KimmoH

Kyllä se lasikuulakin kierrättyy kaapissa ihan kivasti, Motonetin viiden litran kanisterillisella puhaltelee aika pitkät pätkät. Omaan bussi projektiin ostin 10 litraa ja samoilla puhaltelen edelleen ;)

Kone on muuten uusilla sisuskaluilla (mekaaninen nokka ja nostajat, kansissa uudet venat, jne.) mutta keinuvipat, tönärit ja säätöruuvit on vanhoja osia. Kaikki muu tuonne nelossylinteriin on jo tehty mutta vielä pitää testata uudet säätöruuvit ja uusi vippa. Sitten jää vielä se viallisen nostajan mahdollisuus. Nelosen imupuolen vipan kuppi pistää vähän silmään, jotenkin se vain näyttää leveämmältä kuin mitä muissa vipoissa on ja siihen viittaisi sekin, että tönäri oli siitä päästä hieman luttaantunut. 1500 kilsaahan se kestikin ;) Tuolla äänekkäämmällä putkistolla tätä vikaa ei huomannut muuten kuin stetoskoopilla venakoppaa kuunnellen ja samalla konetta kierrättäen. Tosin ei tuo rallatus vielä mikään älyttömän paha ole, monta autoa olen tuolla liikenteessä nähnyt mitkä huutaa hoosiannaa ja silti niillä jengi ajelee. Ottaa vain päähän osia odotellessa, kun aurinko paistaa ja tie kutsuu...

Pitää vaihtaa eka nuo säätöruuvit ja jos ei niillä ole vaikutusta, niin sitten pitänee repiä suojaputket irti ja kaivaa nostajat esiin. Tuo rallattelu alkoi muutama viikko sitten tehdyn pidemmän reissun aikana ja sen jälkeen rallatus on palannut jokaisen säädön jälkeen nelossylinterissä. Kolmonen hiljeni ekan säädön jälkeen ja on sen jälkeen pysynyt säädöissään. Säätöruuveja tässä epäilin, kun välys ei kasva jatkuvasti vaan menee persiilleen aina vähän ajankuluttua ja pysyy sitten siinä "väärässä" arvossa. Tuossa toisessa harrastekikottimessa yhden sylinterin venat eivät pysyneet samaan tyyliin säädöissä millään. Säädön jälkeen aina hetken päästä alkoi naputus. Tuo loppui kun säätöruuvit vaihdoin ja täytyy toivoa, että samalla tempulla ratkeaisi tämäkin ongelma :/

Ei se taida tuosta jousestakaan johtua. Vaihdoin nelosen jousen kakkoseen, säädin venttiilit. Pari kilsaa ajoa ja nelonen alkoi taas rallattamaan :( Ihan niinkuin siellä ei pysyisi venat säädöissä, KELE.

Vertasin tuota jousta myös kakkossylinterin vippojen jouseen ja sielläkin nelosen jousi oli 5mm lyhempi ja löysempi.

Oikean puolen venttiilikoneiston rallattelua olen paikallistanut 2L type 4 koneestani jo pidemmän aikaa ja monta vikaa on löytynyt mutta ongelma ei ole vielä lopullisesti poistunut. Nyt tuo rallattelu on alkanut häiritsemään enenemässä määrin, kun vaihdoin autoon orggispakoputken joten nyt koneen äänistäkin saa selvää ;) Vika on siis saattanut olla koko ajan mutta ääni hukkui tuon viri-viri-pakoputkiston meteliin. Ensimmäinen löytynyt vika oli tönäreiden suojaputkien "kiristyslanka". Se oli lopsahtanut putkien sisään ja rallatteli tönäreiden kanssa. Tämän jälkeen rallattelu loppui kunnes päivän ajojen jälkeen ilmestyi rallatus, kun päästi kaasun pois. Vedossa ei kuulunut ainakaan kabiiniin saakka mitään. Seuraavaksi huomasin, että nelosen imuvenan tönäri oli päästään vähän lutussa. Vaihdoin sen ja nyt ei rallatus kuulunut enää kabiiniin saakka missään vaiheessa eli tilanne parani hieman. Mutta kuskinpuolelta kun venttiilikoneistoa kuuntelee ja antaa kierroksia, niin selvä rallatus kuuluu koko ajan. Stetoskoopilla kuunnellen tuo tulisi edelleen nelosen venttiilikoneistosta. Eilen säädin venat ja parikymmentä kilsaa kun ajelin, niin rallatus palasi taas takaisin. Heti säädön jälkeen rallatuksen kuuli vain stetoskoopilla vaimeasti. Äsken kun käytin koneiston taas auki, niin nelosen venat olivat isommalla välyksellä kuin mitä eilisen säädön jäljiltä. Nelosen säätöruuvit ovat päistään huomattavasti kuluneemmat kuin muissa sylintereissä joten siinä on ehkä yksi vian paikka. Uudet säätöruuvit lähti jo tilaukseen. Nyt kun venttiilikoneisto oli palasina pöydällä, niin huomasin, että nelosen keinuvippojen välissä oleva jousi on ainakin 10mm lyhempi kuin esim. kolmosen venttiilikoneistossa ja nelosen jousi on myös löysempi. Tässä lienee yksi rallattelun paikka, jos vipat pääsevät sivusuunnassa liikkumaan ? Mistähän mahtaisi löytyä oikeanlainen jousi tuohon keinuvippojen väliin ?

