multanen

Kuori on kyllä mutkalla mutta ei se taida tulla lähellekään kopan reunaa vielä. Siis silloin kun läpivientiputki on tasassa kaasarin puolelta... Pitäneekö sen olla, en tiedä. Onkohan noita puhallinkopan läpivientiputkiakin erilaisia, nyt on paikallaan sellainen missä on joku noin ehkä 30 asteen taitos. Muistelen suoriakin nähneeni..? Jos putki olisi lyhempi niin sekin saattaisi "auttaa". Vielä parempi jos systeemiin olisi suunniteltu joku kunnollinen kohta mihin kuori päättyy... Silleen niin kuin ihan kaikissa muissa vehkeissä mitä ikinä on rakennettu.

Vaihdoin T2b 1600 -77 pallikseen kaasuvaijerin ja vaihdelaatikon kohdalla olevan kuoren. Nyt en kuitenkaan saa vaijeria toimimaan enkä ymmärrä miten Fritz ja Hans ovat asian miettineet. Kun polkee kaasua niin puhallinkopan sisällä oleva metalliputki työntyy kohti kaasutinta eikä läppä aukea. Tuntuisi että metalliputki ja/tai vaijerin kuori pitäisi topata johonkin tai olla kiinni jossain... Mutta ei ne näytä olevan enkä keksi mikä tässä on ideana?

Toimiihan nuo iskarit vaakatasossa? Ainakin autopuolella yleistä ettei toimi.

Nii ja tuohan ei ole pistehitsi vaan "pistehitsi". Kun eikös tuo toimi valokaarella, oikea pistehitsi lämmittää peltien omaa vastusta hyödyntämällä.

Täähän vaikuttaa hyvältä. Näytti muuten että minimiveloitus ei ole kuutio vaan 35 eur...?

Voi olla ettei 70-80 luvun jokkispajassa ollut välttämättä sähköjäkään. Joku lato jossain pellonreunassa eikä aggrekaattejakaan ollut ihan joka jätkällä. Joutuneet ottamaan konstit käyttöön kun keinot lopussa.

Mielestäni hän kuvaili nimenomaan että käynnissä laitettiin paikalleen. Jos se menee paikalleen ilman että on käynnissä niin varmaan silleen helpompi.

Naapurista vanhan liiton jokkiskuski kertoi että he vaan työnsivät koneen käynnissä ollessa laatikkoon. Jonkun aikaa kun heiluttelee niin menee paikalleen...

Alipainevuoto vois hyvinkin olla, tarkista kaasarin ja imusarjan liitokset.

"Liukukantapultti" on näköjään se mikä tunnetaan automiesten parissa nimellä "epäkeskopultti".

Mielestäni erittäin hyvä paikka jos tuosta menee koko öljynkierto läpi. Ei voi näyttää muuta kuin öljyn todellisen lämpötilan tuommosesta kohtaa.

Eikös starteissa ole melkein aina "vapaakytkin" rattaan jatkona? Sehän antaa jonkun verran pelivaraa. Vapaakytin sijaitsee mielestäni rattaan juuressa olevan, ratasta suuremman pyöreän peltikakkaran sisällä.

Hokasin että itse asiassa mikään kaasari ei voi olla liian pieni ennenkuin kaasu on pohjassa. Eli iso kaasari osakaasulla ei ole yhtään parempi kuin pienempi täyskaasulla (jos säädöt tehty). Liian iso kaasari voi helposti kyllä olla huonompi osatehoilla ja kaasua aukaistessa. Kuinka usein virikoneella tarvitsee ajaa kaasu pohjassa? Itse painan aina joskus kaasun pohjaan mutta mulla onkin kleinbus melko vakio 1600-koneella, kaasari tosin 1300-koneesta ;) Luulisi että normi-käyttökierroksilla ja liikenteessä käytettävillä tehoilla vakiokaasarilla pärjäis aika pitkälle. Riippumatta koneen koosta. Sitten on isompi kaasari tarpeen jos tarvitsee kaasu pohjassa ajella ja tehot ei tunnu silti riittävän.

Uretaanivaahtoa on kahdenlaista: Tavallinen pullosta tuleva on yksikomponenttista ja siinä ei ole oikein mitään hyvää ominaisuutta. En laittas autoon kun se ei taida olla edes umpisoluista. Kovettuu vissiin ilmankosteuden vaikutuksesta. Kaksikomponenttinen on parempaa tavaraa. Onkohan tämä sitten se nk. "veneuretaani"..? Itse olen tehnyt niistä autonpenkkejä. Kahdesta peltipurkista sotketaan liemi. Aine turpoaa sekoittamisen jälkeen moninkertaiseksi joten valmis suunnitelma pitää olla mihin aineen laittaa (tätä on vaikeampi silleen pikkuhiljaa laitella niinkuin pullouretaania. Tämä kaksikomponenttinen palaakin kait huonommin joten sopii hyvin vanhoihin VW-autoihin.

Voisi olla esim. männänrenkaita poikki tai jopa männässä reikä. Puristuspaineet kannattaisi mitata - onnistuneeko käsin veivaamalla... Kipinää voisi kokeilla silleen että ottaa epäillystä sylinteristä tulpanjohdon irti ja laittaa käyntiin. Kipinän pitäisi hypätä sentin tai parikin kun tulpanhattua pitää lähellä runkoa (huom: jonkinlainen sähköiskun vaarakin olemassa!). Kannattaa laittaa tulpanjohdon pää jo ennen käynnistystä lähelle runkoa, muistaakseni ainakaan jotkut magneetot ei tykkää jos kipinä ei pääse "ulos". Jos kipinä hyppää vapaassa ilmassa yli sentin, niin se jaksaa hypätä sen 0.5mm paineisessa sylinterissä. Esim. tulpassa voisi olla vikaa jos kipinä tuntuisi muuten tulevan.

