Jump to content

Mitähän tämä konee pitää sisällään?


Guest Jussinbussi

Recommended Posts

Ei kai tuohon paljon muuta tarvita. Vakio 1600 höystettynä kahdella 1-kurkkuisella kaasarilla + kärmeksellä anto 127 Nm /2200 rpm, eikä tuo vääntökäyrä muutenkaan ollut pöllömpi esim. junikseen. Englen W100 nokka vielä tuohon niin ei varmasti muuttuis huonommaksi.

post-948-13888363631061_thumb.jpg

Link to comment

Sit tosiaan vielä kun tuon hihniksen pikkasen suurentaa, niin saa alaspäin aluetta.

Nokka tosiaan pitää olla vääntävä, niin johan alkaa vääntöä pukkaamaan.

 

Tuo kiuas mikä tuossa käppyrässä oli, niin parani joka suhteessa kun vaihdettiin isompi käärmes. 35->38. Ei kyllä dynottu tuon muutoksen jälkeen mutta radalla huomas eron kurvin jälkeen kun lähti suoralle.

Link to comment
Guest Jussinbussi

Tämä vaikutti ylhäältä "vahvemmalta" kuin tuo Metaken käppyrä joten voisikohan tässä olla oikein W- 100 nokka?

Täytyy vissiin pistää sylinterisarjaa, veiviä ja kampea tilaukseen..

Link to comment
Guest Jussinbussi
Ei kai tuohon paljon muuta tarvita. Vakio 1600 höystettynä kahdella 1-kurkkuisella kaasarilla + kärmeksellä anto 127 Nm /2200 rpm.

 

2000 on vähemmän kuin 2200 ja 160 Nm on enemmän kuin 127 Nm.

Tällaista voisi todella harkita joko vakio kepillä tai tolla julmalla w-100:lla hierotuin vakio kansin.

Puristus 8:n pintaan ja kaikki tasapainoon.

Olisikohan siinä sitten Suomen lussuin Strokeri? :)

Link to comment
Guest Jussinbussi

Aivan oikein. Mutta kun tämä esimerkin moottori oli ihan yhtä vahva tuohon 3500 kierrokseen asti jotka minä tarvitsen.

Sitä ei viitti lähteä Eurooppaan 7000 km rundille kokeilemaan kuinka noi pysyy nipussa.

Lähinurkissa varmasti hauska moottori. ;)

Link to comment

Tuo videon vakiokaasari kyllä vähän pelottaisi kun niillä on tapana vetää laihalle vakiota isoimmilla koneilla ja kierroksilla, no Formula Vee pojat ovat kyllä tehneet vakiokaasareille jotain kikkoja kun ei saa käyttää muuta, mutta en ole jaksanut miettiä sitä vaihtoehtoa kun löytyy muita kaasareita.

 

Oma mieto 90,5X82 antoi tällaiset luvut säätämättä, enkä ole vielä jaksanut säädättää sitä kun on ollut muita projekteja menossa eikä tällä juuri ole ajettu, huipputehoja pitäisi kuulemma löytyä enemmän, vääntöä ei ehkä? tiedä sitten... näin sanoi "vanhat isot" pojat.

 

Vääntökone ja luotettavuutta oli hakusessa, yli 150Nm 1700-5900rpm ja varmasti hyvä bussiin

-W120

-2xDRLA40

-puristukset 9,5

-40x35,5 venat, Empin raakakannet joita on siivottu ja testattu virtauspenkissä, kuitenkin ei isoja kanavia

-yms. ei mitään rakettitiedettä

 

img-524063823-0001pieni.jpg

Link to comment
Ei kai tuohon paljon muuta tarvita. Vakio 1600 höystettynä kahdella 1-kurkkuisella kaasarilla + kärmeksellä anto 127 Nm /2200 rpm.

 

2000 on vähemmän kuin 2200 ja 160 Nm on enemmän kuin 127 Nm.

Eihän se kerro mitään kuinka alhaalla vääntö huippu on, vaan se että kuinka laakea käyrä on. Ei ole mitääm merkitystä sillä onko vääntöhuippu 2000 rpm vai 4000 rpm. Jos max vääntö on 4000 rpm, mutta 95% väännöstä on käytettävissä alueella 2000 - 4500 rpm, niin mun mielestä se on parempi kuin kone jossa max vääntö on 2000 rpm, mutta 95% väännöstä on käytössä 1800 - 2200 rpm, vai?

