Guest norppa Posted December 17, 2009 Share Posted December 17, 2009 Olen koittanut lueskella ja opiskella eri lähteistä 2 kanavaisen vakiokannen porttausta. Huomio kiintyi vanhan kunnon Bill Fisherin perusteoksen: "How to Hot Rod Volkswagen Engines" mittaustuloksissä esitettyyn venttili-istukoitten ja vakioventtiilin kulma- ja kosketuspinojen melko pientenkin (?) muutosten huomattavaan vaikutukseen virtaukseen. Jopa niin, että oikeastaan (?) pitäisikö porttaus aloittaa istukasta ja venttilistä? Miten on nykytietämyksen valossa ja lievähkössä (30 - 50 %) virtauksen parantamisyrityksssä mistä kannattaa aloittaa ja mikä on tuon istukka/venttiilin kosketus tapauksen vaikutus verrattuna kanavan muokkauksen ja vaivannäköön ylimalkaan. Quote Link to comment
Ketsa Posted December 17, 2009 Share Posted December 17, 2009 Eikös se perinteisesti niin mene, että jos ei tarkaan tiedä mitä on kannelle tekemässä, on lopputulos paras kun kanvista vain poistaa valupurseet ja teettää venttiileihin/seeteihin kolmikulma venttiilityöt. Quote Link to comment
wp Posted December 17, 2009 Share Posted December 17, 2009 http://www.enginedesigner.com/enginedesigner.aspx Nettipohjainen laskuri,antaa suuntia minkä kokoista kanavaa tarvitaan tai mihin lukemiin valitsemallasi kannella voi päästä jos kaikki osat moottorissa ovat ns. alueella. Ei kun kokeilemaan, katukoneissa seetin sisähalkaisija 85-88% venttiilin halkaisijasta niin säilyy vääntöä vielä alakierroksillekin. Throat velocity-kenttään 240-300 FPS (feet per second), korkeampi arvo kipakammille moottoreille. Quote Link to comment
Guest norppa Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Kiitokset tiedonmuruista! Jatkokysymyksenä sitten miten "venttiilityöt" pitäisi tehdä ajatellen hyvää virtaus / kestävyys optimia. Eli koneistusohje vakiokannen seetille ja venttiilille - please. _____________________________________________ ps. valitettavasti mulle ei Pukki taia tuoda valmista kansiparia, jos edes käärmeenpesän. Quote Link to comment
wp Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Seetikulmat imupuolelle 35-45-60-70 ja tuosta viimeisestä alin kulma pyöristetään kanavaan päin. Pitopinnan leveys n.1.5mm, 30-35 asteen viiste venttiilin pitopinnan taakse. Venttiillilautasen kulma n. 7-8 astetta. Pakopuolelle ylin kulma 25-30 astetta, muut kulmat samat. Venttiilin pitopinnan taakse 30asteen viiste ja palotilan puoleinen reuna pyöristetään siten että virtaus pääsee kääntymään helpommin venttiilin reunan yli. Porttauslukemista: http://books.google.fi/books?id=0EaJuPx ... q=&f=false Quote Link to comment
Guest norppa Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 "Seetikulmat imupuolelle 35-45-60-70 ja tuosta viimeisestä alin kulma pyöristetään kanavaan päin." *** Yllämainittu on siis sama, kuin Fisher ehdottaa "Pitopinnan leveys n.1.5mm,"*** Volkkarin Service Manuaali taas antaa imuseetille pitopintaohjeen 1,3 - 1,6 mm. *** Tässä Fisher ehdottaa leveämpiäkin, jopa 2 - 2,5 mm, siis seetissä. "30-35 asteen viiste venttiilin pitopinnan taakse. Venttiillilautasen kulma n. 7-8 astetta." *** Mikä on tämä venttiililautasen kulma? "Pakopuolelle ylin kulma 25-30 astetta, muut kulmat samat. Venttiilin pitopinnan taakse 30asteen viiste ja palotilan puoleinen reuna pyöristetään siten että virtaus pääsee kääntymään helpommin venttiilin reunan yli."*** OK Kiitokset wp:lle hyvästä vastauksesta, mutta edelleen minulle jää epäselväksi kuinka merkittävä tämä venttiilityö on verrattuna kanavien porttaukseen, sillä venttiilien osalta varsinkin vaikuttavat muutokset pieniltä. Fisherhän saa kyllä mittauksissaan aika merkittävät virtausmuutokst. Quote Link to comment
