Jarrun muunnos holkit/prikat

[pastem]

Olisko kellään tietoa onko näitä rummun sovitus holkkeja/prikkoja muualla saatavilla, suunnilleen samaan hintaan? Paruzzi on myynyt ei oota jo jonkun aikaa.

 

http://www.paruzzi.com/verkkokauppa/?zoektrefwoord=1412&group=5&subgroup=01&

 

Pasi

[P_Valtonen]

Jos sinulla on vielä jarrurummut Beetle 5 pultit ei tarvitse uusia muuntaminen rummut (Liitä # 3142 ostaa ). Tällä voit pelata alkuperäinen 5 pultti mennä rummut asentaa beetle, joka on 4 reikää takana (8/1967 ja myöhemmin). Tämä muuntaminen setti sisältää 2 paksu ja täyttää kaksi ohuempi renkaat jossa ohut rengas kun takana 5 pultit rumpu on asennettu ja jarrurummun ja taka-akselin mutteri väliin paksun aluslaatan. Tämä sarja on tarkoitettu vain takana, edessä sinun 5 pultti jarrurummut kuten ) aan te schaffen. Met deze set kun je de originele 5 gaats trommels gaan monteren op een kever die aan de achterzijde origineel 4 gaats heeft (vanaf 8/1967 en later). Deze ombouw set bestaat uit 2 dikke en twee dunnere opvulringen waarbij de dunne ring extra achter de 5 gaats trommel wordt gemonteerd en de dikke ring tussen de remtrommel ende achterasmoer. Deze set is alleen bedoeld voor de achterzijde, aan de voorzijde moet je 5 gaats remtrommels gebruiken zoals hier staat beschreven.

 

Onko sulla heittää mittoja ja materiaalia noista rinkuloista?

Ei noiden tekeminen halvalla ole mtn rakettitiedettä...

[pastem]

Ei mulla mittoja tiedossa, mutta täytyy koittaa selvittää. Ja juu ei ole kummoiset palikat, mutta kun ei ole nyt sellaista kotitarve sorvaria joka nuo voisi pyöräyttää niin pitää koittaa jos saisi ostettua jostain.

[Hebster52]

Paljonko maksat mitoista? ;)

Minä sain kyllä noita Paruzzilta viikossa...

[metake]

Jos myös jarrukilpi ja kengät on 5-pulttisesta niin muuta holkkia ei tarvita kuin rummun ja mutterin väliin 10 mm holkki. Sopiva holkki on vetarin ja rummun välissä oleva holkki, samanlainen ulkopuolelle ja se on siinä.

[Hebster52]

Tarvii väliin kans. Kokemusta. Elikkä rummun ja laakerin väliin 4mm ja rummun ja mutterin väliin tais olla 12mm.

[pastem]

Kiitokset vastauksista.

 

Pitää laittaa vielä kyselyä Paruzzin suuntaan mikä tilanne. Palaa vaan se punalamppu siinä saatavuuden kohdalla. Näytti noita saavan Englannin putiikeista kanssa, mutta hintaa kertyy vähän enempi.

 

Eiköhän tämä näillä opeilla jo etene.

[metake]

Tarvii väliin kans. Kokemusta. Elikkä rummun ja laakerin väliin 4mm ja rummun ja mutterin väliin tais olla 12mm.

2 tuollaista setuppia olen purkanut/uudelleen kasannut "lähimenneisyydessä" ja kummassakaan ei ollut rummun takana mitään ylimääräisiä prikkoja purkaessa, eikä uudelleen kasatessa, ja molemmat on ajossa edelleenkin. Jos haluaa käyttää 40 mm:n takakenkiä (jotka ei kuulu 5-pulttiselle rummulle), niin sitten pitää takanakin olla prikka jotta rumpua saa hieman ulommas.

[Hebster52]

Jeps. Mulla on tosiaan noi 40mm kengät mun setupeissa.

[metake]

Jeps. Mulla on tosiaan noi 40mm kengät mun setupeissa.

Tää on ihan fiksu modaus, koska vanhassa rummussa joka on tarkoitettu 30 mm:n kengille, on kuitenkin 40 mm leveä jarrupinta, joten toimii ihan ok noilla leveämmillä kengillä ja saa helpolla lisää jarrutehoa.

[-tipi-]

Kerro lisää jarrutehon paranemisesta ;)

Edited November 16, 2015 by -tipi-

[metake]

Kerro lisää jarrutehon paranemisesta ;)

Siis oletko ihan aikuisten oikeasti sitä mieltä että leveämpi kenkä ei jarruta tehokkaammin kuin kapea? Ja nyt on turha tarjota mitään insinööri-jargonia siitä miten kitkavoima ei ole riippuvainen pinta-alasta :P

[-tipi-]

Essonbaarijuttujako pitäs tarjota?

