mitä kampikammiolle tehdään ennen kasausta?

[-tipi-]

Viriwelhojen kampikammio(jäljempänä lohko) trikit tiskiin! Käsitellään tässä sekä uusia aftermarket että käytettyjä lohkoja.

 

*Toki tsekataan ettei halkeamia ole

*Putsataan huolella

*aarporauksen ja sylinteritasojen plaanauksen jälkeen mitataan että näiden väliset etäisyydet ovat samat kaikissa sylintereissä

*snurrataan lohkon sisäiset terävät kulmat pyöreiksi

 

viisaammat jatkakoot

[Ketsa]

Hooverin opein HVX modataan öljynkierto?

 

 

[Ketsa]

 

[Per Jernström]

Jokaisen reiän mittaaminen.

 

Lohko auki mittaan nostajien reiät ja sitten lokon ruuvit momenttiin ja sen jälkeen muut reiät.

Olen mitannut kaikki sekä pysty että vaakasunnassa. Varsinkin nostajien reiät ovat usein pystysuunnassa yli toleranssin.

 

Jos lohkon mitat on ok niin seuraavaksi olen porannut kaikki öljykanavien proput pois. Tai siis melkein kaikki. Kuristimet ei mielestäni kannata poistaa koska on hankala saada takaisin. Proppujen tilalle kierteet ja DIN906 tulpat hydrauliikkalukitteella kiinni.

 

Nyt on aika tehdä HVX modi öljykanaviin, mikäli sellaisen meinaa tehdä. Biltemasta saa sopivan pitkän poran ja stopparin siihen.

 

Öljykanavien harjaaminen sopivilla välineillä ja sitten koko lohko pesuun ja puhtaaksi.

 

Näistä moottorihommista voisi vääntää jonkun videon kasaan..

[-tipi-]

Joku joka on tavannut, ja kenties tehnytkin, tuon HVX:n a:sta ö:hön vois listata lyhyesti kaikki kohdat, ettei mikään jää huomiotta. Onko siinä siis pakko tulpata orkkis öljynjäähdytin?

 

Aircooled.net sanoo että tee kone aina uuteen lohkoon, kaikilla ei vain ole varaa 600-700e laittaa lohkoon. Onko heikko kohta juuri noi nostajanpesät? Mitä muuta?

 

Onko kuristinta muualla kuin 4. laakerilla? Tulppausohje ameriikaksi tässä linkissä. MUTTA TUOSSA EI OTETA HUOMIOON TUOTA NELOSEN KURITUSTA. Sen voi kyllä tehdä laittamalla tulpan laakerille tulevaan kanavaan, poraamalla siihen pienen reijän. En vain nyt jaksa etsiä, mikä sen pinta-ala ta halkaisija oli, jossain se oli samban foomeilla mainittu.

[DWL_Puavo]

- Sylinterin rei'istä käsin vingutetaan kampuran laakeripukkien takapuolet aerodynaamisempiin muotoihin. Tämä tosin merkityksempää isommilla pytyillä tai jos muissa ilmajäähyissä niitä laakeripukkeja on puolet enemmän ja keskellä sylinterin reikiä...

 

- Onko sillä lohkon 3.pytyn kohdan vauhtipyörän puolen seinämän lisähitsauksella oikeasti tarvetta?

[Guest]

Öljynottoputken tiiveyden tarkistus. Jos on "melkein" tiukassa, tiivistys kapillaari-loctitella muistaakseni 290. Ei tarvitse kitkuttaa puolta tuntia irti.

 

Kokeilin sellaista pohjustusta, että laitoin ensin asetonia putken ja lohkon liitoskohtaan. Pumpulle menevä öljyreikä tukoksiin peukalolla ja putkeen alipaine tilanteeseen soveltuvalla menetelmällä. Asetoni imeytyy liitospinnan läpi ja putsaa reitin loctitelle. Tuli tiivis.

