123 Virranjakaja

[Guest Hugo]

http://www.123ignition.nl/downloads/fol ... der-LQ.pdf

 

Onko tuollaisesta käyttökokemuksia? Kuulostaa hienolta jos voi valita 16 eri ennakkokäyrästä sopivan ruuvia kääntämällä, ja olihan tuossa joitain muitakin hienouksia.

[Guest PaKe]

Tommonen alipainekellollinen vois olla hyvä vaihtoehto 009:lle.. Pitääpäs koittaa googlata lisää.

[-tipi-]

Tää oli vasta nyt VolksWorldin uutisissa hinta näyttäs olevan 240-300 välilllä.

 

http://www.volksrepairs.nl/123ignition.htm

[NO H2O]

Lisää kokemuksia ko. jakajasta?

[-tipi-]

Hyvin toimi 912:ssa vakiokäyrällä. Muita en oo kokeillu. Mielenkiintostahan tuota ois jossain jakajapenkissä käyttää.

[Guest OberSchlachter]

...ja 123-jakajat meiltä: http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/8857-123-virranjakajat-nyt-oberschlachterilta/

 

[jonih]

Noniin, kyselytynti alkakoon!

 

Eli oletetaan, että volkkariin ollaan sovittamassa tällaista ja päätöksen teko on mahdotonta, koska tietämus puuttuu/on puutteellista.

Esitänkin siis kysymyksia siinä toivossa, että joku, joka tietää/luulee tietävänsä kommentoi asiaan.

 

Miksi volkkarin kone lähtee huonosti käymään kuumana?

Niin itselläni ei ainakaan ole sellaista aparaattia volkkarin takapäässä vielä ole ollut, joka lähtisi kuumana yhtä nätisti käymään kuin kylmänäkin.

 

Johtuuko se tosiaan huonosta kipinästä?

En jaksa uskoa! Tätä kapistusta nimittäin markkinoidaan mm. sillä, että multisparkin ansiosta kipinä tulee HETI ja AINA ja kone hurahtaa käyntiin entistäkin nätimmin!

 

No oletetaan, että haluan tällaisen 1600cc pataan, joka on kaikin puolin vakio, siinä toivossa, että saan multisparkin johdosta volkkarin myös kuumana käymään kuin palmun alta ja myöskin TIEDÄN, että sytkä on ja pysyy kohdallaan!

Valitsenko autooni alipaine säädöllä vaiko ilman sitä olevan jakajan ja miksi?

 

Entä sitten kun autoon laitetaankin kireä kisakone keväällä, jotta Variksen kanssa sovittu veto saadaan hoidettua kotiin.

Onko siinä vaiheessa kuitenkin syytä ottaa kuitenkin se toinen jakaja (alipaineella tai ilman)?

 

Tarvitaanko siis kuitenkin kaksi jakajaa?

Vai miksi jakajia on kahta erilaista jos kerran ennakkokäyrä voidaan valita?

Luulen kyllä ymmärtäväni, että alipainesäätöisellä saadaan kone vastaamaan kaasuun paremmin alakierroksilta, mutta jos kerran ennakkokäyrä voidaan valita, niin enkö sitten haluaisi tällaista myös sihen kireeseen kisakoneeseeni siltä varalta, että ajan satunaisesti muutenkin kuin radalla suoraan lappu lattiassa?

 

Entä toimiiko alipainesäätoinen jakaja normaalin yhden yksikurkkuisen kaasuttimen tuotaman alipaineen kanssa?

Tai vaihtoehtoisesti kun moottoriin laitetaan kaksi pientä yksikurkkuista kaasaria, onko näiden tuottama alipaine edelleen yhteensopiva?

Entä sitten kun jakaja siirretään mörkö moottoriin ja nurkissa onkin kaksi 48:ia?

 

Tästä aparaatista lukemani palaute on ollut erittäin positiivista ja voishan tätä vaikka koittaakkin, mutta kysellään nyt ensin.

[Guest]

>Noniin, kyselytynti alkakoon!

>

>Miksi volkkarin kone lähtee huonosti käymään kuumana?

>Niin itselläni ei ainakaan ole sellaista aparaattia volkkarin takapäässä vielä ole ollut,

>joka lähtisi kuumana yhtä nätisti käymään kuin kylmänäkin.

 

Pari yleista syyta: Moottori on ylikuumentunut ja mannat on turvonneet liian tiukoiksi sylinteriin. Alumiinimannat laajenee lammetessaan enemman kuin rautasylinterit.