 

Mun tarkoitus oli koettaa kertoa, että (lähes) vakio kone 90.5x82 (itselleni tekisin ennemmin 90.5x76) koossa voisi jo tarjota sellaisen koneen mitä haet. Tuo "lähes" vakion 1600:n vääntö on toki paljon vähemmän kuin 160 Nm, ja vielä isommilla kierroksilla kuin esimerkkikoneessa, mutta vähintään 125 Nm (98% max väännöstä) on käytössä 2000 - 2500 rpm ja vähintään 120 Nm (95% max väännöstä) on käytössä 1800 - 3500 rpm. Tuon saman kun saisi hieman suuremmilla lukemilla hiukan suuremmasta koneesta, niin eiköhän se veisi bussia melko kivasti luotettavuuden kärsimättä.

Link to comment
Guest Jussinbussi

Juuh ymmärsin kyllä. Ja sitä tuossa ihastelinkin kun vääntökäyrä on melko laakea. Eli melko lailla sitä 1600 kuutioista tuplakaasutin moottoria vastaava mutta vahvempi.

Itse ainakin tykästyin kovasti paljon tähän viimesimpään vakiokaasariin joka kiidättää tota autoa mielestäni jopa paremmin kuin ne aivan liaan rikkaalla ja epäsäädöissä olevat brosolit.

Ja kuinka moni täällä voi täysin rehellisesti väittää että omistaa moottorin missä on tuplakaasuttimmet mitä ei tarvitse ikinä säätää, käy hyvin kelillä kuin kelillä, vie vähän bensaa ja toimii kauniisti koko kierrosalueen läpi ja ei nokea tulppia vaikka nyt tommosen 30000 km ajan.

Link to comment

Täällä käsi ylös tuplakaasarien puolesta :-)

 

Hyvin käy ja kukkuu kelillä kun kelillä, matka ajossa noin 1835cc koneella 8L/100km (nyt en ole mitannut 2110cc) ja siitä ylöspäin riippuen kaasujalasta, suurinpiitein sama kun 1300 -74 vie vakio rempatulla 1300 koneella.

 

Näillä kaasareilla (Dellorto 2 X DRLA 40) ajettu noin 35tkm vuodesta 1993 ilman mitään ongelmia, 2-3 vuotta sitten vaihdoin tiivistesarjan kun uteliasuutta halusin puhdistaa niitä.

 

Ongelmana näissä on yleensä se että ostetaan halvimmat kaasarit jota ovat eriparia tai erilailla kuluneet j.n.e. ja sitten ovat niin huonoja kun ei saa säädettyä.

 

Ostin nämä uutena 1992 Mopo Sportista, vanha volkkariguru sääti ne minulle 1993 korvakuulolla ja itse asiassa päädyttiin Mopo Sportin asentamiin suuttimiin, siitä lähtien toiminut kun svetsiläinen kello.

 

Onhan niitä autoja missä on tehtaalta lähtien ollut juuri näitä samoja tuplakaasareita Alfoja y.m.s.

 

No problem...

 

Tämä nyt minun mielipide

 

Yksi tuplakaasari keskellä systeemejä taas en ole nähnyt yksikään joka käy nätisti tyhjäkäyntiä ja matalilla kierroksilla, nämä taas ei omia autoja mutta lähipiirissä olleita autoja, ongelmat johtuu kai pitkästä imusarjasta? bensankulutus myös päätä huimaava näillä keskikaasari systemeillä.

Bugrun reissulla vuonna kypärä ja kirves itsellä 1835cc 2 X DRLA 40 tuplakaasareilla 8L/100km, kaverilla 1835cc 1 X DRLA 40 tuplakeskikaasarilla 12L/100km, eroina koneissa lähinnä nokat, mulla Bugpack 284 asteinen ja kaverilla Eagle (ei Engle) 290 astetta

 

 

Dennis

Link to comment
ei nokea tulppia vaikka nyt tommosen 30000 km ajan.

Manuskan mukaan tulppien huoltoväli on 5000 km ;)

 

Tässä on sytkäpuoli melko suuressa roolissa, siihen kannattaa panostaa vähintään saman verran kuin kaasaripuoleen.

Link to comment

Niin ja laittaa ruiskun niin voi ajaa säällä kuin säällä samoilla säädöillä.

Ja samalla laittaa sen sytkäpuolen kuntoon.

Jaa miksikö ei ole enään uusissa autoissa kaasareita, hmm.

 

Täältä peukku alas kaasareille ja kummatkin peukut alas yhdelle keskituplalle.

Mokoma keskitupla saattaa jäätyä totaalisesti 10 lämpöasteessa, kun sopivan kosteaa.