[-tipi-]

Eli HVX modilla tehdää kuplankin koneeseen nykyaikanen voitelu, tiivistettynä vaiheet ovat:

 

a) Fullflow (100%) öljynsuodatus

b) Johdetaan lisää öljyä oikean puoleiseen lohkonpuolikkaaseen aventamalla nokka-akselin laakeripukkien öljykanavia ja poraamalla uusi öljykanava öljypumpun puoleisen nokka-akselinlaakerin kaulalta nostajalle.

c) öljyurat nostajiin

d) öljyurat keinuihin (keinuakseleihin jätin tahallaan akselin uran pois, luottaen suomalaiseen koneenrakentajaan)

e) pallopäiset säätöruuvit keinuihin.

 

Millä varmistaa että noi säätöruuvit toimii ruiskuina? Toimiiko tämä keinuilla, joissa säätö on tönärin päässä? Entäs toi palautuskanavan suurentaminen, siitähän ei ole haittaa pienemmänkään pumpun kanssa, jos vena toimii oikein?

[JM]

Jos tästä tulee kierros kone niin tekisin vielä tämän lisäksi putki/letku yhdistuksen vasemmanpuoleisen kannen/ventiilikopan pohjasta oikealle puolelle kampikammioon/lisäöljypohjaan.

[Guest vilho]

Samasta vanhasta asiasta taas nillitän.

Jos nuolen osoittama holetsu on liian pieni alkaa suteja ja jäähdyttimiä repeilemään, sekä öljyä vuotamaan joka ainoasta saumasta.

Lähteideni mukaan pitäisi olla väh. 8 mm ison pumpun kanssa. Tehtaan/valun jäljiltä se on jotain epämääräistä 3-5 mm väliltä

[-tipi-]

Itse en ole isoa kierroskonetta tekemässä, mutta joku muu voi olla. Toivottavasti saadaan jipot kasaan, ja sitten soi kukin päättää mitä käyttää. Tässä mielenkiitoinen postaus englanniksi kierroskoneen lohkon sisäisestä modauksesta, jonka toki Vilho oli aikaisemminkin tänne linkittänyt.

 

http://cal-look.no/lounge/index.php/top ... #msg121690

[Ketsa]

Millä varmistaa että noi säätöruuvit toimii ruiskuina? Toimiiko tämä keinuilla, joissa säätö on tönärin päässä?

 

Itse laitoin tippakannulla öljyä tönärin sisään ja paineilmaa perään. Hyvin tuli öljyä tassumallisesta säätöruuvista.

 

Ei taida olla olemassa työntötangon päästä säädettäviä keinuja, joissa olisi öljykanavaa venttiilin varren puolelle?

[-tipi-]

Jos sylinterin helma on Ø95,4mm, mihin koneistetaan lohkon reikä?

[Guest]

Kaks'kymppiä on hyvä välys sylinterin alapäille.

[Marko]

Eugen Vuoren sivuilla oli jossakin mitat noista miten koneistetaan.

[-tipi-]

Missäs vaiheessa Shuffle pinnaus on tarpeellista? Aiheesta juupas eipäs väittelyä Samballa.

[Guest Toheltaja]

jos sen kätevästi saa sopuhinnalla niin laittaisin ite kaikkiin vähänkään tehokkaampiin vekottimiin. Ei tuo 3 laakeripukin paketti NIIN tukeva sentään ole. Jos aattelee että hiton monessa ihan vakioautossakin nuo on jotenkin toteutettu vaikka oiskin joka veivikaulan välissä runkolaakeri.

[Marko]

Aikoinaan tuli kammio joka oli tilattu kaikilla shuffle pinneillä mutta tuli vain keskipukki pinnattuna. No kyselin silloin aika monesta koneistamosta että saisiko puuttuvat tehtyä suomessa. Silloin ei ainakaan löytynyt tekijää moiselle. En tiedä onko tilanne muuttunut. Jos löydät tekijän ilman muuta ne kannattaa laittaa on tuo T1 Kammio sen verran vetelä.