[metake]

Noo.. laitetaas lisää miettimisen aihetta että onko pinta-alalla merkitystä kitkavoimaan vai ei.. Jos kitkavoima on sama pinta-alasta riippumatta, niin miksi renkaan vierintävastus kasvaa kulutuspinnan leveyden suhteessa? Ja jos kapeampi rengas pitää yhtä hyvin kuin leveämpi, niin miksi kiihdytellessä käytetään leveämpiä renkaita jos kerran kapeampi pitää yhtä hyvin ja sillä on lisäksi pienempi vierintävastus jolloin kapeammalla renkaalla saavutettaisiin suurempi loppunopeus?

 

Maailma olisi hieno ja yksinkertainen paikka jos teoria kulkisi käsikädessä käytännön kanssa :)

[-tipi-]

Ei taida kiihdytysrata olla missään terästä, tai jarrukengissä ilmoja sisällä.

[Hebster52]

Mitä Tipi nyt on napsinu? :)

[-tipi-]

Väitän edelleen insinöörimatematiikkaan perustuen ettei teillä jarruteho parane dynamometrimitttauksessa, jos vaihdatte 30mm takakengät 40mm. Vai onko jollain dataa tätä väitettä vääräksi todistaa? Se miksi mennään isompiin jarruihin ei riipu tehosta, vaan että ne ei kulu/kuumu yhtä nopeasti jne. Tehoa saa isontamalla sylinterien pinta-alaeroa. Sitä paitsi Kuplassahan on fyysiseltä kooltaan ihan holtittoman suuret, painavat ja silti teholtaan olemattomat jarrut auto painoon nähden, jos verrataan myöhemmin suunniteltuihin autoihin.

[DWL_Puavo]

Jarrutehoa saa lisää myös kasvattamalla rummun halkaisijaa.

[Hebster52]

Jarruteho nousee 40mm takajarruilla siitäkin että sylinterien halkaisija on 17mm kun taas 30mm jarruilla 19mm... ;)

[-tipi-]

No sitten pitää vaihtaa myös kilvet, ei pelkkää rumpua kuten Åke mainosti.

[Tutkija]

Tuota eikös se jarruteho laske pienemmällä pyöränsylinterillä ja kasva isommalla... 40mm jarruillekin on kylläkin saatavissa myös 19mm pyöränsylinteriä

[Hebster52]

Siis tää holkki sarjan käyttötarkoitus on adentaa 66-67 rummut nelipulttisten rumpujen tilalle. Mun tietääkseni niissä on oikeet kilvet ja sylinterit valmiina 40mm kengille.......???? Nehän ovat alkuperäisosia??

[Hebster52]

Jos tekee Åken menetelmällä ilman väliholkkia ja vaihtaa kilvistä rumpuihin kaikki osat 30mm kenkineen sekin käy....

[VW-63]

Ja takaisin jarru keskusteluun :)

Tuo jarujen pinta-alan kasvattaminen onkin mielenkiintoinen juttu. Perus fysiikan mukaan pinta-ala ei vaikuta kitkaan (kitkakertoimeen), mutta olettaisin, että jarrupalojen kuten renkaidenkin ja muidenkin hieman monimutkaisemmin käyttäytyvien materiaalien kohdalla ei voida käytää samoja kaavoja kuin esim. teräs vastaan teräs kitkapinnassa, vaan silloin kuvaan astuvat ilmeisesti myös adheesio ym. "tarramaiseksi" tekevät tekijät.

 

Hyvä esimerkki kitkapinnan kasvattamisen hyödystä, ilman että kyse ei ole jäähdytyksen paranemisesta (esim. jarruissa kitkakertoin muuttu lämpötilan kasvaessa), on esim. kisa vehkeiden monilevykytkimet, jossa kytkin levyjen määrää lisäämällä voidaan kasvattaa kiinnipitävyyttä.

Sama pätee myös öljykylvyssä pyöriville automaattilaatikoiden kytkinpakoille ja vaikka traktorin taka-jarruille.

 

 

[DWL_Puavo]

Monilevykytkimet/jarrut ei toimi nyt tämän jarrukeskustelun kanssa - niissä jokaiselle levylle kohdistuu sama paine-asetelman tms. mekanismin voima. Esim. 2-kytkinlevyisessä kytkimessä paineasetelman tuottama voima per levy ei puolitu vaan pysyy samana, käytännössä kytkimen pito tuplaantuu 1-levyiseen verrattuna. Kenties jopa enemmän jos sen kytkimen floater-discin materiaali on suurempi kitkakertoimeltaan.

 

Esim. jos paineasetelman "paino" on tavallisessa 1-levyisessä kytkimessä vaikkapa 100kg, kohdistuu sama 100kg kytkinlevyn molemmille puolille. 2-levyisessä sama 100kg kohdistuu neljään kitkapintaan, siis 100kg per kitkapinta.

[VW-63]

Monilevykytkimet/jarrut ei toimi nyt tämän jarrukeskustelun kanssa - niissä jokaiselle levylle kohdistuu sama paine-asetelman tms. mekanismin voima.

