multanen

Ei kai tuossa muuta järkevää systeemiä ole kuin että laitetaan kaasu pohjaan pienillä kierroksilla ja jarrulla päästetään kierrokset nousemaan rajoittajaan n. 5-10 sekunnin aikana. Niinkuin kait kaikissa jarrudynoissa tehäänkin. Kait sitä Telman jarrutustehoa voi säätää portaattomasti? Sytytysennakkoa mitatessa ei puhuta oikeastaan näytteenottotaajuudesta. Se mitataan niin että kytätään antureiden signaaleja vaikkapa 1/100 sekunnin ajan. Kun tulpanjohdon anturilta tulee signaali laitetaan kellonaika ylös. Sitten odotetaan hihnapyörälle asennetun Hall-anturin YKK-signaali ja laitetaan sekin kellonaika ylös. Sitten lasketaan mikä ennakko on kun signaalien väli oli x mikrosekuntia RPM:n ollessa y. Kattelen jos saan tämän Arduinolla tehtyä, ensiksi kokeilen just tuota sytytysennakkoa koska sen tallennuksella voi olla käyttöä vaikkei olis dynoakaan. Ajattelin laittaa pienen nappi-neodyymimagneetin hihnapyörään liimalla tai tarralla. Tässä iltasella kokeiln arduinossa ilmanpaineen ja lämpötilan mittausta, aika hankalaa sekin kun on jotain ihme kalibrointeja tehtävä tässäkin.

Eikun justiinsa itseäkin kiinnostaa päästä eroon noista. Jouduin laittamaan vanhan takaisin uusilla heloilla ja kyllähän se toimii. RE85-polttoaineella saa joskus pyörittää aika pitkään käyntiin ja tuntuu että startin hela menee turhan usein. Vika ilmenee tietysti useimmiten ruuhka-aikaan risteyksessä, kylmänähän se ei aluksi haittaa. Avasin Skodan startin ja heti rattaan takana löytyy oikea kuulalaakeri. Ehkä jotenkin paremmin mitoitettu kun tuo volkkarin paperinohut hela lyijykynän paksuisessa akselissa. Pitää vielä tutkia saisiko tuota Skodan starttia muokattua, jotenkin pitäisi uusi laippa saada tehtyä siihen. Tai akselia jatkettua :P

Just eilen otin akkukoneeseen kiinnitetyllä M12 kierretapilla. Kaksi sekuntia meni aikaa. Laitan vielä kierretapin päähän nokareen vaseliinia kun se hetken raapii reiän pohjaa ennen kuin pusla korkkaa ylös. Uusi paikalleen M10 pultilla johon mutteri niin että se ottaa puslaan kiinni. Pultin päähän kun laittaa 0.5 mm kerroksen maalarinteippiä niin pusla istuu justiinsa eikä kierre hankaa. Pultin päähän sitten kevyesti naputtaa vasaralla.

Minkä verran pitemmälle se uudempi pallokeulan startti ulottuu? (Vaikka startin laipasta rattaan päähän mitattuna). Yritin soveltaa Skodan alennusvaihteellista starttia -77 1600 pallikseen mutta tyhjäähän se pyöri. Olen aiemmin vaihtanut laatikonkin mutta on se sitten uudempi kytkinkoppa ilmeisesti paikallaan. Kuplan startti käy ilmeisesti pallikseen -75 malliin asti, sitten pitää olla ulottuvampi.

Mieluummin ei kannata mitään kohtaa sytytyksestä tutkia irtotulpalla. Ainakin muutaman sentin pitäisi kipinän hypätä vapaassa ilmassa. Paineisessa sylinterissä sitten sen millin-pari. Eli johdon kun laittaa sentin-parin päähän moottorin rungosta ja katsoo tuleeko kipuna.

Hyvällä säkällä tuossa anturissa olisi vaan USB-sarjaportti mistä ohjelmisto käy kysymässä kierrosluvun. Tuommosen voisi joku harrastaja väsätä satasella esim. arduinoon perustuen. Ellei jopa valmiina löytyisi. Ehkä ohjelmiston asetuksista tai tietokoneeseen asennetuista ajureista löytyisi johtolankoja että onko sarjaportti. Sitten jos se on joku valmistajan oma, "salainen" protokolla niin onkin paljon hankalampi.

Mihinkä se anturi oli kytketty, oliko suoraan tietämyskoneeseen (esim. USB) vai johonkin mysteerilaatikkoon?