 

Toinen syy on bensan haihtuminen kuumasta kaasuttimesta. Sahkopumppu tayttaa kaasarit mukavasti kun malttaa pitaa virrat ensin paalal muutaman sekunnin ennen kaynnistysta. mekaaninen pumppu ei tata apua tarjoa, vaan joutuu sahaamaan kauemmin.

 

 

>Johtuuko se tosiaan huonosta kipinästä?

 

Ei valttamatta. Mutta jos kone kuumana on tiukempi pyorittaa, niin startti imee enemman virtaa, ja sita jaa vahemman sytytyspuolalle. Kipina heikentyy.

 

>No oletetaan, että haluan tällaisen 1600cc pataan, joka on kaikin puolin vakio, siinä

>toivossa, että saan multisparkin johdosta volkkarin myös kuumana käymään kuin

>palmun alta ja myöskin TIEDÄN, että sytkä on ja pysyy kohdallaan!

 

Kaynnitymisongelmasi ei ole normaalia, paikanna ja korjaa vika ensin, ala peita sita. Koneen kuuluu kaynnistya ihan hienosti vakiojakajallakin. Kunhan se on kunnossa ja karkivali oikea. Osien kuumetessa karkivali voi muuttua.

 

 

>Valitsenko autooni alipaine säädöllä vaiko ilman sitä olevan jakajan ja miksi?

 

Jos kaytat vakiokaasaria, niin ehdottomasti jakaja jossa on alipaine SEKA mekaaninen ennakko. Sellainen siihen kuuluu ja sellaiselal saa parhaan tehon, kulutuksen, kaytoksen, kaasuun vastaavuuden, jne jne jne.

Sama patee virikaasuttimiin silla ehdolal etta niista saa alipainesignaalin otettua ja jakajan saadettya ko. alipainesignaalille.

 

 

>Entä sitten kun autoon laitetaankin kireä kisakone keväällä, jotta Variksen kanssa

>sovittu veto saadaan hoidettua kotiin.

>Onko siinä vaiheessa kuitenkin syytä ottaa kuitenkin se toinen jakaja (alipaineella

>tai ilman)?

 

Ks. ylla. Kaikkien jakajien ennakkokayria voi muuttaa koneeseen sopivaksi. Jos kaasareissa ei ole alipainelahtoa, niin sitten ei voi alipainejakajaa kayttaa.

Muuta rajoitusta ei ole. Halvempien jakajien saato on yritys-ja-erehdys periaatteella kokeilua ilman ohjeita tai osia. Parempien jakajien mukana tulee ohjeet ja nippu erilaisia adaptereita ja jousia jne ja niita vastaavat ennakkokayrat printattuna, helpompi hallitusti kokeilla eri asetuksia. Silti siina menee pari iltaa ja testikilsoja ennenkuin optimi loytyy.

 

>Tarvitaanko siis kuitenkin kaksi jakajaa?

>Vai miksi jakajia on kahta erilaista jos kerran ennakkokäyrä voidaan valita?

>Luulen kyllä ymmärtäväni, että alipainesäätöisellä saadaan kone vastaamaan

>kaasuun paremmin alakierroksilta, mutta jos kerran ennakkokäyrä voidaan valita,

>niin enkö sitten haluaisi tällaista myös sihen kireeseen kisakoneeseeni siltä varalta,

>että ajan satunaisesti muutenkin kuin radalla suoraan lappu lattiassa?

 

Eri koneet vaativat erilaiset kayrat ja alipaineet vaihtelee myos.

 

 

>Entä toimiiko alipainesäätoinen jakaja normaalin yhden yksikurkkuisen kaasuttimen

>tuotaman alipaineen kanssa?

 

Kylla, sellainen siina oli tehtaalta.

Vanhemmissa pelkka alipaine, ja uudemmissa alipaine/keskipako yhdistelma.

 

>Tai vaihtoehtoisesti kun moottoriin laitetaan kaksi pientä yksikurkkuista kaasaria,

>onko näiden tuottama alipaine edelleen yhteensopiva?

 

Ei.

 

>Entä sitten kun jakaja siirretään mörkö moottoriin ja nurkissa onkin kaksi 48:ia?

 

Taas muuttuu alipainesignaali.

 

jos ja kun hierot minka tahansa jakajan (alipaine tai ei) sopivaksi esim. vakiokoneeseen, niin se ei enaa ole sopiva virikoneeseen, ja painvastoin.

[metake]

>No oletetaan, että haluan tällaisen 1600cc pataan, joka on kaikin puolin vakio, siinä toivossa, että saan multisparkin johdosta volkkarin myös kuumana käymään kuin palmun alta ja myöskin TIEDÄN, että sytkä on ja pysyy kohdallaan!