[Per Jernström]

Yksi yksityiskohta joka ei varsinaisesti liity lohkoon mutta liittyy voiteluun on nokka-akselin peruskehä. Syy selviää ylimmästä kuvasta missä on nostajat piirretty ”lepoasennossaan”. Öljykanava on porattu nostajapesien halki ja nostajien ylempi ura on se joka johtaa öljyä seuraavalle nostajalle. Siirtäkää mielessänne ensimmäisen kuvan nostajia lähemmas toisiaan niin huomaatte mitä tapahtuu kun käytetään hiottua nokkaa. Voitelu loppuu ketjun ääripäistä koska nostajat jää sellaiseen lepoasentoon että ne tukkii öljykanavan. Bob taisi mainita tästäkin jossain kirjoituksessa.

 

Liittyen keinujen akselin uritukseen veikkaisin ajatuksena olleen itse keinun voitelun takaaminen. Useinhan se akseli on leikannut alapuolelta kun vanhoja vakiomoottoreita avaa.

 

Ja vielä vastaus kysymykseen tulpatusta jäähdyttimestä. Se lienee lähinnä tarkoitettu lentokoneasennukseen missä ei käytetä tavallista puhallinkoppaa.

[-tipi-]

Koitin kahlata läpi Bergin sivuja, ei tullut vastaan mittoja. Tech tipeissä ei mitään mullistavaa, oon tosin joskus ennenkin noi tavannu. Ihan koko tuoteluetteloa en jaksanu klikkailla läpi, josko jossain siellä ois ollu sitten linkki.

[Marko]

http://www.geneberg.com/article.php?ArticleID=163

http://www.geneberg.com/article.php?ArticleID=165

[-tipi-]

Onko siis Berginkin pytyn alahelma tuon 95,4mm, jolloin halkaisijaero olisi 0,60mm? Sitähän tuolla ei kerrota. Tarkottaako Hemuli välyksellä muuten eroa halkaisijassa vai säteessä?

[-tipi-]

Yksi yksityiskohta joka ei varsinaisesti liity lohkoon mutta liittyy voiteluun on nokka-akselin peruskehä. Syy selviää ylimmästä kuvasta missä on nostajat piirretty ”lepoasennossaan”. Öljykanava on porattu nostajapesien halki ja nostajien ylempi ura on se joka johtaa öljyä seuraavalle nostajalle. Siirtäkää mielessänne ensimmäisen kuvan nostajia lähemmas toisiaan niin huomaatte mitä tapahtuu kun käytetään hiottua nokkaa. Voitelu loppuu ketjun ääripäistä koska nostajat jää sellaiseen lepoasentoon että ne tukkii öljykanavan. Bob taisi mainita tästäkin jossain kirjoituksessa.

 

Eli vaikka Bobin modin lisäöljykanavan tekeekin, kolme nostajaa jää silti toisten nostajien "taakse". Pitäisikö siis näillekkin saada suora öljykanava?

[Per Jernström]

Itse pohdiskelin vetää Dremelillä pienet viisteet öljykanavan reijistä jokaiseen pesään. Vähän samanlaiset kuin mitä kampiakselissa on öljyreijän "jatkeena". Nostajan pesä kuluu luonnollisesti eniten pystysuunnassa joten ei pitäisi vaikuttaa merkittävästi kestävyyteen jos on sivuissa pienet lisäkolot porauslinjan kohdalla.

[Guest Fear]

Mistä olette löytäneet tuohon laakeripukkien öljykanavan kairaamiseen tuon metriheikki terän? Paljon lie on pituus ja halkaisija?

[Per Jernström]

Tarkoitat sitä nostajapesien läpi porattavaa? Biltema osanro 19-412 (5*300mm) on millä porasin. Se on ihan tavallinen terä eikä kartiokiinnitys vaikka Bilteman sivuilla niin väitetään. Voi porata käsikoneellakin mutta terän voitelu (alumiinileikkuuneste - sprii - wd40) on tärkeää jottei leikkaa kiinni ja mene poikki.

[Guest Fear]

Mites tuo yhdistävä kanava sitten laakerikaulalle, hieman viistosti ettei tule lohkon ulkoseinämästä kurkistamaan? Eli periaatteessa juuri tällä linjalla missä kameran linssi on ollut (ei nyt ihan näin jyrkästi mut kuitenkin)

 

 

Tosin tässä näyttää kyllä toimivan ihan suoralla linjallakin..