En tiedä lämpiääkö paljon siinä yhdellä kertaa ohittaessa. Semmonenkin voisi tulla tässä ongelmaksi kun sammutuksen jälkeen öljy voi "pikeentyä" turbossa. Aika kuumana voi joskus olla turbo moottorin sammuttamisen jälkeen (tai sammumisen). Hyvä ehkä olisi olla joku sihti ennen öljypumppua, niinkuin normaalisti onkin autoissa. Jossain 2000-luvun Fordin koneessa oli jopa öljyn paluupuoli tukossa turbossa syntyneen mössön takia.

Se vielä kannattaa varmistaa että Passatin omapaino on yli tämän 1400kg (luultavasti onkin?). Muuten taitas taas tarvita sen pikku-een.

Jos Passatti tuntuu just hirmu ihanalta autolta niin tuon kärryn voisi ehkä muutoskatsastaa pienemmälle painolle. Tai jos kyse on takapyörien alta mitattavasta todellisesta painosta (kärry+kuorma) niin häviäisikö tuo 40 kg aisapainoksi?

Noita saa valmiinakin jos ei ole mahkuja rakennella: http://www.motonet.fi/fi/tuote/765177/Sytytystulppareian-paineilmatulkki Luulen että oma kansi vuosi hieman seetin ohi kun oli niin pahasti halki venttiilien välistä... Noh, ei haittaa ajoa.

Meillä roikkui kanssa perä alhaalla eli olettaisin että etupää on lähempänä alkuperäiskorkeutta ja takajouset väsyvät. Tuonne tein "hienon" laskurin jolla voi laskea perän korotuksen vaikka parin millin tarkkuudella: http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/18256-pallon-alkuper%C3%A4inen-korkeus/

Tässä on lujuusteknisesti kyse samanlaisesta asiasta kuin että oven saranat olisi asennettu keskelle ovea 5 cm päähän toisistaan. Semmonen saattaa kestääkin vaikka näyttää täysin älyttömältä semmosen ihmisen silmään joka ei ole asioista ihan pihalla. Saranoihin kohdistuva kuormitus on ainakin 10 kertaa se mitä se olisi jos tehtäisiin niin kuin n. 100 vuotta on ollut tapana tehdä (sama koskee näitä tukivarsia). Tuon ylätukivarren voisi tehdä myös T:n tai L:n muotoiseksi. Ainoa ongelma tuossa nykyisessä on siis että nuo sisäpään nivelet ovat aivan liian lähellä toisiaan. Eli jos (tai kun?) tuo särkyy niin se menee ylätukivarren sisäpään nivelen kohdalta.

Ja kaarteessa! Eli tuohan kestää suoraan sivusta tulevaa vääntöä mutta jos käännät pyörät linkkuun ja väännät renkaan ala- ja ylälaidasta niin saattaa jopa käsin notkua. Tämä jousitushan on lähes normaali "päällekkäiset kolmiomaiset tukivarret", nyt vaan ylempi kolmio on 3 senttiä leveä eikä 20-30 cm niinkuin yleensä on tapana. Jos eteen on tulossa vakaaja niin sen voisi ehkä niveltää ylätukivarsiin, tulisi pitkittäistuenta siitä. Ei tarttis muuttaa tukivartta (paitsi toinen uniball varmaan poistettava). Jossain vanhassa autossa oli tämäntapainen järjestely. Tai sitten reaktiotanko eteen- tai taaksepäin jos on tilaa.

En usko minäkään että kaiposen ylätukivarret kestää. Samalla kun tekee ne uudet kolmiomaiset ylätukivarret niin kannattaa varmistaa että "yläpallo" tulee taaemmaksi kuin "alapallo" ( = Caster kulma). Tulee muuten hankala ajettava.

No emmie sitten niin hullu ollutkaan. Ajattelin että tuommosella pysys renkaan kulmamuutos nollassa ja ennen kaikkea raidevälin muutos. Sehän syö hieman pitoa kanssa.

Olipa hyvä linkki tuo. Mutka-ajosta ei ole läheskään yhtä hyvää luettavaa saatavissa. Tuli mieleen hullu idea: Joku voisi kokeilla De Dion akseliakin tuommosessa (en tiedä mahtuisiko volkkarissa olemaan).

Eikös noihin pitkittäistukivarsiinkin tarvitse reilusti säätövaraa? Kiihdytyskäytössä varmaan tärkeä tämä "squat/anti-squat" -geometria. Vai joko se on tiedossa mihin kulmaan ne suurinpiirtein tulee.

