multanen

Veikkaan että "wheels pressed together" tarkoittaa että löysät otetaan pois painamalla renkaita yhteen. Varmaan "VW only" tapa kun ei tuota sanayhdistelmää ole muualla näkynyt.

Arvaisin että mittari toimii oikein mutta jostain tulee hieman ylimääräistä happea. Joko pakoputkesta (päästä) tai moottorista. Esim. virinokka jo itsessään voi nostaa happea pienillä kierroksilla (overlap). Outoa tietysti jos mittari on ennen "toiminut oikein" samalla kokoonpanolla..? Tuossa 4.2 anturissa pitää muuten johdotuksen ympärillä olevan sukan olla ehjä ja johtaa jonnekin sopivaan paikkaan, anturi ottaa vertailuilmaa siitä (uudemmat 4.9 anturit ei kait tartte vertailuilmaa ollenkaan, peruslambdat ottaa johtojen sisältä kuparisäikeiden seasta).

Ensimmäinen oli mielestäni hienompi... Olisko pakokaasut voinut päästää vaikka alapuolelta pois ennen takanapaa? Koneen alla mahtus ehkä erilliset putketkin.

Vastus on halpa ja kestävä ratkaisu laitteeseen joka on käytössä 10 sekuntia 3 kertaa vuodessa. Hakkurillakin tietysti omat etunsa.

No on siinä polttimossa semmonen ero että se antaa hetken isompaa virtaa, saattaa auttaa esim. moottoreiden käynnistystä. Lisäksi siinä on tavallaan virran rajoitus. Molemmat johtuu siitä että polttimon vastus suurenee kun se kuumenee. Vastaavasti pienenee jäähtyessä, virta siis suurimmillaan kun virrat kytketään. Itse olen käyttänyt monesti lamppua virran rajoitukseen (ei sovi aina jännitteen rajoitukseen, esim. herkkä elektroniikka). Sireeniin sopisi ehkä 2-3 kpl 6v ajovalopolttimoita rinnan? Ei ehkä kovin kätevää. 12-24v polttimot pitäisi olla hirmu isowattisia (ehkä 500w tms).

Huomioitava että saattaa tulla ALV lisäksi (hinta 19.41 GBP eli 26 ja risat euroa). Miun aikaisemmin linkittämä oli halvempi ja jännitekin parempi 7 V. =) Omassa eberissä (12V) menee käynnistyksessä suht rankasti virtaa, ehkä 10-20A tms. Sen jälkeen ehkä 4 A (virta sykkii annostelupumpun tahtiin). Eli hehkutulppa kannattaisi mahdollisesti laittaa 12 V (se taitaa olla releellä) tai muu sopiva järjestely.

No käytännössä melkein kyllä tarvitsee, esim. 10 ampeerin virralla ja 50 watin zenerillä: Zener-diodi on puolijohde joten sen kyky hukata tehoa riippuu lämpötilasta. Jos tehonkesto on 50 wattia 75C asteen lämpötilassa, se on noin nolla wattia 175 asteen lämpötilassa. 50 wattia lämmittää jo ihan mukavasti joten jos yritetään pysyä esim. alle sadan asteen niin tarvitaan jo jonkinmoiset jäähdytykset (jotka maksaa yksinään helposti saman kuin hakkuri). Pienikin ylikuumeneminen aiheuttaa komponentin tuhoutumisen. Vastuksella tehon hukkaaminen on helpompaa, sopiva vastus voi olla useampi sata C astetta kuuma. Semmosella lämpötilaerolla jäähtyminen tapahtuu helpommin. Pientä ylikuumenemistakin kestää... Ainakin paremmin kuin puolijohde. Joku auton lämmityspuhaltimen säädin saattaisi olla sopiva, niissähän oli perinteisesti vastuksia..?

Tarkkaan ottaen Zenerillä on päästösuuntaan aika samanlainen kynnysjännite kuin tavallisilla diodeilla. Zener-ilmiö (tms.) tapahtuu sitten estosuuntaan. Onkos siinä sireenissä joku originaali sulake? Siitähän saa jo osviittaa virrasta. Vois olla jopa kymmeniä ampeereja.