Reknailin että jos perä olisi akselin kohdalta 50 mm korkeammalla, muuttuisi Caster vasta 1 asteen verran. Eli perän nostolla ei kovun suurta merkitystä jos Casteria on jo lisätty alkuperaisestä.

En laittanut linkkejä muistiin mihinkään, joudut hakemaan itse 85 psi mainittiin tehtaan ohjeeksi koeponnistukseen, toisella sivustolla oli kuva koeponnnistuksesta ja justiinsa 85 psi oli mittarissa siinäkin. 85 psi = n. 5.86 bar

5.9 baria pitäisi kestää, 8 baria saattaa pullistaa (googlasin englanninkielisiä nettisivuja).

Mulla on uudempaa mallia oleva annostelupumpulla varustettu BN2 (tai mikä lienee 2kw eber). Tein semmosen modauksen siihen että laitoin alkuperäisen hehkutulpan tilalle eberin tulpan jossa molemmat hehku+kipinäväli. Rakentelin sitten 555-piiristä ja sytytyspuolasta kipinä-sytytyksen. Antaa kipinää koko ajan 2 sekunnin välein kun laite laite on käynnissä. Käynnistyy varmasti ja nopeasti ja syttyy heti uudelleen jos sattuu joskus sammumaan. Kylmäkäynnistyksessä palaa hetken jaksottaisesti kipinän tahtiin, siitä tietää että toimii. Muuten on ollut pari kertaa rikki tuo eberi mutta diy-kipinäsysteemi on toiminut moitteetta jo yli 10 vuotta =)

kupukanta tai "pallokanta" = ei upotusta pultin reiässä linssikanta = kartioupotus Kaikki nämä pultit enemmän tai vähemmän palleropäisiä. Eiks näin?

Kyllähän se on juuri näin. Olen monesti miettinyt että onko vakioimusarjan vaakaputki tarkoituksella suora. Eli että olisi haettu jotain vuorovaikutusta vas. ja oik. puolen välillä? Välillä kun nuo VW:n insinöörit on yllättäneet viisaudellaan mitä on jo silloin ollut käytössä... Jotta seokset voisi olla erilaiset pitäisi sylinterien osata imaista eri suhteessa ilmaa ja bensaa. Onnistuukohan tämä ilman Megan tarjoamaa erikoistekniikkaa? ;) Olen nyt toistaiseksi siinä uskossa että samaa soppaa menee kaikille pytyille, hieman eri määrä vaan jos ei ole jokaiselle omaa samanarvoista imureittiä.

Megan mode voisi oikeasti toimia jos jokaisella sylinterillä on oma lambda-anturi (siltikin pitää olla hienostunut oppiva systeemi). Muuten ei voi toimia. Voi olla että Megan suunnittelijoillakin on mennyt sekaisin kaksi asiaa: huono täytös ja laiha seos. Ne ovat eri asioita. Näyttää olevan tämä asia väärin joka toisella nettisivulla, onneksi on niitä joissa asia on oikeinkin. Eli yhteinen imusarja peräkkäin sytyttävillä sylintereillä (4-cyl tapauksessa) aiheuttaa eri kierrosalueilla vaihtelevan täytösasteen sylintereitten välillä. Siis täytös, ei seos. Nyt ei toimikaan se että hienolla systeemillä laitetaan juuri "oikea" määrä polttoainetta suoraan imuventtiilin tienoille. SIinä menee täytöksen lisäksi seoskin pilalle. Huonomman täytöksen saanut sylinteri tarvitsisi vähemmän polttoainetta kuin toinen mutta mistäs tiedetään oikea määrä? Ei kai näillä asioilla ole useimmeiten merkitystä. Mutta jos mennään kaasu pohjassa pitemmän aikaa niin saattaa aina se sama sylinteri osoittautua huonoimmaksi. Vaikka kaikki sylinterit saisi oikean seoksen niin se jossa on paras täytös joutuu kovimmille. Tavallaan todellinen täysikaasuasento on käytössä vaan kahdessa sylinterissä kerrallaan.

Toimii varmaan ihan riittävän hyvin, toimiihan näissä volkkarin koneissakin tuontapaiset järjestelyt. Mutta jos jotain eroa tulee sylintereiden kesken niin mielestäni ero on täytöksessä, ei seoksessa. Uskon kyllä heti toisinkin jos joku selittää mistä ero seoksissa voisi johtua.

Veikkaan että suurempi ongelma on "imusarjaviritys" eli väistämättä jollain kierrosalueella toinen sylinteri saa paremman täytöksen kuin toinen (johtuu imuventtiilin sulkeutumisen aiheuttamasta ilmapatsaan värähtelystä jne.). Epäilen itse asiassa saako kaasarikoneessakaan toinen pytty rikkaampaa seosta, luulen että saa vaan enemmän. Jos olisi moottorin yli imusarjat 4+2 ja 3+1 niin imusarjaviritys tulee tasan molemmille sylintereille... Eikös joissain nelkuissa olekin näin?

Jos on kannettava kyseessä niin voisi olla joku ajuriperäinen härö. Valmistajan sivuilta ehkä toimiva ajuri.