 

Multispark ei tässä ole se taikasana, vaan täysin elektroninen sytytys. Kärjellisessä virran nousu puolassa on paljon loivempi, eli ikäänkuin kestää hetken jotta jännite nousee riittävästi kipinää varten. Elektronisessa tuo nousu on paljon nopeampi, ja vastaavasti kipinän loppuessa lasku on nopeampi, joten puolalle jää enemmän aikaa varautua. Kuten bugfuel totesi, niin kyllä sen pitäisi kärjelliselläkin hyvin toimia, elektronisella se vaan toimii vielä paremmin.

 

 

 

>Valitsenko autooni alipaine säädöllä vaiko ilman sitä olevan jakajan ja miksi?

 

Jos kaytat vakiokaasaria, niin ehdottomasti jakaja jossa on alipaine SEKA mekaaninen ennakko. Sellainen siihen kuuluu ja sellaiselal saa parhaan tehon, kulutuksen, kaytoksen, kaasuun vastaavuuden, jne jne jne.

Sama patee virikaasuttimiin silla ehdolal etta niista saa alipainesignaalin otettua ja jakajan saadettya ko. alipainesignaalille.

 

Alipaine signaalia tarvitaan pääsääntöisesti vain maantieajoon tasaisella kaasulla suuremmilla kierroksilla. Kaasuläpän ollessa vain hyvin vähän avoinna menee seos laihalle jonka vuoksi tarvitaan lisää ennakkoa jotta seos syttyisi oikeaan aikaan (laiha seos syttyy hitaammin kuin normaali). Eli riippuu enemmänkin käytöstä kuin kaasareista, radalla kaasupohjassa ajettaessa ei tarvita alipaine ennakkoa.

 

 

 

>Entä sitten kun autoon laitetaankin kireä kisakone keväällä, jotta Variksen kanssa sovittu veto saadaan hoidettua kotiin. Onko siinä vaiheessa kuitenkin syytä ottaa kuitenkin se toinen jakaja (alipaineella tai ilman)?

 

Ks. ylla. Kaikkien jakajien ennakkokayria voi muuttaa koneeseen sopivaksi. Jos kaasareissa ei ole alipainelahtoa, niin sitten ei voi alipainejakajaa kayttaa.

Muuta rajoitusta ei ole. Halvempien jakajien saato on yritys-ja-erehdys periaatteella kokeilua ilman ohjeita tai osia. Parempien jakajien mukana tulee ohjeet ja nippu erilaisia adaptereita ja jousia jne ja niita vastaavat ennakkokayrat printattuna, helpompi hallitusti kokeilla eri asetuksia. Silti siina menee pari iltaa ja testikilsoja ennenkuin optimi loytyy.

 

123 jakajassa ei ole likkuvia osia sisällä, näin ollen bugfuelin mainitsema ennakoiden säätäminen osia vaihtamalla/säätämällä ei ole mahdollista. Ko. jakajassa on esiasetettuja ohjelmia (sytytyskäyriä) joista valitaan haluttu. Mitään jousi/vastapaino/alipainekalvon jousi jumppaa ei tarvita, kuten esim. 009:ssä (tai MSD:ssä).

 

 

 

>Tarvitaanko siis kuitenkin kaksi jakajaa? Vai miksi jakajia on kahta erilaista jos kerran ennakkokäyrä voidaan valita? >Luulen kyllä ymmärtäväni, että alipainesäätöisellä saadaan kone vastaamaan kaasuun paremmin alakierroksilta, mutta jos kerran ennakkokäyrä voidaan valita, niin enkö sitten haluaisi tällaista myös sihen kireeseen kisakoneeseeni siltä varalta, että ajan satunaisesti muutenkin kuin radalla suoraan lappu lattiassa?

 

Eri koneet vaativat erilaiset kayrat ja alipaineet vaihtelee myos.

 

Ei tarvita kahta jakajaa, alipaine versio toimii ihan hyvin vaikka et alipainetta siihen kytkisikään, sitä ei vaan sitten käytetä ennakon säädössä. 123-jakajassa tuo alipaine säätökin on täysin elektroninen ja jakaja vain haistelee alipainetta, mikään ei mekaanisesti jakajassa liiku. Eli voit siis käyttää samaa jakajaa alipaine letku irti tai kiinni, ihan miten kaasareissa sattuu olemaan tai puuttumaan alipainelähdöt.

 

Lähinnähän tuo on kustannuskysymys, eli jakaja saadaan markkinoille halvempana kun jätetään alipaineen tunnistus pois jos sitä ei tarvita. Vähän sama asia kuin se että miksi joissain jääkaapeissa on pakastelokerot ja joissain ei ;)

 

 

 

>Entä toimiiko alipainesäätoinen jakaja normaalin yhden yksikurkkuisen kaasuttimen tuotaman alipaineen kanssa?