Tuommonen saattas sopia: http://www.ebay.com/itm/DC-Converter-Regulator-12V-24V-Step-Down-to-7V-15A-Power-for-Joy-Car-charger-/131546278067 Ei mee vielä ALViakaan, 20 amppeerisista jo alkaa mennä kun ovat kalliimpia ;)

No nyt!

Onkos mitään estettä laittaa kaasareita samoin päin? (Eli molemmat kaasuvivusto vasemmalle niinkuin alunkin perin).

No on tuo tukivarsi kyllä aika paska konstruktio. Ihan perusperiaate putkihässäköissä on se että tehdään kolmioita ja niitä kuormitetaan liitoksien kohdalta eikä tuolleen keskeltä putkea.

Miks tuossa Ravenolin mainospänikässä on tuommonen viskositeetti? (0W-20... itellle tulis mieleen että lähinnä talvikäyttöön sopivaa). Vai mitä ne racing-öljyt tyypillisesti on?

Mie kyllä Googlasin ennen omaa vastaustani että molemmat akut olis 175mm korkeita. Hyvä pointti silti, tulipalot on aina vähän ikäviä.

Saattaa olla liian pitkä eikä mahdu alkuperäiselle paikalle. Myös kiinnitys kannattaa tarkistaa. Sähkö-elektroonisessa mielessä ei ole liian iso.

Tarkoituksellista vilunkia, takapenkkiä tarvitsi kiihdyttää vain 401,5 metriä.

Olen pääosin samaa mieltä mutta kyllähän kipinään eniten vaikuttaa sylinterin paine. Nuo mJ-luvutkin on varmaan ilmakehän paineessa (kun ovat niin pieniä). Tavallinen volkkarin sytytysjärjestelmäkin lennättää kipinää vapaassa ilmassa sen pari senttiä, sylinterin paineessa hyvä jos 2mm... Turbokoneessa paine voi sytytyshetkellä olla paljon suurempi (vaparissa ennen YKK:ta puristuspaine vasta nousemassa). Seoksen ei kait pitäisi olla sinänsä paljonkaan rikkaampi turboissa?

Pyörästä ja alustasta voisi ajatella että tuo on itse asiassa nopeuskilpapyörä eli "bonneville"-tyyppinen. Että ei niinkään kiihdyttely. Voi siitä silti mallia ottaa tieteskin!

Verrattain helppoa tehdä semmonen puola mikä tuottaa ison kipinäjännitteen; käämii vaan tsiljoona kierrosta hirmu ohutta lankaa toisiokäämiksi. Jonkinlainen kipinäkin siitä tulee muttei hääppönen. Ongelma on sitten tuo energiamäärä eli kipinälle pitää antaa riittävän iso virta riittävän pitkän ajan. Puolanvalmistajilla lienee ongelmana kasvattaa jännitettä ilman että virta heikkenee enemmän. Eli jännitteen kasvattaminen ei välttämättä lisää kipinän kokonaisenergiaa (eli niitä "mJ"). Arvaisin että vahvempi kipinä on sekä "leveämpi" että "kuumempi". Ehkä myös hieman pitempi (esim. 1.5 ms vs 2.0 ms). Etanoli voisi myös vaatia paremman kipinän, voihan olla että kipinä lentää yhtä hyvin siinäkin.

JaniM on mielestäni oikeilla jäljillä. "Energialatauksen" yksikkö tässä tosin milijoule eikä kilojoule. Esim. 100 mJ on jo tosi tehokas puola. Puolien paremmuuden mittaamien on niin monimutkainen prosessi ettei taida kellään tallissa onnistua. Varmaan jonkinlainen penkki missä oikea tulppa paineistettuna ja sitten virtojen ja jännitteiden mttaus ajan suhteen. Noin 1-2 millisekuntia kestää kipinä, tulppapuolen max. virta ehkä 0.1 A.

