Jump to content

Sonderi 1964 -projekti


Recommended Posts

 

Tasan 8 vuotta sitten ostamani Sonderin täydellinen entisöinti alkoi kuukausi sitten.

Tavoitteena on saada Junis museokilpiin ja tehdä sille täysentisöinti sallituin teknisin muutoksin, joita parhaillaan selvittelen. Päältä ja sisältä aito tulee olemaan "mahdollisimman alkuperäinen" uusituin materiaalein - maalausta lukuunottamatta, sillä auton nykyinen väritys tulee säilymään.

 

Se, mitä vaiheita Sonderi on kohdannut syyskuusta -64 tähän hetkeen, on oma tarinansa, jonka olen pystynyt selvittämään hyvinkin tarkkaan. Niistä vaiheista voisin mahdollisesti kertoa jossain vaiheessa myöhemmin lisää...

 

Tässä kuitenkin joitain perustietoja projektistani:

 

Auto: VW Sonderbus

Valmistunut: 29.9.1964

Rekisteröity uutena Ahvenanmaalla

Omistukseeni elokuussa 2008 latolöytönä Salosta

Satunnaista ajelua siirtokilvillä 2008-12

Varastointi talliin 2012

Entisöinnin aloittaminen 2016

 

Talomme täyssaneerauksen yhteydessä rakennetun uuden tallin valmistuttua alkoi pitkään odotettu projekti auton purkamiseksi atomeiksi. Olin päättänyt tallentaa digikuvin ja videoviihteellisen yksinpuhelun kera tämän osuuden kohta kohdalta ja vaihe vaiheelta ja nyt auton ollessa täysin palasina, päätös tuntuu oikealta. Suuret osat ovat hyllyissä, pienemmät muuttolaatikoissa ja tingeltangelit pakastepusseissa - ja kaikki onneksi tarkkaan merkittyinä. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa koittava kasausvaihe on näin helpompaa.

 

Purkamista helpotti irrotettavalla akselilla ja vetoaisalla varustettu korigrilli, josta auto irrotetaan lopullisesti vasta maalauksen jälkeen.

 

Purkamisen jälkeen selvitin ja pohdin eri vaihtoehtoja korin puhdistamiseksi koripeltien ja runkorakenteiden kunnon selvittämiseksi. Oli selvää, että peltihommia olisi tiedossa, mutta kuinka paljon, oli arvoitus. Vaihtoehtoina oli puhalluttaminen lasilla, hiekalla tai soodalla tai sitten korkeapainepesu. Näistä päädyin viimeksi mainittuun, koska se ei venytä eikä kuluta peltiä vaan puhdistaa pinnan maalista, massasta, verhoiluliimasta, pakkelista ja ruosteesta ja tuo näkyviin kaikki pistehitsien jäljet. Viimeksi mainittu on minulle tärkeää, koska aion uusia vaihdettavat peltiosat valmiilla korjauspaloilla.

Se myös jättää/tuo ruosteen pintaan aiemmin työstettyihin korjauksiin, jolloin niiden kunnon arviointi on jatkotoimenpiteitä ajatellen helpompaa.

 

Soodapuhalluksen jätin pois vaihtoehdoista maalitartunnan varmistamiseksi tarvittavan etikkavesi tms. jatkokäsittelyyn vuoksi. Olen ymmärtänyt, että se ei myöskään poista niin hyvin massaa ja ruostetta kuin korkeapainepesu.

 

Ehkä tärkein syy tähän menetelmään tässä vaiheessa oli myös päätökseni, että kori tullaan puhaltamaan perusteellisesti lasimurskeella, mutta vasta peltitöiden jälkeen. Samassa yhteydessä se myös välittömästi pohjamaalaamaan. Vasta tässä vaiheessa silpaistaan siis metallista päällimmäinen kerros pois, jolloin kaikki ruosteet saavat kyytiä - myös korkeapainepesuun jälkeen tullut mahdollinen pintaruoste.

 

Ohessa pari kuvaa nykyisestä vaiheesta, jossa kori on juuri ollut korkeapainepesussa.