 

Kylla, sellainen siina oli tehtaalta.

Vanhemmissa pelkka alipaine, ja uudemmissa alipaine/keskipako yhdistelma.

 

Tällaisen kanssa se toimii juuri parhaiten, olettaen että kaasarissa on alipainelähtö (kuten vakioissa on).

 

Bugfuelin tekstiin sellainen korjaus, että vanhat VW:n jakajat on pelkällä keskipakosäädöllä, sitten tuli keskipako+alipainen ja 60-luvulla pelkkä alipainen (paskimmat jakajat ikinä) ja sitten 70-luvulla taas keskipako+alipaine.

 

 

 

>Tai vaihtoehtoisesti kun moottoriin laitetaan kaksi pientä yksikurkkuista kaasaria, onko näiden tuottama alipaine edelleen yhteensopiva?

 

Ei.

 

Yleensä toimii ihan ok. Jos on suuri moottori ja pienet kaasarit, niin alipainetta voi tulla liikaa, eli sitä voi joutua säätämään että ottaako letkut yhdestä vai kahdesta kaasarista.

 

 

 

>Entä sitten kun jakaja siirretään mörkö moottoriin ja nurkissa onkin kaksi 48:ia?

 

Taas muuttuu alipainesignaali.

 

jos ja kun hierot minka tahansa jakajan (alipaine tai ei) sopivaksi esim. vakiokoneeseen, niin se ei enaa ole sopiva virikoneeseen, ja painvastoin.

 

Tuplakaasareissa on yleensä suurin ongelma se, että niissä ei ole alipainelähtöjä, koska niitä ei ole tarkoitettu normi maantiejoon. Ja jos niissä on alipainelähtö tai lähdöt, niin 1-kurkun virtausnopeus on yleensä niin pieni että se ei riitä jolloin lähdöt pitää ottaa vähintää kahdesta tai kaikista neljästä kurkusta.

 

 

 

Yleisohjeena: Maantiellä ajettava vakion oloinen kone alipainejakajalla, ja varttimaililla ajettava "täyskaasukone" ilman. Mutta kuten edellä tuli jo todettua niin etenkin tuo 123-jakaja toimii ihan ok vaikka alipaineletku olisikin irti. 123-jakaja on tarkoitettukin helpoksi yleisjakajaksi mistä voit valita tilanteeseen parhaiten sopivan ennakkokäyrän ilman että pitää olla mahdollisuus säätää jakajaa penkissä ja tietä mitä tekee. Toki MSD:n saa säädettyä mekaanisesti juuri sellaiseksi kuin haluaa, mutta ei helpolla.

 

Multispark on taas sellainen ominaisuus jossa koetetaan antaa useampi kipinä yhdellä sytytyshetkellä, jos puolan varaus riittää. Tästä on se etu että tyhjäkäynnillä (ja pienillä kierroksilla) usein tuplakaasarikoneissa palotiloihin tullut ylimääräinen bensa (rikas seos) saadaan poltettua paremmin pois ja tulppien kestoikä pitenee. 123-jakajassa multispark on käytössä kahdessa ensimmäisessä käyrässä.

 

123-jakajasta on tullut myös täysin säädettävä versio, jossa säätö hoituu tietokoneen avulla, eli enään ei tarvitse tyytyä esiasennettuihin käyriin vaan käyrät voi joko valita valmiista tai muokata ne haluamikseen. Tietääkseni tuota(kin) jakajaa saa lähitulevaisuudessa jopa ihan kotimaasta.

[jonih]

Kiitos arvon herrat!

 

Kaynnitymisongelmasi ei ole normaalia, paikanna ja korjaa vika ensin, ala peita sita. Koneen kuuluu kaynnistya ihan hienosti vakiojakajallakin. Kunhan se on kunnossa ja karkivali oikea. Osien kuumetessa karkivali voi muuttua.

Mielestäni koneessa ei ole varsinaista "vikaa", siis startti pyörittää konetta ihan normaalisti kuumanakin. Joutuu vaan sahaamaan vähän kauemmin kuin kylmänä (sanotaan arviolta 2-3s), kun kylmänä kone hörähtää heti käymään. Samanlaisia volkkarin koneet on mulla olleet aina, jotei ei tämä mikään yksilö ole =)

Ja vielä tarkennuksena, niin jakasassa on tuollainen kärjetön "moduli" sisällä, ei siis kärkiä...

