoutuu joku osa. Ilmanpainetta mitatessa ilmeni mielenkiintoinen itselleni uusi tieto: Parin korttelin päässä oleva Ilmatieteen laitoksen asema saattaa ilmoittaa ilmanpaineeksi esim. "1005,6 hPa" (kuten juuri nyt). Äkkinäinen luulisi että täällä vallitsee nyt tuommonen ilmanpaine sitten. No ei. Tuo lukema on ilmanpaine joka vallitsisi jos tämä ko. asema olisi merenpinnan tasolla. Oikeasti ilmanpaine on täällä nyt n. 996 hPa jonka paineista ilmaa siis täällä testattava moottori kokisi ympärillään. Meni pitkään ennenkuin hokasin mikä omassa mittarissa on "vikana".

Nimimerkki Valtosen innostamana aloin kehitellä elektroniikkaa moottoridynoa varten. Ajattelin tarjota rakennusohjeet ja firmware-ohjelmiston myöhemmin ilmaiseksi tee-se-itse-dynamometrien rakentajille. Suunnittelen siis ainoastaan mittauspuolen, dynon mekaaninen rakenne jarruineen jää rakentajan päätettäväksi. Osat mittauspuoleen maksavat ehkä noin 40 euroa, pääasiassa kiinalaisia osia ebaystä. Kallein osa on voima-anturi, esim. 50kg anturi maksaa n. 10 euroa ja 100kg anturi n. 20 euroa (postikuluineen tietysti, on kyllä järjettömän halpoja nuo kiinalaiset rojut). Laadin myöhemmin sellaiset ohjeet että jos kolvi pysyy kädessä niin laitteen rakentaminen onnistuu, mitään erikoisosaamista ei vaadita. Laitteisto perustuu "Arduino"-systeemiin koska se on sopiva ja minulle tuttu. Arduinot ovat tavallaan hyvin pieniä tietokoneita joissa on mikroprosessori, erilaisia muisteja sekä mm. analogisia ja digitaalisia sisääntuloja. Arduinot voivat sitten kommunikoida esim. Windows-tietokoneen kanssa USB-portin kautta. Tarkoitus on kehittää laitetta vaiheittain niin että jokainen sukupolvi olisi kuitenkin jotakuinkin toimiva. Ensimmäisessä versiossa olen joutunut vahvasti tinkimään "käytettävyydessä" eli mitenkään näppärä ei tämä "Diydyno.com 0.1" ei ole. En osaa Windows-ohjelmointia lainkaan joten olen ratkaissut kommunikaation niin että laite syottää USB-sarjaporttiin suoraan ihmisen luettavaksi sopivan tekstitaulukon. Sen voi vastaanottaa jollain ilmaisella Windows-ohjelmalla ja kopioida sitten esim. Exceliin. Excelillä voi sitten piirtää käyriä. Myöhemmin yritän saada ex-työntekijä/sukulaispojan kehittämään kunnollisen Windows-ohjelman joka olisi sitten kätevämpi käyttää. Laitehan siis mittaa kierrosluvun ja jarruun kohdistuvan väännön ja laskee niistä tehon. Kierrosluku mitataan Hall-anturilla hihnapyörään liimatusta magneetista (montaa erilaista systeemiä jo kokeiltu tässä...). Jo tässä "0.1"-versiossa on hienona ominaisuutena sisäinen olosuhteiden mittaus: laite mittaa itse ilman lämpötilan, paineen ja kosteuden ja laskee sitten tarvittavat korjauksen moottoritehoon SAE J1349 AUG2002 normin mukaisesti. Tämä minimoi töpeksimisen mahdollisuuden korjausten suhteen (nämä on aika vaikeita asioita muuten, jotkut dyno-ohjelmat kysyvät esim. millä korkeudella ollaan). Tehon korjausta sovelletaan vain vapareihin, turbokoneiden teho luetaan korjaamattattomana ("unchp"). Tässä ekassa versiossa on jo myös sisääntulot laajakaista-lambdalle josta taulukkoon tulee suoraan Lambda-arvo. Lisäksi yksi ylimääräinen 0-5v sisääntulo ("ch1"). Periaatteessa ensimmäinen version on siis "valmis". Joitakin ongelmia on vielä, mm. moottorin aiheuttamat sähköhäiriöt ovat näköjään aika hankalia. Alla pari kuvaa projektista: Kokeilin korkean kierrosluvun mittausta rälläkällä kun oma kone ei kierrä kunnolla yli 10000 rpm. Sekä dynomittari että käsimittari näyttivät n. 10260 rpm joten kalibrointi lienee kohdillaan.