Kori palkkeineen on omasta mielestäni yllättävän hyvin säilynyt aihio, josta on hyvä jatkaa purkamista vielä astetta syvemmälle eli uusittavien osien irrottamiseen ja valmistautua korjauspalojen hankintaan ja kiinnittämiseen.

 

Edellä mainitut suunnitelmat ja ideat ovat tämän hetkisiä ajatuksiani ja toimenpiteet perustuvat pitkälti omiin päätelmiini ja aiempiin kokemuksiini.

Toivon, että saan projektini aikana palautetta, kokemuksia, kehuja, moitteita, ideoita, vinkkejä, ruusuja ja risuja. Uskon niiden antavan lisävoimia projektin loppuun saattamiseksi ja vaihtoehtoja omiin ratkaisuideoihini.

Sana on siis vapaa ja toivottavaa. Olen huomannut, että tällä sivustolla on paljon kokemusta ja tietoa junisten korjaamisesta. On ollut huikeitakin projekteja, joissa on lähdetty liikkeelle lähes toivottomista lähtökohdista ja saatu aikaiseksi hienoja lopputuloksia.

Tästä asiantuntijuudesta ja projektien rakentamisesta tulleista kokemuksista toivon saavani osan oman projektini aikana.

 

-Jones

 

post-2789-0-53312800-1471852735_thumb.jpeg

post-2789-0-07177600-1471853037_thumb.jpeg

post-2789-0-31401500-1471853137_thumb.jpeg

post-2789-0-35331700-1471853193_thumb.jpeg

post-2789-0-94818900-1471853236_thumb.jpeg

  • Like 9
Link to comment

Tulee. Se on auton "oma väri", joka museotarkastajan mielestä on hyvä ja tuleekin säilyttää. Sonderi on valmistuttuaan ollut puna-valkoinen, mutta saanut alkumetreillä erikoisimman värin tarkoituksella ja hyvästä syystä.

Väriasiat ovat makuasioita ja tässä tapauksessa olen kuitenkin päätynyt säilyttämään auton oman värin.

Link to comment

Jos museoleima hakusessa niin kannatta varmistaa että ei alkuperäinen väritys on ok nimittäin uskoisin että voi olla aika vaikeaa vakuuttaa sitä museokatsastajalle.

 

Ja kun kyseessä on sonderi ja grilli näyttää siltä ettei se tue koria muutakuin päistä niin itse aloittaisin homman tekemällä ristiin rastiin vahvikkeita auton sisälle ettei tule yllätyksiä luukkujen sovitus vaiheessa. Kun melkovarmasti ainakin pohjan kaksoispellit joudut ottamaan auki.

  • Like 2
Link to comment

Peltitilauksia olen pähkäillyt jo pitkään ja ymmärtänyt, että mainitsemasi firma tuottaa Virtasen jälkeen laadukkaimpia osia. Soitin tosiaan myös Virtaselle, mutta hänen pajastaan ei Junikseen valitettavasti saa peltiosia.

 

Ajattelin tilata kaikki kerralla tuon pesun jälkeen ja nimenomaan tuosta firmasta. Maksaa vähän enemmän, mutta tulee ymmärtääkseni laatutavaraa, jota on helppo istuttaa ja kiinnittää. Onko joitain poikkeuksia verrattuna esim Auto Craftin tuotteisiin?

Tällä hetkellä mietin, tilatako vain "pakolliset" osat esim takakulmiin alaosat vai pitäisikö uusia samalla takakulmaa ylöspäin, jolloin pääsisi tarkastamaan saumat - varsinkin, kun takakulmissa on ylempänä aiempaa "räpellystä", jonka oikominen vaatisi sekä pellin venyttämistä että supistamista. Kaareva muoto ei tuo tilanteeseen yhtään helpotusta. Nurkissa on sisäpuolella pintaruostetta, joka lähtee kyllä lasipuhallukslla, mutta pohdinta on erityisesti siinä, korjatako kerralla vähän laajemmin uudella palalla vai tyytyä pakollisten "rikkinäisten/puhkiruostuneiden palojen vaihtoon. Nälkä kasvaa syodessä ... Esim sivupeilit taitaa olla tehtaan jäljiltä tarkkaan katsottuna "aalloilla" ja vaatii ison työn, jotta saa suoriksi. Mikä mahtaa olla valmiiden uusien sivupeilien laita? Onko kokemuksia? Helmat ja helmapalkit pitää kauttaaltaan kuitenkin uusia, joten on mietittävä, missä järkevä raja kulkee.