Mulla oli puhallettu vehje vajaan vuoden tallissa työn alla, kunhan on kuivaa ja lämmintä, niin ei se kauhean nopeasti ala ruostumaan. Itse puhaltaisin nyt ja maalaisin palkit ja sitten lattiapellit vasta päälle. Sitä maalia kun ei saa enää sitten tuonne lattiapellin ja palkkien väliin millään. Lattian pistehitsien kohdat vain sitten putsaa maalista ja täppäilee kiinni.

Ai siinä rattiputken "pidikkeessä" kuuluis olla tollanen pultti ? Vai koskeeko vain jotain tiettyä vuosimallia. Mulla on myöshäispallukassa ihan normi pultti siinä mutta itse rattiputken pidike peltilevy taisi olla "muotoiltu" siten, että se antaa periksi, kun jotain tulee syliin vauhdilla. Tosin tuossa tilanteessa se ei mieltä paljon lämmitä :D Rattilukossa sellainen erikoispultti oli mutta sekin aukesi ihan nätisti kun siihen junttasi vasaralla sopivan kokoisen kuusiokoloavaimen ;)

Sivuääniä on nyt tutkittu uudemman kerran ja vika on taidettu paikallistaa lopullisesti. Uusia osia odotellessa vaihdoin pienien vastoinkäymisien saattelemana "viriviri" pakoputkiston alkuperäiseen.

Onko pelkällä alipaineella varustettujakin jakajia olemassa ? Itse olen kuvitellut, että kaikissa on aina keskipako ja sitten mahdollisesti vielä alipaine kaverina. Tai ainakin näin on kaikissa näkemissäni jakajissa ollut. Toimikos tämä tapaus edelleen pikkuisella ryypytyksellä ilman puutumista ? Jos toimii, niin itse äänestäisin edelleen bensan vähyyttä tietyssä kohtaa.

Olisiko nämä sekavat rekisteröintimerkinnät ihan puhtaasti suomalaisten katsastusmiesten omia tulkintoja rekisteröintikatsastuksen yhteydessä....

Hep, tarkoitetaanko viistotuella nyt taka alatukivartta ? Mulla oli meinaan bussia kasatessa yksi alkupään pallukan takatukivarsi ja päällisin puolin se näytti ihan oikean malliselta mutta kun sen pulttasi paikoileen myöhäispallukkaan, niin takarengas oli ihan vinossa eli tukivarsi oli kuin olikin lyhempi.

Eikai tuon museoleiman kanssa muuta "ongelmaa" ole kuin, että uudelleen vain museotarkastukseen ??? Ja sehän on läpihuutojuttu jos auto on jo nyt museostatuksella ;) EDIT: niin ja itse odottaisin miten sen Mobilistin jutun kanssa käy, siis missä muuttavat pakufarkun takaisin henkilöautoksi...

Tarkoitettiinkohan tuolla magneettiventtiilillä tuota kuvassa olevaa cutoff valvea numero 16 ? Mulla on hyllyssä yksi vanha alipaine jakaja, vanha paska mutta käyttökuntoinen, sillä saat kyllä testata jos arveluttaa johtuuko ongelma jakajasta. Laita privaa, niin saat tarkemmat koordinaatit. Yksi varmasti toimiva Boschin puolakin on hyllyssä eli senkin mahdollisuus voidaan kyllä eliminoida pois.

Uusiakin vääntösauvoja saa, Just Kamperssilla taisi ainakin olla luettelossa, jotain 60 puntaa kappale. Itse en ole nähnyt väsynyttä vääntösauvaa mutta katkennut on tainnut kerran tulla vastaan kauan kauan sitten mutta sekin oli Dodgen/Plymarin keulan vääntösauva, ei bussin.

Ihan mielenkiinnosta, mikä mahtaa olla alkuperäinen syy perän roikkumiselle ? Onko vääntösauvat kuoleentuneet vaiko jotain isompaa vikaa ?

Nämä nyt ovat pallukkaan mutta toimisiko ajatuksen tasolla juniksessa ?

Oikean puolen rallattelulle/sivuäänelle löytyi selitys. Käytin tuossa aamusta vielä venttiilikoneiston auki ja nyt huomasin, että se suojaputkien "rautalankajousi" oli lopsahtanut alareunasta jokaiseen suojaputkeen sisään ja tönärit heiluttelivat lankaa. Siitä syntyi sitten vastaava rallattelu kuin venttiilit olisivat olleet poissa säädöistään. Nyt kone on hiljainen kuin suvituuli :D

1400km huolto, viimeinenkin jäähypelti saapui ja pääsuuttimet tuli vaihdettua. Kuskinpuolen venttiilikoneista tahtoo rallattaa, varsinkin nelossylinteri. Useammasta säätöyrityksestä huolimatta rallatus on ja pysyy. Kolmossyliterin rallattelu hiljeni huomattavasti tämänpäiväisten säätöjen seurauksena, joten ehkä tuolle nelosellekkin on vielä jotain tehtävissä.