 

[Guest]

Onko siis Berginkin pytyn alahelma tuon 95,4mm, jolloin halkaisijaero olisi 0,60mm? Sitähän tuolla ei kerrota. Tarkottaako Hemuli välyksellä muuten eroa halkaisijassa vai säteessä?

 

Sylinterimäisten osien välys ilmoitetaan aina halkaisijamittana. Kahden kympin välyksellä on toisen merkkisiä ilmajäähyjä tehty, 0,60 mm on jo kyllä todella väljä - en ymmärrä miksi niitten pitäisi kolista koloissaan.

[-tipi-]

Samasta vanhasta asiasta taas nillitän.

Jos nuolen osoittama holetsu on liian pieni alkaa suteja ja jäähdyttimiä repeilemään, sekä öljyä vuotamaan joka ainoasta saumasta.

Lähteideni mukaan pitäisi olla väh. 8 mm ison pumpun kanssa. Tehtaan/valun jäljiltä se on jotain epämääräistä 3-5 mm väliltä

 

Pitäiskö tää reikä porata epäkeskeisesti alkuperäiseen reikään nähden, siten että yläreuna pysyy samassa kohden painevenan mäntään nähden? Kattelin lohkoa eilen, tähän tarttee yhden kierretulpan lisää, koska pitää porata kytkinkopan puolelta.

[Guest vilho]

Aiheellinen kysymys.

Perustyökaluilla taitaa olla epäkeskeisen reiän teko liian hankalaa.

 

Kuva osoitteesta:

http://www.thesamba.com/vw/forum/viewtopic.php?t=280293

 

Kantsii lukea.

[-tipi-]

Eli ei taida olla tarvetta epäkeskeiseen reikään, koska aukeamispaine on suurempi kuin sulkeutumispaine? Jousipaine lienee suht vakio, ei kai nuo ole progressiivisia?

 

Mikä nyt on gurujen suositus öljypumpuksi Full flow systeemiin? 26 vai 30, toi paluukanava suurennettuna?

[multanen]

Eli ei taida olla tarvetta epäkeskeiseen reikään, koska aukeamispaine on suurempi kuin sulkeutumispaine? Jousipaine lienee suht vakio, ei kai nuo ole progressiivisia?

Tuntuu oudolta että tuommosella venttiilillä voisi olla hystereesiä... Miten lie järjestetty ettei sulkeutumis- ja avautumispaine ole sama?

EDIT: Ai nythän mä hokasin, tuon männän "tehollinen" pinta-ala on pienempi kun se nojaa sylinterin päätyä vasten.

 

Öljyn paine kait lisääntyy aina jonkin verran mitä pitemmälle jousta joutuu puristamaan, oli jousi progressiivinen tai ei.

[metake]

Hyvä että joku ymmärsi, mä en vieläkään tajunnut miten se avautumispaine on eri kuin sulkeutumispaine, mutta pitää miettiä lisää.. Tuosta se ei kyllä johdu että mäntä nojaa kattoon ja pinta-ala pienenee ;)

[multanen]

Tuosta se ei kyllä johdu että mäntä nojaa kattoon ja pinta-ala pienenee ;)

Ettei vaan kummiskin johtus? Johtolangan sain kun tekstissä mainitaan että tuota kartiomaista koloa sylinterin pohjalla ei kannata työstää ihan miten sattuu.

Tuo männän tehollisen pinta-alan muutos ei varmaan toimisi esim. hydraylisylinterissä joka on tiivis. Mutta jos mäntä koko ajan vuotaa ei painetta pääse muodostumaan sille alueelle joka on puristuneena männän pään ja sylinterin väliin.

Tietty jos joku keksii paremman teorian niin siirryn heti sen kannattajaksi.

[metake]

Tuosta se ei kyllä johdu että mäntä nojaa kattoon ja pinta-ala pienenee ;)

Ettei vaan kummiskin johtus? Johtolangan sain kun tekstissä mainitaan että tuota kartiomaista koloa sylinterin pohjalla ei kannata työstää ihan miten sattuu.