Yksi juttu tuli vielä mieleen tuosta henkilöautoksi katsastamisesta: Lisäpenkkejä on kai pakkokin laittaa senkin takia että auto yleensäkään katsottaisiin henkilöautoksi (samantapainen juttu kuin case Raussin pick up). Eli henkilöauto on tarkoitettu pääasiassa henkilöiden kuljetukseen. Jos on vaan pari henkeä sisällä ja kantava lava niin auto onkin tarkoitettu pääasiassa tavaran kuljetukseen -> pakettiauto jossa 80 lätkä. EDIT: Pelkään siis että tässä on mahdollista töpeksiä "täydellinen ratkaisu", eli auto ei penkin siirrron jälkeen täytä verottoman pakettiauton vaatimuksia ja autovero menee maksuun. Auto voi kuitenkin edelleen olla pakettiauto 80-lätkällä jos se on tarkoitettu "pääasiassa tavaran kuljetukseen"...

Nii olisikin heti paremman näköinen jos tuossa olisi suoraan yhdistetty nuo päätylaipat toisiinsa kolmannesta kohdasta. Tavallaan kolmas akseliputki taaemmaksi. Onko se sen takia pakko olla pultattava että akselin saa paikalleen? (en muista kun on 20 vuotta siitä kun olen kuplan alla käynyt). Alatukivarren korvakkeita voisi ehkä sovitella myös päätylevyjen sisäpuolelle, reikä vaan levyyn tukivarrelle. Tulisi samalla pitemmät tukivarret ja lyhemmät korvakkeet.

En tykkää yhtään, näyttää että melkein kaikki voimat suuntautuu väärin (toisin kuin esim. siinä Mendeolassa joka näyttää minun silmään hyvältä). IMHO voimat ei saisi tulla levyn pintaa vasten muuten kuin risteyskohdissa. Voisikos tuo olla Mendeolan tyyliin poikittaislevyihin perustuva hässäkkä jossa olisi yhdessä levyssä akseliputket kiinnitystä varten? Tai jopa vain putkesta 120 asteen sektorit levyä vasten...

Miun kokemuksen mukaan tuon ikäiseen henkilöautoon saa laittaa melkein mitä tahansa. Kannattaa kysyä samalla voiko henkilömäärää lisätä esim. neljään niin voisi kätevämmin kuskata humalaista joukkiota. Jossain Dodge RAM pakussa oli kolme kapteeninpenkkiä rivissä siten että keskimmäinen oli selvästi taaempana. Ilmeisesti meni "kuljettajan vieressä" pykälään mutta hartiatilaa oli mukavasti kaikille.

Olisko titaania? Umpialumiininen mäntä johtaisi mukavasti lämpöä palalta nesteeseen. Rauhallisessa käytössä ei haitanne. Veikkaan että heikko kohta on alumiinin hankauspinta tiivistävän kumin kohdalla. Suosittelen kanssa kokeilemaan niinkuin Kujiskin. (En usko että tulee hyvä mutta eihän sitä tiedä varmaksi ellei kokeile).

Toisaaltans mietityttää että miksei noita alumiinisia mäntiä paljon näe? Kuka haluaa selvittää asian käytännössä? ;) Tein itsekin aika arveluttavan korjauksen: Oli taannoin männässä aika paljon pistemäisiä pari milliä leveitä ja syviä syöpymiä. Juotin tinalla umpeen ja viilasin pyöreäksi. Ei korjausta muuten erottunut kuin hieman värisävystä. Uskalsin tehdä kun kuulin että hydrayliikkamiehet on mäntien uria korjannuu tuolleen. Juoksutetta laitoin ja tavallista juotostinaa, on ollut vissiin yli viisi vuotta jo käytössä (tai kymmenen tms.).

Ei ole kyllä ihme että VW-piireissä tuo kampisuhde ei ole kovin kuuma puheenaihe: pitkän kangen edut tulevat aika isoilla kierroksilla (esim. 7-10 tuhatta rpm) joihin bokseri ei muutenkaan hyvin sovellu. Lisäksi kun alkuperäinenkin kampisuhde on ihan "hyvä". Varttimailikoneissa varmaan jo ajankohtainen asia. Tuossa vielä mukava esimerkki, legendaarinen vanha V8 kilpamoottori Cosworth DFV: http://www.historicengines.com/dfv/specs.html Siinä on kampisuhde 2.05, ja tehokäyrä nousee rajoittajaan asti 10500 rpm. Tuon koneen puolikas olisi melkein VW-mitoissa, bore 85.6 , stroke 64.8. Muuten pieniä eroja tietysti löytyy.