Jaa mistäkö tiiän, eräskin Botnia yökisa pilalle tuon takia.

 

Mutta kukin harrastaa tyylillään :)

Link to comment

Täältäkin peukut tuplille. Ei tarvi säätää kuin kerran lambdalla suuttimet, kurkut ym kohdilleen.

Toimii kelissä kuin kelissä. Lähtee käyntiin myös kuumana.

Kulutus tasaisessa maantie ajossa valmiiksi lämpimällä moottorilla 6,7l/100km (mitattu kesällä välillä lahti-mikkeli). Nurkkaa-ajossa kulutus yli 10l/100km.

 

Ruisku tietty parempi vaihtoehto.

Link to comment
Guest Toheltaja

up yours tuplille myös. Jos vaihtoehtona on uudehkot/uudet tuplat niin ne ite laittaisin. Vanhoja rempattuja hyvänkin näköisiä ei välttämättä saa säätöihin enään. Kaasutin on kuluva osa...

Link to comment

Tämä vienosti kiinnostelee.

Speksit jakoon?

 

 

Tuossa yksi vertailukohta. Vääntökone oli tavoite. Tässä vääntöä 160nm/2500rpm lähtien kumeilta.

 

Kuutiot 2153.

 

Hyvä kone bussiin.

Link to comment

tuohon bensapuolen valintoihin mielipide: Laita se jonka parhaiten osaat ja tunnet. Sillä pääset yleensä hyvään lopputulokseen. Ellet osaa kumpaakaan, osta kone valmiiksi säädettynä. Ihan sama onko kaasari vai ruisku. Vääntökoneen kohdalla hyvä huomata että useimmat säätöpajat tuijottaa vain huipputehoja eikä usein edes kiinnitä huomiota kadulla tärkeämpiin ominaisuuksiin. Sen vuoksi suoraan säätöpenkistä tulleen koneen säätöjä joutuu usein parantamaan. Itse lambdamittarilla säätämällä saat bensapuolesta paremman kun vaan viitsit ja osaat perusasiat.

 

Omaan 1915 juniskoneeseen on jatkossa tulossa 1-kurkkuiset nurkkiin. Tähän saakka ajettu W100 nokalla, 123 jakajalla, 34mm säädetyllä vakiokaasarilla, vakiolämmönvaihtimilla ja vakiopöntöllä ja likivakio 1-reikäkansilla. Ei ole penkitetty eikä ole kiekkamittaria mutta vääntää poskettoman hyvin alhaalla eikä koskaan käytetä edes 4000 asti, eikä noilla valinnoilla toimisikaan yläkierroksilla. Omiin toiveisiin vääntökoneesta tuo vastaa varsin hyvin. Yllättävän ripeän tuntuinen ajossa.

Link to comment
Guest Jussinbussi

Niimpä niimpä. Suurimpana ongelmana tuplille on juurikin tuo huono tietotaito sekä myös nykyiset yksikurkkuiset kaasutinsarjat edulllisine hintoineen. Mistä se voi johtua että ostettaessa näitä em. kaasutinsarjoja, toiset sanoo että heitin kiinni ja kovaa ajoa.

Vie 6 litraa sadalla, käy ja kulkee niin saatanasti. Sitten taas itellä ja lähipiirissä on tätä toista ääripäätä (useampi auto) joilla ei koneet käy sitten millään vaikka uusia kaasareita niin ikään käytetään ja näin ollen autot seisoo pois ajosta.

Ymmärrän myös sen että järkevintä olisi ostaa suosiolla 2 kurkkuiset laatu kaasarit ja säädättää ammattilaisella.

Nämä vaan maksaa aika raikkaasti ja nuukuus iskee. Niiden hinnalla saa kummasti kuutioita moottoriin.

Mutta tässä kysymyksessä ihmiset tuntuu vaan kaatuvan sinne maksimi tehon havitteluun mikä ei ole ollenkaan tavoite minun tapauksessani. Mulle on se ja sama mitä tapahtuu 3500 kierroksen jälkeen.

Uskon vakaasti tähän komboon, sekä myös suiihen että se voisi ongelmitta bussia kiikuttaa toiset 12 vuotta niinkuin tämä edellinenkin kone.

Ja saa ne nurkat sitten jos ei yksinkertaisesti pelitä, ompahan suuri moottori sitten.

Uskon myös että Mika tietää mistä puhuu.