wp Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 "30-35 asteen viiste venttiilin pitopinnan taakse. Venttiillilautasen kulma n. 7-8 astetta." *** Mikä on tämä venttiililautasen kulma? Venttiilin lautasen takaosa on yleensä hieman kalteva. Kaltevuus riippuu palotilan muodosta, jos palotilan katto on kaareva niin kulma on suurempi ja tasaisella katolla loivempi. Hyvässä kannessa palotila toimii diffuusorina venttiillle ja tällä on vaikutusta venttiilin muotoon. Tasakattoisella palotilalla hieman suorempi lautasen takaosa virtaa paremmin. "kuinka merkittävä tämä venttiilityö on verrattuna kanavien porttaukseen" Kyllä sen huomaa ihan persdynolla kun seeti- ja venttiilityö on hyvin tehty. Moottori vastaa kaasuun "herkemmin" ja vetokin tuntuu terävämmältä. Putsailet kanavat sen Fisherin kirjan mukaisesti ja panostat kunnon seetitöihin niin siitä se lähtee. työkaluja kanavien kuokkimiseen: http://www.tkp-toolservice.fi/?cat=2&kuvasto=1&page=554 Quote Link to comment
Guest norppa Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Putsailet kanavat sen Fisherin kirjan mukaisesti ja panostat kunnon seetitöihin niin siitä se lähtee. Joopa...niin uskon. Kiitokset! Quote Link to comment
Per Jernström Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Kuva 5, sivu 63 Fischerin kirjassa näyttää miten palotilaa avataan venttiilin ympärillä. Vinkki tähän; Pyydä seetipajaa tekemään avarrus samalla kun itse seetityö. Kun tein ensimmäiset kanteni olin tehnyt parhaani vingun kanssa kyseisessä kohdassa (eli ei kovin kaunista..). Seetimies oli ystävällisesti putsannut ne ja bonuksena oli 1cc tilavuusheitto palotiloissa melko lähellä nollaa. Quote Link to comment
wp Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Valitettavasti kuvasta ei näy kuinka palotila jatkuu ylimmästä seetin kulmasta lähes pykälättä yhtenäsellä säteellä tiivistyspinnan tasoon saakka. Muuta hyvää palotilan kuvaa en löytänyt tähän hätään mutta jos löydän niin laitan lisää. Quote Link to comment
ARTO Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Melkoisen hyvän näköistä jälkeä kuvan kannessa! Quote Link to comment
Guest norppa Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Vinkki tähän; Pyydä seetipajaa tekemään avarrus samalla kun itse seetityö. Hyvä ajatus. Appropos, tuo palotilan ym. viimeistely on niin hyän näköinen, että pitää udella millä työkalulla loppusilaus on tehty. Ja onko kellään kokemuksia Dremelistä viimeistelyvaiheessa? Quote Link to comment
wp Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Tuollaiseen viimeistelyjälkeen pitää olla läjäpäin erilaisia hiomatuppeja, lamelliharjoja ym. Erittäin siistin viimeistelyn kanaviin saa halkaistun 6mm akselin ympärille käärityllä hiomanauhalla, karkealla voi jopa poistaa materiaalia, hienomalla saa tuon kuvan mukaista jälkeä. Porttaustyökaluja: http://www.mondello.com/Pages/Catalog/catalog_menu.htm http://www.ruffstuff.com/index.html Quote Link to comment
mite^ Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Hyvän näköstä jälkeä. Minkäs merkkisiä/mallin kansia käyttäjä wp on porttaillut? asiantuntemusta tuntuu olevan rutkasti. Quote Link to comment
wp Posted December 20, 2009 Share Posted December 20, 2009 Tuo kuvan kansi ei ole minun tekemä, nappasin sen omasta kuvakirjastosta jonne olen kansia ym. moottorijuttua keräillyt. CB:n Compit, veikkaisin. Itse tekemäni kannet ovat päätyneet suurimmaksi osaksi kavereiden ja tuttujen harraste/kilpa-autoihin. Skaala on aika laaja, Cortinasta aina 16-tappisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Ilmajäähyjä joitakin pareja, pääsääntöisesti pienen budjetin moottoreihin. Ihan harrastepohjalta, joskin tähän on tullut panostettua ajallisesti aika paljon. Tämä 4-tahtimoottorin kaasunvaihto tuntuu olevan sellainen laji että kun jotain luulee jo tietävänsä niin pian saa huomata ettei tiedä itse asiassa p*****kaan. Quote Link to comment
