Jump to content

34 pict-3 ja 123 jakaja


Recommended Posts

Onko sulla alipaineella oleva versio 123:sta vai ilman alipainetta?

 

Alipaineelliseen versioon käyrä 0 tai 2. 2:n on muuten sama käyrä kuin 0, mutta siinä on lisänä multispark.

 

Alipaineettomaan versioon itse laittaisin käyrän E, mutta myös tuo 0 tai 2 toimii siinäkin.

Link to comment

Ufolla tuli ajeltuun n. 60 000 km tuolla yhdistelmällä. Käytin käyrää 0. Kokeilin tuota kakkoskäyrääkin, mutta en huomannut erityistä hyötyä multisparkista.

Jakaja oli alipaineellinen malli.

Kone oli vakio 1500 yksireikäkansilla ja siinä oli yksireikäkansille tehdyt pässinsarvet.

Suuttimia kaasarissa oli hieman suurennettu. Tyhjäkäyntisuutin oli 60 tai 65 ja pääsuutin oli muistaakseni hieman normaalia suurempi.

Edited by MESIKÄMMEN
Link to comment

Otsikko sopii omaa mieltä painavaan asiaan, joten jatketaanpas samaan ketjuun. 

 

Olen onnistunut lyhentämään Visalaskua sen verran, että voi taas alkaa harrastamaan. Junakeulassani on nyt otsikon kaasari ja Brassi 009 Pertronixilla. Sillä on kaksi vuotta ajettu, mutta ehkä se voisi toimia paremminkin. Mielessä pyörii siis 123-jakajan hankinta, mutta kumpi mun nyt sitten kannattaa ostaa; alipaine vai TUNE ohjelmoitava? Moottorin speksit karkeasti:

- iskutilavuutta 90,5 x 69  

- nokkana Englen 100 tai 110 (muisti huonontunut)

- 1,25 vivusto

- CB 044 kannet 40/35,5 venttiilein

- puristussuhde noin 8,5

- orkkis lämmönvaihtimet, perus käärmeenpesä

- kaasarina ainakin vielä toistaiseksi halpa kopio 34 pict-3. Myöhemmin mahdollisesti edessä siirtyminen kahteen yksi- tai kaksikurkkuiseen. 

 

Kumman jakajan ostan? Alipaine vai tunen? Hintaero ei tässä konkurssissa haittaa. Tavoitteena saada kylmänä ja kuumana nöyrästi toimiva pannu. 

 

Kiitos avusta jo etukäteen. 

Link to comment

Onko se tunen ohjelmointi kuinka hankala, kun ei ole mikään it-nörtti? Kuinka paljon käytettävät käyrät eroaa on tavallisesta 123 jakajasta? Kysyn kun olen miettinyt tavallisen hankkimista.

Link to comment

Jos osaa tietokoneen avata ja hiirellä osuu suunnilleen sinne mihin pitääkin niin saa Tunen ohjelmoitua sillä tietokoneella :)

 

Perus 123:ssa on yleisimmät käyrät valittavissa, joista oikeastaan tarvii valita vain kahdesta, eli 034:n ja 009:n välillä. Toki muitakin käyriä voi kokeilla mutta nuo kaksi on ne yleisimmin tarvittavat.

 

Toki ilman Tunea pärjää ihan loistavasti. Jos kyseessä on virikone, varsinkin kahdella kaasuttimella, niin sitten pärjää hienosti halvimmalla mallilla ilman alipainetta. Vakiokoneeseen sitten alipaineellinen versio. Tunen edut tulee esille siinä tapauksessa kun pelkät paketista otetut "pulttaa-kiinni" osat ei enää riitä, vaan haluaa hienosäätää ennakoita, kierrosten ja ali-/ylipaineen mukaan. Tunessa on lisäksi kierrostenrajoitin ja mahdollista tallentaa jakajaan kaksi erilaista käyrää joista käytettävän voi valita erillisellä katkaisimella.

Link to comment

Mie äänestän alipaine-034:ää järjettömänä: http://aircooled.fi/tuote/803/virranjakaja-034-alipaine-karjeton . Perustelut: puolet halvempi, ja sit kuitenkin 123:sta valitsisit sen 034 käyrän :) Speksien mukaan koneessa on kyllä tosi hyvät lähtökohdat nurkkatuplille. Niillä tuo vanha 009-jakajakin toimii varmasti paremmin kuin keskisolexilla mutta alipaineellisen jakajan kanssa entistä miellyttävämpi.

Link to comment

Speksien mukaan koneessa on kyllä tosi hyvät lähtökohdat nurkkatuplille. Niillä tuo vanha 009-jakajakin toimii varmasti paremmin kuin keskisolexilla mutta alipaineellisen jakajan kanssa entistä miellyttävämpi.

Yleensä nurkkatuplien kanssa ei alipaine ennakkoa tarvita, eikä läheskään kaikissa ole kaasareissa edes sitä varten lähtöjä.

 

123:ssahan se käyrä ei olekaan se "juttu" vaan parempi ja vakaampi kipinä, vähän niin kuin kiina-weber vs. italo-weber. Olipa huono vertaus, mutta jos asia siitä tulisi kuitenkin ymmärretyksi.. :)

Link to comment

Totta tuon alipaineen kanssa, ja alipaine-"signaali" on myös huomattavasti heikompi ja pulssisempi yhdessä kurkussa kuin keskikaasarin lähdössä. Testailin tätä viime kesänä omien nurkkatuplien kanssa parilitraisessa koneessa DRLA:illa joissa alipainelähtö on just oikeassa kohdassa. Ehkä sen alipaineen vaikutuksen juuri ja juuri persdynossa huomasi. Iso se vaikutus ei tosiaankaan käytännössä ollut, vaikka paikallaan pienellä läpän avaumalla ja suurilla kierroksilla (=maksimi alipaine) ennakkoa tuli selvästi useampi aste lisää. Voi vaan jäädä normaaleissa ajo-olosuhteissa aika marginaaliseksi. Ajattelin sillä olevan lähinnä positiivinen kulutuksen pienentäminen tasakaasulla pintakaasulla ajettaessa, koska tuleehan sitä joskus pintakaasullakin ajettua...

Link to comment

Totta tuon alipaineen kanssa, ja alipaine-"signaali" on myös huomattavasti heikompi ja pulssisempi yhdessä kurkussa kuin keskikaasarin lähdössä. Testailin tätä viime kesänä omien nurkkatuplien kanssa parilitraisessa koneessa DRLA:illa joissa alipainelähtö on just oikeassa kohdassa. Ehkä sen alipaineen vaikutuksen juuri ja juuri persdynossa huomasi. Iso se vaikutus ei tosiaankaan käytännössä ollut, vaikka paikallaan pienellä läpän avaumalla ja suurilla kierroksilla (=maksimi alipaine) ennakkoa tuli selvästi useampi aste lisää. Voi vaan jäädä normaaleissa ajo-olosuhteissa aika marginaaliseksi. Ajattelin sillä olevan lähinnä positiivinen kulutuksen pienentäminen tasakaasulla pintakaasulla ajettaessa, koska tuleehan sitä joskus pintakaasullakin ajettua...

Oliko sulla molemmat kaasarit yhdistetty vai miten oli tehty?
Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...