Åke, tulppien vaihtoväli on 10000 km. ;)

Link to comment
Åke, tulppien vaihtoväli on 10000 km. ;)

Sulla on vaan niin uusia autoja että ne pärjää vähemmällä huollolla ;)

 

Mä kyllä kirjoitin huoltoväli enkä vaihtoväli, ja mun opus väittää että tulppien pitäis kestää 15 tkm.

post-948-13888363673174_thumb.jpg

post-948-13888363673385_thumb.jpg

Link to comment

Pitää se vakio kaasarikin säätää, jos muuttaa moottorin kokoonpanoa, mutta ei sitä tarvitse pelätä. Eikä siihen mitään jarrupenkkejä eikä guruja tarvita, jos hommaa lambda-mittarin. Niin kuin Mika tuossa totesi, sen avulla saa helposti haettua oikeat suuttimet kaasariin. Penkit ja gurut on sitten tarpeen kun haetaan niitä viimeisiä piilossa olevia hevosia.

Link to comment
Guest Jussinbussi

En mielestäni puhunut säästämisestä enkä sen enempää säätämättä jättämisestä. Kyllä. On säädetty ja väännetty tuloksetta.

Pointtina se että tällä osaamisella sen vakio kaasarin säätö on koko helppoa verraten niihin nurkkakaasareihin.

Kun en vieläkään jaksa uskoa siihen että ne nurkkakaasarit olisi huoltovapaammat ja taloudellisemmat kuin se yksi ruikkija. Käi niitä olisi sitten tehtaaltakin jo moottoreihin enempi istutettu.

 

Joku viisas mies on joskus sanonut auton virittämisestä tuplakaasarein.

On kolme asiaa, niistä kaksi saat valita.

1. Moottori käy hyvin.

2. Moottori on tehokas.

3. Moottori on taloudellinen.

 

Kattotaan ny.

Link to comment

Kun ylimitoittaa koneen voi noista valita kohdat 1 ja 3. Eli ei oteta huipputehoja, mutta teho piisaa hyvin käyttötarkoitukseen... niinhän se menee

 

 

"Joku viisas mies on joskus sanonut auton virittämisestä tuplakaasarein.

On kolme asiaa, niistä kaksi saat valita.

1. Moottori käy hyvin.

2. Moottori on tehokas.

3. Moottori on taloudellinen."

Link to comment

Korjailin

 

Joku viisas mies on joskus sanonut auton virittämisestä yksikurkkuisella.

On kolme asiaa, niistä yhden saat valita.

1. Moottori käy hyvin.

2. Moottori on tehokas.

3. Moottori on taloudellinen.

 

Kattotaan ny.

Link to comment

Kuopiossa nykyään sijaitsevaan pallisbussiin ollaan testattu väliaikaisesti myös urtsiin tarkoitettua 2274cc kisapataa. Tässä yksilössä oli silloin vääntöä yli 200nm jostain ~2500rpm alkaen, maksimivääntö ~250nm jossain 4200rpm kohdalla, ja tehohuiput ~180hp / 5900rpm. Nokka oli muistaakseni W-125 tai W-130, 044 kannet, msd sytty ym. hiplettä.

 

Tälläisellä moottorilla pallisbussi oli erinomaisen miellyttävä kulkine jolla pääsi vähintään riittävästi. Madallettu pallis on muuten ihan hyvä ajolleen vielä 150-160kmh nopeuksissa, jossain noilla kohdin alkoi välitykset loppua kesken.

 

Bussikäytössä eniten harmitti kun tuo kombinaatio ei ole koskaan käynyt mitenkään nätisti tyhjäkäyntiä johtuen todennäköisesti ei-parillisista 45 delloista. Lämpöjen kanssa ei ollut ongelmia, tuossa oli 4-tyypin ö-jäähdytin vakio-doghousessa ja termarin takana 13-rivinen setrabin lisäjäähy.

 

Kulutus oli matka-ajossa samaa luokkaa kun vakio-1600:lla olisi varmaan samoilla nopeuksilla jos vaan pääsisi eli luokkaa 13-15 litraa. Kaupungissa meni varmaan 25-30 litraa / 100km. Matka-ajossa tuo oli mukava, mutta kaupungissa sai olla koko ajan varpaillaan kiusaamassa kanssa-autoilijoita ja mitenkään leppoisaa se ei ollut.

 

Edellisestä listasta jäi tuo "käy hyvin" vajavaiseksi tyhjäkäynnillä, ja kolmoskohta nyt on ihan tulkinnanvarainen.

 

Ja rakentaisinko tuollaisen bussikäyttöä varten - no en hitossa, tuossa ei ollu kyllä järjen hiventä! Se siitä varmaan hauskan tekikin.

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...