Link to comment

Jotkut "huippuentisöidyt" ovat viimeistelyltään parempia kuin tehtaalta ulos rullatessaan.

Ei tainnut peilisuoraa kylkeä tulla liukuhihnalta. Riippui kait kuka viimeistelijä oli työvuorossa?

 

Jostain ulkomaan vw-lehdestä luin, että nykyään kokonaiset kylkipellit laitetaan koriliimoilla kiinni vahvikkeisiin. Ei pistehitsein.

Sillä varmaan saa helpoiten peilisuoraa kylkeä.

  • Like 1
Link to comment

Tulee. Se on auton "oma väri", joka museotarkastajan mielestä on hyvä ja tuleekin säilyttää. Sonderi on valmistuttuaan ollut puna-valkoinen, mutta saanut alkumetreillä erikoisimman värin tarkoituksella ja hyvästä syystä.

Väriasiat ovat makuasioita ja tässä tapauksessa olen kuitenkin päätynyt säilyttämään auton oman värin.

 

Eikös tuo väri leivottu autoon joskus 80-luvulla kun salon hurjat teki siitä lauluautoa?? Sellaisen käsityksen sain kun kävin joskus katsomassa autoa.

Link to comment

Se kuinka isoja paloja vaihtaa riippuu tietty siittä millaista lopputulosta on hakemassa. Se nyt on tainnut jo pidemmän aikaa olla tiedossa että itse tekemällä juniksista saa aina omansa pois vaikka vähänn kalliimpaakin osaa laittaisi kiinni (varsinkin sondereista). Ja mitä noihin pelteihin tulee niin ei ne vihreätkään tehdas osia vastaa mutta yleisestiottaen parhaimpia lähtökohtia. Autocraftin peltejä on myös paljon kehuttu ja ei itsellänikään oiken pahaa sanottavaa ole ollut niistä muutamista mitä omissa käsissäni olen hypistellyt. Ja aina kun tilaa käsin tehtyjä peltejä niin niissä on myös laatuvaihteluita esim toinen sanoo että oli vain hitsausta vaille täydellinen kun taas toisella samat osat eivät sovi edes keskenään yhteen.

 

Jos englantia osaa ja jaksaa lukea niin täällä paljon peltien vertailuja toisiinsa.

http://www.thesamba.com/vw/forum/viewtopic.php?t=478200

 

Ja mitä itse sanon vanhoista korjauksista niin aikausein ne on sellaisia että saa tehdä uudestaan kun rupeaa lähemmin tarkistelemaan.

 

Ja kyljet ei tosiaan ole tainnut edes tehtaalta olla kauhean suorat ja viimeistely hyvinkin aaltoilevaa mutta jos kyljen haluaa vaihtaa niin parhaiten sen taitaa saada koriliimalla suoraksi eikä hitsaamalla. Ja bussimallissa oiken hitsaamista varten täytyisi myös ikkunoiden sisäpelti irttoittaa (= helvetin moinen homma) että saisi joko pisteet hitsattua tai tulpat.

  • Like 1
Link to comment
Guest Jussinbussi

Itse tämän suon rämpineenä voisin heittä seuraavia ajatuksia:

 

Jokainen varmasti tietää nykypäivän sonderin arvon ja näinollen työnlaadussa ei juuri kannata tinkiä vaan tehdä siitä ihan tai edes lähes kansainvälistä tasoa oleva kulkine varsinkin jos lähtökohta on hyvä.

Kumiosissa ja pelleissä niinkuin oikeastaan missään ei muuta kuin parasta mitä rahalla saa, säästää hermoja.

Hyvä maalaus ja pohjat.

