metake

Moottorin lämpö ei varmaankaan vaikuta kovinkaan paljon jousien ikään, mutta jousi itsessään lämpenee rutosti painuessaan kasaan ja taas vapautuessaan. Jokainen voi kokeilla tätä rautalangan pätkällä - taivuttele sitä niin kauan edes takaisin että se menee poikki, katkeamakohta on todella kuuma. Jousihan on periaatteessa sama asia, rautalangan pätkä joka taipuu edes takaisin - se vaan on väännetty spiraalin muotoon. Tässä kohtaa nousee materiaalin laatu arvoon arvaamattomaan, hyvä matsku kestää lämpenemisen muuttumatta. Sitä lämpöä alkaa mekaanisesta liikkeestä muodostumaan enemmässä määrin vasta kun ylitetään plastinen muodonmuutos raja, eli kappaleeseen jää pysyvä muodonmuutos, ja sitä ei toivottavasti venttiilin jouset pääse ylittämään. Helppo testata kun taivuttelee sitä rautalankaa niin ettei se muuta muotoaan pysyvästi, lämmittää ne lankaa pitelevät kädet sitä enemmän kuin taivuttelu.

Onko noilla nyt suurtakaan eroa? Naistenlehdissä on naisten kuvia, ja niin on miestenlehdissäkin..

No sehän on jo 400 hp:n konepaketti ;)

Kuten Anpu jo totesikin ensimmäisenä tarkkasilmäisenä, niin ei tuota korkeutta voi säädellä kohdilleen ennenkuin on kaikki romut paikallaan. Kone ja muut palikat pudottaa perää helposti viitisen senttiä, joten tulee ainakin matala kupla :D Apujousen voi jättää pois kun vaihtaa jousisauvat paksumpiin joita oli vanhemmissa kuplissa, en muista tuliko apujousi jo -68 mutta niissä missä sitä ei ole, niin niissä on 2 mm paksummat jousisauvat.

edit: meni jo..

No vaikkapa tuota: http://www.bostik.com.sg/pdf/datasheet/ ... t_1777.pdf Löytyy varmaan useammastakin paikasta, mutta ainakin Koivusella pitäisi olla. Edit: niin ja se lämpötila missä aikanaan paistettiin tais olla 150 astetta, mutta en muista enää varmaksi.

- mittaat polttimon yli menevän jännitteen yleismittarilla - sen jälkeen irrotat polttimolle menevän johdon ja laitat yleismittarin väliin ja mittaat virran - sijoitat arvot kaavaan U = R x I, joka täytyy ensin muuttaa siis muotoon R = U / I - ja näin tuli kätevästi mitattua vastus pienen laskutoimituksen avulla ;)

Polttimon vastus ei sitten ole vakio, vaan muuttuu lämmetessään, muistaakseni niin että vastus kasvaa kun polttimo alkaa hehkua, mittaamallahan sekin selviää. Tuskin kuitenkaan ehtii vinkkarin kela tuhoutua vaikka hieman alussa pääsisikin liikaa sähköä lävitse..?

Onnistuu helposti liimata itsekin. Vaikein rasti on saada mammalta lupa uunin käyttöön, liimaus paistetaan uunissa, ja haisee PAHALLE. Painavassa ja tehokkaassa ameriikan autossa kestäneet itseliimatut jarrukengät jo yli 15 vuotta.. Liimaus tapahtuu suunnilleen seuraavasti: - puhdista huolella kengistä vanha jarrupinta, liimat ja muut epäpuhtaudet pois - levitä liima - paina kitkapinta kenkään kiinni - laita jarrukengät tyhjän jarrurummun sisään ja purista kengät rumpuja vasten - aseta paketti uuniin oikeaan lämpötilaan oikeaksi ajaksi Liimaa löytyy yleensä kitkapintojen myyjiltä, liimaus ohjeet löytyy liiman valmistajan sivuilta tai liimapurkin kyljestä.

Pepen ehdottama on se ainoa toimiva tapa. Itsekin joskus kyselin, jos olis olkatapillisen muuttanut palloniveliseksi, mutta menee geometriat ihan v*turalleen, suorastaan hengen vaarallisiksi.

http://www.csp-shop.de/products/18040a

Vähän huono kuva ja hiukan vanhasta mallistakin, mutta olisko tuosta mitään apuja:

Kerros hieman tarkemmin. Mikä auto? Miksi ei käynyt? Tuon putken pitäis olla kuitenkin oikea. Voimakasta suurempaa väkivaltaa joutuu yleensä käyttämään noissa tarvikeputkistojen asentamisessa että saa menemään paikalleen. Itse olen yleensä löysännyt lämmönvaihtimet 1 ja 3 pytyn päistä jotta antavat paremmin anteeksi huonon sopivuuden, ja sitten kiristää ne takaisin kun pönttö on paikallaan.

EI. Jos vihaa ruostekorjauksia sydämensä pohjansa kuten minä, niin en myy autoa jossa vihdoinkin ei niille ole tarvetta :) Saas nyt nähdä, kai siitä jotain tällaista tulee: Jaa'a, huhun mukaan se on ainakin jossain vaiheessa seissyt Kuplapajan pihalla ikkuna auki vesisateessa (ei ollut Kuplapajan omistuksessa, kunhan nyt seisoi siellä) .. Mutta pidempään se on kyllä seissyt jossain muualla:

Joskus jotain alustan osia, mm. apurunkoja kuumasinkinnyt ja on melko ikuinen sen käsittelyn jälkeen. Pari asiaa kannattaa huomioida: - sinkki tukkii kaikki kierteet, mutta siitä selviää porien ja kierretappien/pakkojen avulla - kuumasinkityksessä ei saa olla suljettuja tiloja, eli sinkin pitää päästä kaikkiin paikkoihin - sinkki tukkii myös tehokkaasti pienet putket ja kolot, mm. lämmönsäätö vaijerien paikalleen laitto voi jäädä haaveeksi - tuoreen sinkityksen päälle maalaaminen on haasteellinen asia - tukivarsia, raidetankoja, jousia ym. ei saa sinkitä mahdollisen vetyhaurauden aiheuttaman murtumisriskin vuoksi, tämä voidaan kyllä välttää asianmukaisella lämpökäsittelyllä - sinkityslämpötila on n. 450 astetta, joten mitään kappaleen todellista vetelyä sillä ei saa aikaiseksi, lattiapellit voi ehkä hiukan elää. Vertailuna mainittakoon että eipä se kuumasinkitty peltilevykään kupruilla ole uutena.