Jos ei ole puola niin voi olla myös kondensaattori. Varsinkin jos on "juuri äskettäin vaihdettu", suuri osa uusista ihan paskoja.

Ei llity mikään pultti kolariturvallisuuteen vaan murtovarkaiden vastustamiseen.

"Sheer bolt" on semmonen pultti mistä katkeaa vääntöosa irti kiinni väännettäessä. Eli murtomies ei saa väännettyä auki. Rattilukossahan tuommonen taitaa olla vakionakin palliksissa.

Ei niitä jousia varmaan uusia tartte. Onko muuten tällä palstalla kukaan koskaan joutunut vaihtamaan takajousia pallikseen? Kun en muista lukeneeni semmosesta. Vääntösauvat on vahvoja eikä oikein jäykennys tai pehmennyskään taida houkutella ketään.

Tuolla ohjeella taitaa pallon perä laskeutua, onneksi vain n. 4,5 milliä... ;) (EDIT: Ai niin ajattelit ilmeisesti että AUTOA ylöspäin yksi hammas, minä ajattelen että jousilattaa ylös yksi hammas.). Löytyi se topikki johon olin tehnyt jonniinlaisen laskurin: http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/18256-pallon-alkuper%C3%A4inen-korkeus/ Monissa palloissa takajouset kuoleentuneet ja yleistä on tuo putken ruostuminenkin. Omassakin repsahti hidastetöyssyssä perä varmaan 10cm alemmas kun putki repesi irti runkopalkeista. Nostin sitten vähän liian ylös enkä ole jaksanut korjata, siitä kiinnostus aiheeseen. Liian ylös kun nostaa perän niin ulosjousto jää lyhyeksi ja kolisee hypyissä stoppariin.

Kaikkien osien asento toisiinsa nähden kannattaa merkitä ennen irrotusta. Esim. takapyörien aurauksen säätö voi muuten muuttua. Nyt viisastuneena tekisin silleen että mittaisin esim. tunkin avulla montako senttiä takapäätä pitää nostaa että päästään haluttuun korkeuteen. Ihan tarkka mitta takapyörien kohdalta. Sitten laskisin miten boorien asentoa pitää muuttaa. Sisä- ulkoboorit ovat tiheydeltään erilaiset joten korkeuden vois säätää hyvin tarkasti. Jos koko hampaalla nostaa niin menee helmposti liian korkeaksi (tämänkin voi tietysti laskea etukäteen). Tein joskus tänne Googleen perustuvan korkeuslaskurin mutten nyt löydä sitä...

Eikö tuo voine johtua ihan siitä että takimmaiset pytyt käy kuumempina kun on ajoviimajäähdytys? Vois jopa kokeilla eri lämpöarvoisia tulppia etu- ja takapyttyihin.

Nii ja lisäksi renkaatkin luistaa vaihtelevan määrän. Ja sitten jos jollain on automaatti niin momentinmuunnin voi aiheuttaa jekutusta.

Eikö voisi olla niinkin päin että menee sytytys hetkellisesti liian aikaiselle? Aattelin että kun tuon alipaineletkun mainittiin olevan irti niin ehkä se onkin jonkun fiksun tarkoituksella tekemä "korjaus". Semmonen muistikuva on että jos ajaessa kaasunpainallus aiheuttaa "rötäämistä" niin sytytys on myöhäisellä, jos tulee "naama tuulilasiin" -tyyppinen nykäisy niin silloin on aikaisella (molemmat ilmiöt voi tietennii tulla myös bensapuolen viasta).

Varmaan manuaalisesti ohjattu jarrutus tulee. Ei se niin tarkkaa ole kunhan kierrokset muuttuvat sen verran hitaasti että inertiavoimat voi jättää pois laskuista. Hieno olisi tietysti automatisoitu jarrutus. Mulla tulee laatikkoon sisälle ilmanpaineen, -kosteuden ja lämpötilan mittaus ja ulos tulee raaka-arvot ja sään mukaan korjatut.