Mitä tähän väri ajatukseen tulee niin jokaisella on omat mieltymyksensä ja hienoa onkin että vielä tänäpäivänä joku uskaltaa näinkin arvokkaan auton vaalean punaiseksi maalata. Siltikin sanoisin että kannattaa vielä hetki harkita, varsinkin jos auto ehkä joskus vaihtaa omistajaa. Tämä väri laskee myyntihintaa ja ostajakuntaa takuuvarmasti.

Vaaleanpunainen on varmasti se kaikkein eniten mielipiteitä jakava auton väri, jotkut tykkää, useammat ei.

Mutta jos itse tykkää niin mikäs siinä, onhan ainakin erilainen. Virtaa kintaisiin!

Link to comment

Nyt kun kuvia tarkemmin katselin niin muutama kysymys olisi. Mikä on tuo numero 5 joka on keulassa tullut puhalluksen jälkeen esiin. Ja onko pelkääjän doglegissä tinaa tehtaalta tai onko aikaisempi korjaus.

  • Like 1
Link to comment

Kiitos tähänastisista hyvistä kommenteista ja ajatuksista. On mukavaa huomata, että projektini kiinnostaa ja saa aikaan ajatusten vaihtoa ja mielipiteitä - sitä toivoinkin - ja toivon edelleen.

 

Tarkkasilmäiselle Tanhikselle vastauksena tuosta keulasta: se taitaa olla VW -keulamerkin irrottamisen jälkeen jäänyttä pinttynyttä likaa, mistä on osa peseytynyt pois. Doglegejä on korjattu molemmin puolin aiemmin ja ne on nyt vaihtokunnossa.

Link to comment

Kiitokset "Jussinbussi" ajatuksistasi.

 

Tavoitteenani on olla tinkimättä mistään ja pyrkiä parhaaseen A1 tasoon - niinkuin varmaan me kaikki omissa projekteissamme. Erinomainen lopputulos edellyttää kaikissa ratkaisuissa laadukkainta osaamista, varaosia, työtiloja, välineitä, aikaa ... jne ja kaikilla näillä on luonnollisesti myös oma hintansa. Kaikkiin näihin olen pyrkinyt myös varautumaan.

 

Tähän projektiin ryhtyessäni olen tietoinen mallin erityisluonteesta ja rima täytyy myös sen takia nostaa korkealle ja myös pitää se siellä.

Uskon vakaasti, että tästä tulee onnistunut projekti. Intoa ja pitkää pinnaa on riittänyt aiemminkin ja edellä mainittujen lisäksi niillä on pärjätty ihan mukavasti.

 

... ja mitä auton väriin tulee, aion selvittää sen alkuperäisyyden vielä uudelleen. Ei sen takia, etten pitäisi pinkistä vaan siksi, että olen nyt ymmärtänyt, ettei se olekaan sen alkuperäinen Ahvenanmaalla juuri ennen käyttöönottoa maalattu uusi väri kuten olen tähän asti antanut itseni ymmärtää, vaan muutettu vasta myöhemmin täällä mantereen puolella tuhon sävyyn. Mikäli näin on, saattaa punainen väri tummua matkan varrella alkuperäiseen kuosiin. Onneksi siihen hetkeen on vielä aikaa.

  • Like 2
Link to comment

Otan mielelläni vastaan kaikkia pieniäkin tietoja ja yksityiskohtia autostani ja sen historiasta. Erityisesti "Salon hurjien" ja "surffipoikien" vaiheet auton menneisyydestä kiinnostavat - varsinkin niiden esinelöytöjen perusteella, mitä autosta sen purkuvaiheessa löytyi. Sovitaanko, että lähetätte tietojanne yv:nä. Kysyn lupaa niiden julkistamiseen asianosaisilta, mikäli sellaiseen on tarvetta :).

Link to comment

Tervehdys!

Täytyypä laittaa syntymätodistus tilaukseen. Viimeksi, kun olin laittamassa hakemusta sisään, oli toimitusajaksi ilmoitettu n. 8 kk!

Muistaakseni todistuksia oli kahdenlaisia. Tietääkö joku niiden eron?

 

Projektisssani on menossa korin peltiosien tarkastamisen ja pohdinta tilattavista peltiosista.