 

Valinta siis pakastelokeroista tehdään lähinnä lompakon paksuuden perusteella.

Kiitos!

[Guest norppa]

Aihetta sivuten

 

Minulla on vastikään valmistunut 1776 kone CR 8,5 ja jossa Scat 35 nokka ja nurkka IDF 40:t

30mm kurkuilla, joista molemmista yhdestä kurkusta alipainelähdöiltä T-haaralla virranjakajan

alipainekellolle tuodaan alipaine.

Kone toimii hyvin ja antaa hyvän väännön jo alakierroksilla, niinkuin tavoite olikin.

 

Olen mitannut kaasareitten antamaa alipainetta U-putkella konetta kierättäen ilman kuormaa ja

alipainetta syhtyy nirkoisesti, eli jossain 4000 r/min huituvilla osapuilleen 70 mm/Hg.

Eli ei oikein riitä tavanomaiselle 50 - 200 mm/Hg kellolle.

Hyvä alipainesäätö keskipakosäädön lisänä olisi "käyttöautossa" toivottava toiminto.

 

Mahtaisiko olla löydettävissä "herkempi" kello. Jakaja on alunperin ....205 AJ.

 

Ja sitten tämä "pc-tunattava" 123, mahtaako siinä päästä heristämään vakuumisäätöä kuinkakin alas.

Netistä en tähän tietoa ole löytänyt. On vaan hiukka hintavakin ihan tavanomaiseen koneeseen.

[Guest]

Mun alouttama kysely samasta aiheesta...

http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/9507-onko-kokemuksia-tästä-1-2-3-jakajasta

 

[multanen]

Voisiko tuo alipaine olla ajaessa mitattuna suurempi? Jos on pitkä letku niin senhän voisi mitata.

Ainakin moottorijarrutuksessa luulisi olevan paljon suurempi alipaine (en tosin tiedä onko sillä merkitystä teikäläisten vehkeissä).

[NordBling]

Toi alipaine mikä viedään jakajalle ei ole imusarjan alipaine vaan hyvä termi tälle on alipainesignaali.

[multanen]

Toi alipaine mikä viedään jakajalle ei ole imusarjan alipaine vaan hyvä termi tälle on alipainesignaali.

Niinpä olikin. Onhan siitä täällä palstallakin ollut puhetta.

 

Mitenhän tuo signaali-alipaine sitten käyttäytyy ajaessa?

[Guest]

Toi alipaine mikä viedään jakajalle ei ole imusarjan alipaine vaan hyvä termi tälle on alipainesignaali.

Niinpä olikin. Onhan siitä täällä palstallakin ollut puhetta.

 

Mitenhän tuo signaali-alipaine sitten käyttäytyy ajaessa?

 

 

Pienilla kaasulapan aukeamilla alipaine on vahvin. Eli juuri tyhjakayntiasennon ylapuolella. Ajossa tama tarkoittaa tasakaasulla maantie-ajoa tai kruisailua.

 

Se myos hyppaa liikkeelle lahdossa, just kun kaasua tarjoaa, jotta kone ei tukehdu kiihdytyspumpun antamaan ruikkaukseen; kone vastaa kaasuun herkasti ja liikkeellelahto on vaivaton osakaasulla.

 

Isommilla kaasun avauksilla, esim. kunnon kiihdytyksessa, alipaine menee nollaan, ja ennakot on pelkan mekaanisen saadon varassa.

 

Alipainekello siis tarjoaa extra ennakkoa vain silloin kun se on turvallista, eli hyvin pienilla kuormilla. Bensankulutus saadana pienemmaksi ja pintakaasu-ajo seka liikkeelle lahto helpommaksi

[Guest norppa]

Palaanpa vielä aiheeseen:

 

Oliko kellään tietoa:

 

1. Onko VW/BOSCH jakajiin saatavilla herkkää alipainekelloa, eli jotain

tuplasti tavanomaisia 50-200 mmHg herkeimpiä, kenties 25-100?

 

2. Entä tuo uusin pc säädettävä 123, miten herkäksi sen alipainesäädön

saa?

[Guest]

Palaanpa vielä aiheeseen:

 

Oliko kellään tietoa:

 

1. Onko VW/BOSCH jakajiin saatavilla herkkää alipainekelloa, eli jotain

tuplasti tavanomaisia 50-200 mmHg herkeimpiä, kenties 25-100?

 

2. Entä tuo uusin pc säädettävä 123, miten herkäksi sen alipainesäädön

saa?