Avasin koneen joka jäi mulle kun möin kuplan ja piti olla rempattu normi 1600:n, no olikin mutta koneesta löyty bonuksena uusi Kennedyn Stage 2:n + jousittamaton levy, uusi 8-tappinen vastapainokampura, uudet 043 kannet ja 1:1,25 keinuvivustot joissa välyksen säätö tönärin puolella. Joskus se voittoarpa sattuu itellekin..

Juurikin näin, mutta jos en aivan väärässä ole, niin tuo e-hyväsyntä koskee myytäviä renkaita. Käsittääkseni mikään ei kiellä käyttämästä ei e-hyväksyttyjä renkaita, ja tietääkseni noissa talvi-rocketeissa ei ole "racing only" merkintää, mutta saattaa olla ajat muuttuneet.. Siis myydä saa vain e-hyväksyttyjä, mutta käyttää saa vaikka ei olisi e-hyväksyntää. Pidoltaan nuo talvi-rallirenkaat siviilinastoilla on kyllä todella surkeat muualla kuin pehmeässä lumessa.

Noita on ainakin ennen saanut siviilinastoituksellakin, jolloin kelpaavat siviililiikenteessä: http://www.keskipinta.fi/pages/BR-TALVI ... NKAAT/1013. Rättisitikkaanko sä näitä haet? No, onhan sekin ilmajäähdytteinen boxeri..

Jos on vanha digitaalinen nauhalle tallentava kamera (niinkuin itselläni) niin pääsääntöisesti pitää olla Firewire (IEEE 1394), USB:llä ei onnistu (yleensä) kuin still-kuvat / webbikamera. Tuolta löytyy sopiva lisäkortti jolla homma hoituu: http://www.verkkokauppa.com/main.php?pa ... 3=Firewire Jos taas on vanha analoginen nauhalle tallentava kamera, niin tarvitaan joko erillinen videokortti, näytönohjain jossa on video-in, tai USB liittimeen video-in sovitin. Digitaalinen nauhalle tallentava kamera on Firewire-liitännän kanssa nykyäänkin ihan käyttökelpoinen ja videoiden siirtäminen tietokoneelle sujuu helposti. Video-editointi ohjelmat osaa yleensä ohjata kameraa suoraan firewiren välityksellä, joten kameran kytkemisen jälkeen siihen ei tarvii kajota, vaan kaikki hoituu tietokoneesta käsin. Edit: Typot korjailtu..

Eikös tuo tarvii käyttää sorvin kautta jos lyhkäsiin vetareihin haluaa asentaa?

Tänään tuli lisää infoa Kuplan historiasta, kun aikaisemmin mainittu rouva oli jutellut isänsä kanssa. Selvisi että kyseinen isäkään ei ollut Kuplan ensimmäinen omistaja vaan ensimmäinen omistaja oli Loimaan Hankkijan myyjä jolla auto oli ollut alle vuoden, ja tältä henkilöltä aikaisemmin mainittu isä oli auton ostanut käteisellä 5000 mk:n hintaan. Moottorin tarkka vaihtoaika ei selvinnyt mutta ennen -70 luvun puoliväliä kuitenkin, veikkaus oli -73 tai -74. Moottorin vaihdon oli kuitenkin suorittanut Wihuri Forssassa. Kilometrimäärä sen sijaan selvisi rouvan isän kertoessa että autolla ei paljon ajettu, joten kilometrit on kaikki mittarissa, kokonaisajomäärän ollessa siis 34 tkm. Moottorin vaihdon jälkeenkin ajomäärä oli jäänyt hyvin vähäiseksi ja moottorilla on mahdollisesti ajettu vain pari tuhatta kilometriä.

Dodii, vielä vaha päälle ni saa kelvata: Ja tässä maalipinta ennen kiilloitusta: Ja vaikka se maali tulikin nyt kiillotettua, niin kyllä sitä patinaakin vielä jäi: Edit: lisäsin kuvan maalipinnasta ennen kiilloitusta.

Näytti olevan tänään tukkurilla I-palkin veroton kilohinta 0,63 eur...

Ei ole, enkä toki niin sanonutkaan. Raaka-aine, eli tavara on sama molemmissa. Finnfoam on erilaisesta valmistustavasta johtuen umpisoluista eikä siksi ime vettä. Kuten mainitsit, niin eristävyydessä ei ole juurikaan eroa styroksiin, paitsi sitten kun molemmat eristeet altistetaan kosteudelle, niin styroxin lämmöneristyskyky laskee Finnfoamia enemmän.

Sanoppa muuta, juuri maksoin öljylaskun, 3000 litraa / 2200 eur. Jos tulee samanlainen talvi kuin viime vuonna, niin maaliskuussa saa tilata lisää.. Mutta onhan se niinkin, että kun tällaisia vanhoja volkkareita harrastaa, niin pitää sen talonkin olla tyyliin sopiva, sopii tuollainen ilmavolsu jotenkin huonosti uuden tiilitalon pihaan ;)