Nyt on aiheesta luettu sen "miljoona" sivua. Tilasin läjän suuttimia ja päädyin nyt ens alkuun kokoon 140, alkuperäiset pääsuuttimet olivat kokoa 135. Miksikö koko 140, no, kaiken lukemani ja näkemieni laskukaavojen mukaan tuo olisi seuraava "oikea" koko ylöspäin, kun polttoaineeseen on lisätty 10% viinaksia. Käytös parani huomattavasti. Tietyllä kaasun asennolla tapahtunut voimanpuute katosi kokonaan ja kone vetää nyt nätistä heti kiihdytyksestä seuraavaan vaihtoon saakka. Myös 80-90km/h maantienopeudessa aavistuksen tuntunut "niiailu/nylpytys" katosi. Mennään näillä säädöillä tovi....

Korjaussarjoja ei taida löytyä mistään, itsekkin aikani etsin ja lopulta päädyin kasaamaan vanhoilla ja itse sovelletuilla osilla orggis pumpun kasaan. Ihan mielenkiinnosta, millaisen repro-pumpun ostit ? Itsekkin olen näitä hiljattain myyntiin ilmestyneitä pumppuja sillä silmällä katsellut, että sellaisen ostaisi varastoon.

Otimpa ja kalibroin tuon öljynlämpömittarini nyt ihan aikuisten oikeasti, näin sairaslomapäivän kunniaksi. Kannatti nukkua märkänä kylmässä bussissa ;) Aikaisempi munkkirasvoilla tekemäni testi taisi tosiaankin mennä ihan persiilleen. Nyt tuli se väärin näyttänyt kinkkumittarikin kalibroitua samalla. Keittelin bussin takana kattilallisen vettä ja mittatikku kiehuvassa vedessä ollessaan kabiinin mittari näytti tasan 100 astetta. Eli tuo aikaisemmin luulemani 120 astetta olikin maksimissaan 110 astetta eli missään vaiheessa ei oikeasti ole käytykkään sadassa kahdessakympissä. Ja nyt kun saan loputkin jäähypellit paikoilleen, niin kaikki taitaa loppujenlopuksi olla sittenkin ihan OK. Ihan niinkuin olisin joskus lukenut, että öljynlämpömittarin tuijottelu tekee hulluksi :D

Lyijyn korviketta en ole käyttänyt enkä meinannut, olen ymmärtänyt että nämä uudemmat kannet/koneet on tarkoitettu jo alunperinkin lyijyttömälle. Suutin tilaus lähti ja paketti on jo matkalla, loppuviikosta nähdään kuinka miehen käy... Suutin on näissäkin siellä kohokammiossa "tulpan" takana, vaihto otattaa kaasarit irti. Ainakin se on helpompaa niin, kuin alkaa ronkkimaan sieltä ahtaasta kolosta.

Niin siis ajaakos porukka vehkeillään 95E:llä vaiko 98E:llä ? Pitäiskö sitä itsekkin päästellä 98E:llä jo oletuksena ? Olisihan siinä tietty teoriassa ainakin tuo 5% vähemmän viinaa mukana. Perstuntumalta tuon ajossakin muka huomasi joten sekin puoltaisi kyllä 98:iin siirtymistä. Nyt mulla on pääsuutin 135:nen ja air corretion suutin 160 eli vakiot. Jostain lueskelin, että myöhemmän pään koneissa ('79 tai jotain) olisi tehtaalta saakka siirrytty käyttämään air correction suutinta 140 ja ja pääsuutin olisi ollut sama 135. Mitenkähän isoissa harppauksissa kannattaisi kokeilla ? Tuumailin tuossa, että jos laittaisi pääsuuttimeksi 140:sen, air correction suuttimeksi 140:sen ja tankkiin 98E:tä ? EDIT: vai kannattaako alkuvaiheessa edes koskea tuohon air correction suuttimeen, jos vain kasvattaisi pääsuutinta ? Moposport olikin hyvä vinkki, ei taas tajunnut sieltä katsoa :)

Pitääpä harkita kalvainta ja bongasin eBaystäkin suutinkauppiaan. Näköjään mikunin suuttimet taitaa käydä näihin mun Solexeihinkin. Täytyy vielä tsekata mitkä nuo mun pääsuuttimet tällä hetkellä on ja jos laittaisi pykälän pari isommat tilalle ellei kalvaamaan ala. http://www.ebay.com/itm/290358510678?_rdc=1&item=290358510678&ru=http://motors.shop.ebay.com:80/__?_from=R40&_trksid=m39&_nkw=290358510678&_fvi=1&viewitem=&vxp=mtr http://www.ebay.com/itm/230353229125?_rdc=1&item=230353229125&ru=http://motors.shop.ebay.com:80/__?_from=R40&_trksid=m39&_nkw=230353229125&_fvi=1&viewitem=&vxp=mtr