 

 

En muista kokeilleeni, mutta jospa vanhemman 1200/1300 (ehka 1500?) koneen isompihalkaisijainen alipainekello sopisi pienella vaivalla uudempaan jakajaan? Se on herkempi. (Jakaja jossa on pelkka alipaine-ennakko)

 

Olen pari jakajaa muuttanut saadetavaksi kayttamalla 1970-luvun Skoda 1300 alipainekelloa. Olisko 76. Kivasti kalvon jousen saatoruuvi keskella kelloa :) Jousen voi myos vaihtaa eilaiseen (heikompaan tai jaykempaan) helposti. Siina voi siis saataa seka herkkyytta etta ennakon maaraa kellossa itsessaan.

[Guest aki lehtonen]

itse sijoitin (kaikki) rahani tuollaiseen 123 jakajaan.

ei kai siinä vanhassakaan mitään vikaa ollut, kaikki sisuskalutkin oli uutta, muttamutta, kun lähdin ajamaan tuolla uudella jakajalla, oli ero, kuin yöllä ja päivällä.

supervakio 1200 vetää isohkotkin mäet melkein mukisematta ylös, ei enää kuole kaasuun, kuten vanhalla jakajalla teki, tyhjäkäynnin pörpöttetlykin katosi johonkin. käynnistyy kaikissa lämmöissä miettimättä. nykiminen tasakaasulla kaikkosi myös.

asennuskin sujui helposti kymmenen parhaan kaverin avustuksella visulahessa, ja säädöksi valittiin tietysti kakkonen.

en olisi ikinä uskonut jakajan vaihdon vaikuttavan noin dramaattisesti tehottomaan vakio koneeseen.

 

suosittelen, ostokrapula ei oo päässyt iskemään ei, vaikka se tavallisempi vaivaa aika useinkin..

 

juuja ei ollut maksettu mainos, ostin oikeesti ihan omilla rahoilla.

(kauppiaalle tilinro. yyveellä)

[JaniM]

Joo ja sit kun vaihdatte vielä suorasytkän, niin johan rokkaa lisää ja varsinkin virivirissä.

[Per Jernström]

Kävin hakemassa uuden leluni tänään :) Ainakin 123TUNEn ohjelmointi sujui näppärästi. Jakajassa on mahdollisuus tallentaa kaksi eri käyrää ja riippuu siitä, onko yhdessä piuhassa +12v tai maa kumpi on aktiivinen käyrä. Yksi esimerkkikäyrä on 009 jakajan. Aika alkeellinen on, ja tuntuu hieman tuhlaukselta käyttää sitä kun minuutin hommalla saa aikaan huomattavasti kehittyneemmän.

Ajattelin lähteä liikkeelle asentamalla toiseen käyrään 009 esimerkin ja toiseen DynoSim5:stä saatu optimaalinen ennakkokäyrä. Saa nähdä miten käy. Ainakin DynoSim antaa todella merkittävät erot tehossa riippuen onko sytytys kohdalla vai ei. Ei mikää uusi juttu, mutta sieltä sen vaan näkee niin havainnollisesti.

 

Nyt vaan harmittaa kun joutuu odottamaan monta viikkoa ennen kuin pääsee auton luo missä on vielä jakaja käytössä.

[Guest norppa]

Per

 

Nyt kun sinulla on tämä uusin 123, niin löydätkö sen

spekseistä tietoa miten vakuumisäätö on aseteltavissa.

Eli lähinnä kuinka pienellä vakuumilla alkaa toimia yms.

 

Alustavan mittaukseni mukaan esim 2 x 40 IDF tuottaa vakuumia, mutta

ei niin hyvin kuin alkuperäinen. Eli olisi hyvä saada säätö alkamaan jostain

40-60 mmHg ja täysi säätö jossain 100 mmHg.

[Per Jernström]

Ainoa manuaali mikä sen mukana tuli löytyy myös valmistajan sivuilta: http://www.123ignition.nl/downloads/man ... manual.pdf

 

Sivulla 7 (example 2) on muunnosesimerkkejä tappavista elohopeahöyryistä turvallisempiin SI yksikköihin.

 

Mitään "absolute maximum ratings" en ole löytänyt, mutta 0-200kPa on skaala siinä softassa. Eli vakuumista 1baarin ylipaineeseen.

 

Mikäli olen ymmärtänyt oikein niin sinne saa kokonaisia kiloPascaleja, eli pienin resoluutio olisi 1kPa/0,133(kPa/mmHg)=7,5mmHg. Tässä tosin huomioitava, että se on yhden asetuspisteen resoluutio. Pisteiden väli menee softassa portaattomasti (mutta todellisuudessa siinähän on joku määrällinen askelmäärä). Manuaalin kannessa on 5-pisteinen käyrä kuvassa, ehkä kuvastaa paremmin mitä yritän selittää (viivat pisteestä toiseen).