Sama voima se jarruissakin vaikuttaa eri suuruisille pinnoille jos poljin voima ja männän pinta-ala pysyvät vakioina.

Jos monilevykytkimet eivät käy mielestäsi keskusteluun niin vaihdetaan ne ne vaikka 180mm vs 200mm kytkimiin ja verrataan niitä kaksiin eri suuruisiin jarrukenkiin:)

ja vielä tarkennuksena, oliko kyse jarrujen max. tehosta?

 

T:Ville

Edited November 17, 2015 by VW-63

[DWL_Puavo]

Arvasinkin että tää on hankala, joten yksinkertaistetaan: Monilevykytkimen pitovoima kertautuu levyjen määrän suhteen.

 

180mm vs. 200mm kytkimissä: 200mm pitää paremmin vain siksi, että voima kohdistuu halkaisijaltaan suuremmalle ympyräkehälle (olettaen toki että paineasetelman voima on sama ja materiaalit identtiset). Vaikka 200mm kytkinlevyssä on luonnollisesti myös enemmän pinta-alaa, niin se ei vaikuta asiaan. Ainoastaan tuon halkaisijan takia voima lisääntyy.

 

Ihan vastaavasti, jos 200mm kytkinlevyssä oliskin ihan sama pinta-ala kuin 180mm kytkinlevyssä (eli "kapeampi kitkapinta"), niin silti 200mm kytkin pitäisi edelleen paremmin, olettaen toki että tuo "kapeampi kitkapinta" on siellä halkaisijan ulkokehällä. Itse asiassa paremmin koska suurempi osa kytkinlevyn pinta-alasta olisi suhteessa siellä ulommalla kehällä johon voima kohdistuu.

 

Jarrurumpuihin tämä ei sovellu, mutta levyjarrun kanssa enemmän jarrutehoa saisi jos jarrupalat olisivat sen muotoiset että ne vain raapisivat ihan levyn ulkokehää eikä koko käytettävissä olevaa jarrulevyn pinta-alaa. Käytännössä hankalaa ja kuluisivat nopeasti.

 

Noita monilevykytkimiä käytetään juurikin siksi että 1) Paineasetelman jäykkyyttä ei tarvitse kasvattaa, 2) halkaisijaa ei tarvitse kasvattaa. Tai sitten just toisinpäin - voidaan käyttää kevyempää paineasetelmaa ja pienempää halkaisijaa, jolloin kierrosherkkyys kasvaa (esim. Porsche Carrera GT jossa kytkimen halkaisja n. 170mm, voimaa kuitenkin vapariksi ihan kivasti).

[Hebster52]

Jarrutusvoima on eri kuin jarrupaineen voima.. Jarrutusvoima on pyörimisliikkeen vastakaiseen suuntaan ja siihen voimaan vaikuttaa nimenomaan jarrukenkien pinta-ala. Samalla voimalla mutta isommalla pinta-alalla saa samalla kitkakertoimella isompi jarrutusvoima (=retardaatio)

[VW-63]

 

Esim. jos paineasetelman "paino" on tavallisessa 1-levyisessä kytkimessä vaikkapa 100kg, kohdistuu sama 100kg kytkinlevyn molemmille puolille. 2-levyisessä sama 100kg kohdistuu neljään kitkapintaan, siis 100kg per kitkapinta.

Uudelleen kun tuon luki niin noinhan se tietysti menee tuon kelluvan välilevyn ansiosta, joten monilevykytkimet esimerkkinä voi tosiaan unohtaa tässä yhteydessä.

 

 

180mm vs. 200mm kytkimissä: 200mm pitää paremmin vain siksi, että voima kohdistuu halkaisijaltaan suuremmalle ympyräkehälle

 

Totta, tuota halkasijan vaikutusta en ajatellutkaan, koska sitä ei tuossa jarrukenkä päivityksessä ollut huomiotu:)

[Guest a-p]

Tuohon jarrujen pidon lisäämiseksi voisi helpoin keino olla kenkien uudelleen pinnoitus. Kitkaliimaus tekee ainakin. Moottoripyöräily aikana testattiin aika paljon erilaisia paloja ja kenkiä. Sieltä löytyi hyvin pitäviä materiaaleja, harraste autossa kitkapinnan kuluminen ei ole suuri ongelma koska ajoa tulee kuitenkin aika vähän. Laitoin tarjouspyynnön kenkien pinnoituksesta. Laitan hinnan tänne kun saan vastauksen.

Edited November 17, 2015 by a-p

[Guest a-p]

Kitkapinnan uusinta maksaa 15 €/kpl

[metake]

Kitkapinnan uusinta maksaa 15 €/kpl

Saa myös ilmeisesti vakiota paksummilla hihnoilla tarvittaessa?

[Guest a-p]

Luultavasti saa kun kysyivät onko rummut sorvattu