Alkuperäisen aloituksen perusteella olisin veikannut että polkimen jousessa vika. Aattelin notta koska jarruvalo jää palamaan se tarkoittaa että pääsylinterissä on painetta (kai tässkin paineella toimiva valo?). Pääsylinterin painetta ei vois oikein aiheuttaa jarrujen pääsä oleva vika, sen sijaan jos poljin vähänkin pistää vastaan niin reitti pääsylinterstä säiliölle ei aukea. Mutta jos ne nyt toimii niin hyvä! Hieno on tuo jarrumännän patentti jonka "edellinen omistaja" (wink-wink) on tehnyt. =)

Kehittelin tommosen suodattimen sytytyspulsiille. Netissä ei ollu oikein hyviä valmiina. Kaikki komponentit saisi kestää jännitettä aika paljon, esim. 200v. Kondensaattori keraaminen tms. Idea tässä on että kun kärjet aukeavat, latautuu kondensaattori heti yli 12v jännitteeseen. Vaikka puola värähtelee, se ei diodin takia enää pysty tyhjentämään kondensaattoria (tavallaan siis "sample and hold"). Vastukset tyhjentävät kondensaattorin sinä aikana kun kärjet ovat taas kiinni. Ylimmät kaksi vastusta voi olla tietysti korvata yhdellä 10K vastuksella. Toimi kokeiltaessa erittäin hyvin, mulla ei ollut edes tuota Zeneriä! Arduinon koodihan mulla perustuu keskeytyksiin joten yhtään ylimääräistä pulssia ei saa tulla (tämä siksi että jatkossa tarkoitus mitata sytytysennakkoa).

Viive on tässä toisessa videossa enää varmaan 0.1 sek (vrt. kiekkamittari vs ääni... GPS-nopeusmittari nyt näyttää mitä näyttää). Korjasin koodia hieman niin viive pieneni. Torque-ohjelma sisältää hälytysrajat jo valmiina! Mittari alkaa vilkkua jos menee yli- tai ali halutun rajan. Tuossa videossa esim. 0.40 sek. kohdassa vilkkuu hälytys kun RPM mittari luulee että kierrokset on 14000 (jonkun fiban takia alle 1000 rpm kierrokset näkyy näköjään väärin).

Tein vähän hienomman videon melkein samalla kokoonpanolla kuin edellisen. Eli Arduino Mega matkii "ELM327" + "OBD2"-systeemiä. Kaverilta lainasin Android-padin ja löin palliksen kojelautaan kiinni. Videolla moottori saattaa kuulostaa siltä että se on pa*ska mutta se johtuu siitä että se tosiaan on. https://youtu.be/Il49gfiDULg https://youtu.be/Il49gfiDULg Arduino Mega (khina jäljitelmä) maksaa 7.70 eur, kierroslukuanturi 3.30 eur, bluetooth moduuli 3.50 eur. Lisäksi pari vastusta jne. joten toista kymppiä rahaa on palanut jo tässä vaiheessa (vaikka uudelleenkäyttöönhän nämä osat menee). Tästä nyt jo näkee että systeemi on toimiva ja mahdollinen, paljon tietysti vaatisi kehittelyä ja parantelua (esim. Volttimittarin kaliprointi, oikea nopeusmittari jne. jne.). Nopeusmittari tulisi lisäämällä toinen Hall-anturi etupyörälle (moottorin RPM tulee nytkin hihnapyörän Hall-anturilta). Tähän on myös verrattain helppo lisätä lämpömittareita, lambdanäyttö yms. Tuikitärkeä G-voimamittari on onneksi jo paikallaan. :D Mulla on sivumotiivi hieman kehitellä tätä: Toinen projekti eli "diydyno.com" tarvitsee mittariston: http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/22151-%C3%A4lyprojekti-ohjauselektroniikka-dynoihin/ Periaatteessa samaa koodia voi käyttää molemmissa.

Olisko siinä anturissa vaan NTC vastus sisällä. Voisit kokeilla mittaamalla Kohmeja ja upottamalla kuumaan veteen. Jos on NTC niin ei se varmaan rikki mene vaikka vähän väärinkin kytkisi. Varsinkaan jos ei pitkäksi aikaa jätä. NTC-anturilla ei ole myöskään napaisuutta. Ite jos olisin tuommosta mittaria suunnittelemassa niin laittasin molemmat johdot kiinni mittariin. Ei tule sitten turhaa virhettä. Jossain mittarissa toinen anturin johto tuleekin samaan mihin mittarin plussa. EDIT: Pilateeman sivullahan on asennusohje jossa toinen anturin johto on kytketty maahan, toinen mittarin S:ään. Olisko se sitten silleen.