Vihreän pellin Eurooppa-myymälän saldot näyttävät monen tarvitsemani osan kohdalla nollaa tai kuvastossa ei ole tarjolla osaa lainkaan. Klassic Fabin sivustolta löytyykin sitten kaikkea. Kysynkin niiltä, jotka ovat tilanneet tavaraa suoraan Klassic Fabista. Minkälaisia kokemuksia? Erityisesti kiinnostaa toimitusaika ja sujuiko kaikki hyvin tullauksineen?

 

"Ducatille" tiedoksi, että kyseessä on aito Suomi-auto.

 

Jones

Link to comment
Guest Type123

Tuossa nuo vaihtoehdot: http://automuseum.volkswagen.de/en/certificates-and-data-sheets.html

 

Tuo data sheet antaa siis infoa esim. painosta, renkaista, mitoista, valmistuspäivämäärästä, toimituspäivämäärästä etc. lähinnä rekisteröintiä helpottaviin tietoihin.

 

Liitteenä esimerkki syntymätodistuksen sisältämästä infosta.

 

Viisi kuukautta näyttää olevan jono tällä hetkellä. Ko. odotusajalla tilaisin itse molemmat laput - varsinkin kun kyseessä on potentiaalisesti melko arvokas laite.

 

 

Tervehdys!
Täytyypä laittaa syntymätodistus tilaukseen. Viimeksi, kun olin laittamassa hakemusta sisään, oli toimitusajaksi ilmoitettu n. 8 kk!
Muistaakseni todistuksia oli kahdenlaisia. Tietääkö joku niiden eron?
 

post-1712-0-96768700-1472102689_thumb.png

Edited by Type123
Link to comment
  • 1 month later...

Viime viikot ovat menneet projektisuunnitteluun, laitehankintoihin ja pieniin korjaustöihin

Ohessa uudet hankintani tallin työvälinekokoelman parantamiseksi ja projektin edistämiseksi: pressutalli, plasmaleikkuri, pistehitsikone ja endoskooppi.

 

Pressutalli pystytettiin tallin jatkeeksi puhaltamiseen, hiomiseen ja niiden jälkeiseen maalaamiseen. Varsinainen talli säilyy näin pahimmilta pölyiltä ja käryiltä. Aion puhaltaa sellaiset paikat lasimurskeella kotikonstein, joihin ei isolla puhaltimella pääse.

 

Saksan eBaysta tilatulla plasmaleikkurilla saa leikattua siististi metalliosia, joita ei "tarvitse säästellä" ja sillä ulottuu paikkoihin, joihin rälläkkä ei taivu. Pistehitsikoneen hankintaa migin rinnalle puolsi tulevat peltiosakiinnitykset, jolloin eri tilanteessa voi miettiä parasta mahdollista kiinnitystekniikkaa ja pyrkiä suosimaan alkuperäistä kiinnitystapaa.

eBaysta tuli hankittua myös endoskooppi, mikä on näppärä hifistelypalikka hankalien paikkojen mm. korirakenteiden sisäpintojen ja koteloiden tutkimiseen. Kuvaruutuna toimii vanha iPad ja tallentava kuvanlaatu on tosi hyvä. Valitettavasti tässäkin tapauksessa tieto lisää tuskaa (mutta sehän kuuluu tähän projektiin ja omaan perusteellisuuteeni). Lista uusittavista osista ja pintojen puhdistamisesta senkun vain pitenee...

 

Kyselin palstan toisella foorumilla kirjaa juniksen peltitöiden tekemisestä. Erityisesti kiinnostaa oikea järjestys, mistä aloittaa ja mihin päättää, jotta välttyisin kiinnitys-irrotus-kiinnitys -ketjulta. Vastaava kirja on palliksesta, mutta onko niin, että juniksesta ei tällaista kirjaa ole tehty?

 

post-2789-0-86873300-1474796374_thumb.jpeg

post-2789-0-25868200-1474796625_thumb.jpeg

post-2789-0-77455100-1474796666_thumb.jpeg

post-2789-0-79588600-1474796770_thumb.jpeg

  • Like 7
Link to comment
  • 10 months later...
  • 1 year later...
  • 1 year later...

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...