 

edit: siinä "mittaristossa" on myös alipainenäyttö +/-1bar. Eli siitähän näkee paljonko imee eri tilanteissa sitten kun on kiinni. Itse vain mietin miten sykkivä alipainesignaali vaikuttaa toimintaan. Tosin mulla on itsetehty pulssisuodatin jonka ajattelin laittaa väliin. Tupla DRLA-40:set autossa.

[Guest norppa]

Kiitos Per

 

Jos laitteen vakuumi/paineanturilla ei ole mitään "kynnystä"

lähdettäessä normaali-ilmanpaineesta 100 kPa, niin jo 1kPa/7,5 mmHg

askelilla saataisiin siis alipaine alkamaan ihan mukavasti enemmin kuin

riittävän alhaalta.

Näinollen tällainen virranjakaja sopisi hienosti asianmukaisella

alipainelähdöllä varustettujen IDF Webereitten kaveriksi.

 

Ehkäpä joku joskus vielä vahvistaa asianlaidan. 123 on kumminkin

senverran hinnakas laite, että ei viitsi summanmutikassa hankkin.

[JaniM]

Mites noi mun tekemät riisutut megapurnukat? Niissähän on MAP-anturit ja mittaa 0 vacuumista..1.5 bar ylipaineeseen. Säädön saa tietty tehtyä kartalla 12x12 kokoisella.

[Guest norppa]

JaniM

 

Paljastan tietämättämyyteni, sorry - en tunne "riisuttua purnukkaa".

Missä (netissä) siihen voi tutustua ja mitä maksaa.

Oiva tilaisuus pyynnön perään mainostaa!

[JaniM]

Näitä olen täällä kaupitellut silloin tällöin, kun sattunut oleen.

http://porvwoo.fi/Ohjelmoitava-sytytyksen-ohjaus.php

 

Näitä olis taasen tulossa talven kynnykselle pieni rajoitettu erä.

Tarkoitus tehdä paranneltu malli, missä olis vr-anturi muunnin myös.

[Timo Varis]

>Entä sitten kun autoon laitetaankin kireä kisakone keväällä, jotta Variksen kanssa sovittu veto saadaan hoidettua kotiin. Onko siinä vaiheessa kuitenkin syytä ottaa kuitenkin se toinen jakaja (alipaineella tai ilman)?

 

Moro.

Ota suosiolla molemmat jakajat ja "mörkömoottori" yli 2 ltr eiköhän rupea hönkimään.

 

Mitään en muista mutta toki viivalle lähdetään jos kalusto iskussa.

[Guest JuccaP]

http://www.123ignition.nl/downloads/folder/123-folder-LQ.pdf

 

Onko tuollaisesta käyttökokemuksia? Kuulostaa hienolta jos voi valita 16 eri ennakkokäyrästä sopivan ruuvia kääntämällä, ja olihan tuossa joitain muitakin hienouksia.

 

Judsoni laulaa korkeelta ja kovaa, aivan eri sävel tällä jakajalla...

Ohjelmalla 2 multispark

 

SUOSITTELEN

 

Jucca

[Guest OberSchlachter]

Ja 123:set meiltä hyllystä samana päivänä toimitukseen ;)

 

info [@] oberschlachter.fi

Paruzzi-myynti: 044-2100000 (Matti)

Paruzzi-myynti: 0440-211119 (Mikko)

Paruzzi & Syncro-myynti, laskutus: 044-2110000 (Mikko)

 

Virka-ajan ulkopuolella kannattaa lähestyä tekstiviestillä / sähköpostilla, vastaamme niin nopeasti kuin pystymme!

 

[Guest luunkova]

Ainoa manuaali mikä sen mukana tuli löytyy myös valmistajan sivuilta: http://www.123ignition.nl/downloads/man ... manual.pdf

 

Sivulla 7 (example 2) on muunnosesimerkkejä tappavista elohopeahöyryistä turvallisempiin SI yksikköihin.

 

Mitään "absolute maximum ratings" en ole löytänyt, mutta 0-200kPa on skaala siinä softassa. Eli vakuumista 1baarin ylipaineeseen.

 

Mikäli olen ymmärtänyt oikein niin sinne saa kokonaisia kiloPascaleja, eli pienin resoluutio olisi 1kPa/0,133(kPa/mmHg)=7,5mmHg. Tässä tosin huomioitava, että se on yhden asetuspisteen resoluutio. Pisteiden väli menee softassa portaattomasti (mutta todellisuudessa siinähän on joku määrällinen askelmäärä). Manuaalin kannessa on 5-pisteinen käyrä kuvassa, ehkä kuvastaa paremmin mitä yritän selittää (viivat pisteestä toiseen).