 

Hmm.. jos siinä männänpäässä on jotain joka tiivistyy siihen kartioon niin sitten voin tuon uskoakin. Jos taas ei ole niin kyllä se paine leviää koko männänpään alueelle vaikka vain ohut rako olisikin. Mutta tuossa lähes ainoa konsti saada se avautumispaine suuremmaksi on pienentää juurikin pinta-alaa mihin se paine vaikuttaa.

[-tipi-]

Toi tyyppi joka tuon öljynkiertojutun on kirjottanu, juurikin selvittää siellä että kaiken A ja O on että venttiilinmäntä ja poteron pohjan pitää olla ehdottoman kunnossa ja tiiviisti yhdessä. Ja et jos potero koneistetaan, pitää kartion koko myös säilyttää ettei avautumispaine nouse.

[metake]

kaiken A ja O on että venttiilinmäntä ja poteron pohjan pitää olla ehdottoman kunnossa ja tiiviisti yhdessä. Ja et jos potero koneistetaan, pitää kartion koko myös säilyttää ettei avautumispaine nouse.

 

Nyt pitää mutuilla kun tunne en tuota rakennetta yksityiskohtaisesti, mutta jotain hydrauliikasta tietävänä väitän, että mikäli männänpää on tasainen, siis tiivistyy vain kattoa vasten, niin metalli-metallia vasten se ei ole tiivis ja öljy ja öljynpaine vaikuttaa koko männän laelle. Jos männänpäässä on kohouma, joka tiivistyy tuohon kartioon niin asia on eri ja sitten se voi ollakkin ihan tiivis ja homma toimia, mutta muuten ei.

[multanen]

Nyt pitää mutuilla kun tunne en tuota rakennetta yksityiskohtaisesti, mutta jotain hydrauliikasta tietävänä väitän, että mikäli männänpää on tasainen, siis tiivistyy vain kattoa vasten, niin metalli-metallia vasten se ei ole tiivis ja öljy ja öljynpaine vaikuttaa koko männän laelle. Jos männänpäässä on kohouma, joka tiivistyy tuohon kartioon niin asia on eri ja sitten se voi ollakkin ihan tiivis ja homma toimia, mutta muuten ei.

En ole nähnyt tätä männän päätä mutta uskoisin että se on suora (vois olla myös hieman kupera).

Öljynpaine ei vaikuta koko männän pään alueelle sen takia että suurimmalta osin rako on "nolla". Jos jostain kohtaa pääsee hieman öljyä välistä sen paine häviää kun se virtaa männän ohi harakoille (vrt. jännitehäviö). Homma ei siis varmaan toimisi jos männässä olisi vaikka O-rengas tiivisteenä, paine kertyisi pikku hiljaa männän alle ja saisi raon auki.

 

Nämä siis nöyrän maallikon arvauksena kunnes joku palstan hydrayliikka-"asiantuntijoista" kertoo mistä hystereesi tuohon venttiiliin oikeasti tulee.

[metake]

Öljynpaine ei vaikuta koko männän pään alueelle sen takia että suurimmalta osin rako on "nolla". Jos jostain kohtaa pääsee hieman öljyä välistä sen paine häviää kun se virtaa männän ohi harakoille (vrt. jännitehäviö). Homma ei siis varmaan toimisi jos männässä olisi vaikka O-rengas tiivisteenä, paine kertyisi pikku hiljaa männän alle ja saisi raon auki.

 

No tämä on kyllä järkeenkäypä selitys ja kun asiaa ajattelee tämän valossa uudelleen, niin tuntuu jopa ihan toimivalta. Em. johdosta tajuan tuon kartion koneistustuksen merkityksenkin, koska se määrää pinta-alan jolle paine kohdistuu ja sitä kautta avautumispaineen. Alkoihan se tämäkin vähitellen selvitä :)

[Guest Ranne]

Kun en muista enkä mitään tiedä niin pystyykö tuon reiän joka siis vilhon kuvassa on, suurentamaan ilman koneen halkaisua? Josko sillä selviäisi tuo oma öljynpaineongelma jonka takia prokkis on ollut jäissä jo muutaman vuoden...

 

Ei siis millään jaksaisi halkaista koko hiton hässäkkää. Kyseessä CB badass lohko.