mikan Posted December 21, 2009 Share Posted December 21, 2009 Tietoa/kokemusta venturiseetistä? t. Mika Quote Link to comment
wp Posted December 21, 2009 Share Posted December 21, 2009 Tietoa/kokemusta venturiseetistä? t. Mika Jos kysyjä tarkoittaa täysin pyöreää, ilman selkeitä kulmia olevaa seetiä niin virtauspenkki tykkää, dyno ei. Tämä on toisen käden tietoa mutta useammasta lähteestä joita pidän luotettavina. Itsellä ei ole dynolappuja tai muuta kokemusta aiheesta, omasta työkaluvalikoimasta löytyy kuitenkin 1kpl kyseistä seetiterää. Imupuoli on se kriittisempi, pakopuolella pitäisi toimia täysin. Quote Link to comment
mikan Posted December 21, 2009 Share Posted December 21, 2009 Sitä juuri tarkoitin. Eli tuon perusteella kannattaa pysyä portaittaisessa? Ilmeisesti tuon paremmuudesta hehkuttajat perustavat väitteensä virtausmittaustuloksiin. t. Mika Quote Link to comment
wp Posted December 21, 2009 Share Posted December 21, 2009 Polttoaineen ja ilman seos pysyy tasalaatuisempana, palaa nopeammin ja tuottaa enemmän tehoa. Kyse on ymmärtääkseni pienestä pyörteilystä jonka nuo terävät kulmat aiheuttavat seoksen ja kanavan rajapintaan estäen polttoaineen erottumista imuilman seasta. Quote Link to comment
Hebster52 Posted January 14, 2012 Share Posted January 14, 2012 Tässä nyt kun istuu virtuaalivirittämässä niin ajattelin että aihe ehkä hipoo lähinnä tätää juttua. Jatkan tänne pohdintaa. Tullu luettua joitain viritys ja parannus aihetta... :) Miten suuri merkitys sillä on että imupuolen kanavat hiotaan "karkeasti sileäksi"? Ts. ei kiilloteta imupuoltaa viimeiseen päälle. Kun taas suositellaan palotilan ja männänlaen sekä pakokanavien kiillotuksen? Onko tämä menettely ylikurssia katuvirittäjälle vai voiko siitä hyötyä myös sille? :) Quote Link to comment
vwagen Posted January 14, 2012 Share Posted January 14, 2012 Pakoistukan tiivistepintaa en ilmajäähdytteisessä lähtisi kaventamaan tehtaan suositusta pienemmäksi,se kun on erittäin tärkeä venttiilin jäähtymisen kannalta. Quote Link to comment
wp Posted January 15, 2012 Share Posted January 15, 2012 Tässä nyt kun istuu virtuaalivirittämässä niin ajattelin että aihe ehkä hipoo lähinnä tätää juttua. Jatkan tänne pohdintaa. Tullu luettua joitain viritys ja parannus aihetta... :) Miten suuri merkitys sillä on että imupuolen kanavat hiotaan "karkeasti sileäksi"? Ts. ei kiilloteta imupuoltaa viimeiseen päälle. Kun taas suositellaan palotilan ja männänlaen sekä pakokanavien kiillotuksen? Onko tämä menettely ylikurssia katuvirittäjälle vai voiko siitä hyötyä myös sille? :) Jos tekee varsinaisen kanavan muotoilun karkealla työkalulla kuten alumiinille tarkoitetulla, harvalla hammastuksella olevalla terällä niin pinnan karkeus "peittää" osan muotovirheistä. Sen takia kanava kannattaa jättää yleensä hitusen alimittaiseksi ja tasoittaa pinnat 60-80 hiomanauhalla tai 25mm lamelliharjalla. Virtaus kasvaa 1-3 cfm riippuen paljonko viimeistelyssä on poistunut materiaalia. Jos on ns. kevyt kanavan puhdistus kyseessä ei imupuolella tarvitse käyttää lainkaan hiomatyökaluja sillä pinnasta saa hienommalla terän hammastuksella riittävän tasaisen ja siistin näköisen. CNC-Comp Eliminatorin viimeistely ja imusarjan kohdistus, ei hiottu Quote Link to comment
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.