 

edit: siinä "mittaristossa" on myös alipainenäyttö +/-1bar. Eli siitähän näkee paljonko imee eri tilanteissa sitten kun on kiinni. Itse vain mietin miten sykkivä alipainesignaali vaikuttaa toimintaan. Tosin mulla on itsetehty pulssisuodatin jonka ajattelin laittaa väliin. Tupla DRLA-40:set autossa.

 

Onko lisää käyttäjäkokemuksia tästä 123\TUNEsta?

[Per Jernström]

Joo ja ei :)

Eli toimi loistavasti viime kesän eikä tarvinnut koskea siihen ollenkaan. Nyt menee seuraavaan moottoriin sama jakaja joten täytyy vähän harrastaa sen yhteydessä.

[Guest janie79]

Mä en saa tota "tavallista" alipaineetonta versiota skulaamaan millään. Tuleeko punainen johto puolan + napaan ja musta samaan laitteeseen mutta miinusnapaan. Ei kipinätä ollenkaan kun yrittää startata, vanhalla kärjellisellä jakajalla kyllä käynnistyy.. ei jaksais kovin montaa kertaa enää vempata edestakaisin, jos vika piuhoissa. Olen kyllä mielestäni asentanut ohjeen mukaan, mutta tuloksetta.

[metake]

Juuri noin, eli punainen johto puolan plussaan (samaan mihin tulee virtalukolta plussa), ja musta puolan miinukseen (siihen ei muita pitäis tullakkaan).

 

Onhan perusajoitus tehty, sen ledin avulla? Ja onhan jakaja tarpeeksi syvällä että se myös pyörii?

[Guest luunkova]

Onko jollain alipaineversiosta kokemuksia yhdessä 44 IDF:ien kanssa? Tai ylipäätään IDF:istä alipainejakajan kanssa?

[Guest janie79]

Juuri noin, eli punainen johto puolan plussaan (samaan mihin tulee virtalukolta plussa), ja musta puolan miinukseen (siihen ei muita pitäis tullakkaan).

 

Onhan perusajoitus tehty, sen ledin avulla? Ja onhan jakaja tarpeeksi syvällä että se myös pyörii?

 

Ok, näin minäkin sen tietty järkeilin, samoiten asennusohjeen kuva ja teksti sanoo näin.

 

Perusajoitus on tehty, 1-pytyn TDC haettu kohdalleen, hihnapyörässä vako linjassa lohkon puoliskojen linjan kanssa. Tarkistin tosiaan vielä ottamalla oikeanpuoleisen venttiilikopan auki että ei ole 180 astetta pielessä.

 

Jakaja sisään, ennakko kuten ohjeessa pyörittämällä runkoa, ledi syttyy ja pyörijä näyttää kohti kello kahta. Tämän jälkeen kansi kiinni ja ykköspytyn johto siihen torveen joka on pyörijän kohdalla ja siitä sytkä kellonsuuntaan 1-4-3-2.

 

Puolan plus navalle tulee virta, 12,3 volttia, ja startin pyöriessä 9,5-10,7 volttia.

 

Kipinää en saa tulpille asti:(

[Guest Toheltaja]

911 -69 porsaaseen teetätettiin noi sisuskalut viimetalvena briteissä, nyt näyttää saavan jo uusia jakajia niihinkin suoraan. Tosin museoauto ku o kyseessä niin haluttiin vakiokuorien sisään piiloon nuo romut. Viikko sitte jakaja kii ja het käyntiin, yhtään ei ole sutkuttanu ja sötköttäny sen jälkeen, ihan erilaiseks muuttu meno verrattuna vanhaan kärjelliseen mikä oli uusittu pariinkin kertaan ja säädätetty yhdessä jos toisessa paikassa (myös kaasarit) Silti supsutteli tahteja välistä jne. Kyllä kannatti vaikka toi muutos pelkästään makso kaikkine kuluineen melkeen 500€

[-tipi-]

janie79 ootko mitannu että sulla on puolassa vaadittu yli 1 Ohmin vastus?

[Guest janie79]

Oon kyllä yrittänyt ronkkia maavian perässä jakajan runkoon ja auton runkoon yleismittarilla, mitäs sen mittarin pitäis näyttää jos tökkään sen + / - napojen väliin että homma pelittäis, autosähköhommat on vähemmän tuttuja kuin mekaaniset asiat..

[-tipi-]

http://autorepair.about.com/od/troubles ... st-ohm.htm