metake

Helpoin ja toimivin ratkaisu on mielestäni uudet tarvikelämmönvaihtimet. Tarvikelämmönvaihtimien teho ei yllä alkuperäisten tasolle, mikä on pelkästään kesäkäytössä ihan hyvä, näin puhallusta saa enemmän ilman että kabiinista tulee liian kuuma.

165/80-15 on erinomainen rengas 5,5" vanteelle ja sopii sille ihan STRO:n mukaankin. Itselläni on 155/80-15 samanlevyisellä vanteella ilman ongelmia.

Ei varmaan pitäis olla epäselvyyttä onko tuote vastannut myyjän kuvausta ja kertomaa...

Kannatetaan. Yritin myydä siellä transportteria, ei tullu ees yhtään soittoa, paska paikka ;)

Ihan muutama volkkari katukuvassa vuonna 1968: http://www.jxfoto.fi/oldies/pic.php?id=151238

Onkos tämä kuvattu Pohjanmaalla: ?

Imisarjoihin poraat paikat lähdöille ja siihen letkut säätöä varten. Hyvä konsti on myös laittaa letku kaasarin kurkkuun ja toinen pää korvaan, kuulee hyvin jos toinen puoli käy eri lailla.

Ja saabissa on vaimennin missä mennään kyljestä sisään ja päästä ulos, mutta se taitaa olla kuplan takahelman alle liian suuri..

No voikos siitä silti katsoa että kaasarit imee samanverran kun laittaa mittarin kiinni molempiin kaasareihin? Niin vähän kokemusta näistä vielä. Ei, säädettäessä pitää mitata alipainetta kaasulapän ja imuventtiilin väliltä (eli imusarjan alipainetta).

Rallipuolella hyvin yleisesti käytetty kikka (esim. VW Golf) vaihteiston nopeampaan toimintaan on laittaa laatikkoon ATF automaatti öljyt. Toimii..

Ja hydrauliset venttiilinnostajat...

Oikea T4 kone vai varhaisen tölkin T1 pohjainen? Molemmissa öljysuodattimet ja öljyjäähdyttimet vaakatasossa? Jos jälkimmäinen kone, siihen käy kuplan kannet. Jos CT konetta tarkoitat niin siinähän putsari ei ole vaakatasossa?

Mikäs hyöty noista nivelöidyistä on verrattuna lashcappeihin? Vai onko mitään?

Ja tuossa vielä kuva vaihtovirtalaturin jalasta:

En tiedä onko evätty, mutta laki kieltää levittämästä koria yli 100mm. Ote AKE:n sivuilta: Muutoskatsastuksessa voidaan hyväksyä auton korin leveyden suurentaminen enintään 100 mm. Auton korin leveyden suurentaminen on mahdollista enintään 100 mm auton alkuperäiseen leveyteen verrattuna. Vinkki: Tästä eteenpäin ne sun lokarit on levitetty 5 cm, siis kun joku kysyy.

Muista olla tarkkana ettet osta automaatin jakajaa, näyttää päälle ihan samalta kuin muut, mutta ennakkokäyrä on aikasta huono..

113 905 205 T = 1969 - 1970 jakaja 113 905 205 K = 1966 - 1967 jakaja Ei voittoa näillä arvoilla ;) Eli molemmat jakajat on pelkällä alipaine säädöllä ilman keskipakosäätöä eli erittäin huono vaihtoehto tässä tapauksessa. Tuolta voi katsella lisää jakajien omituisuuksista: http://www.oldvolkshome.com/ovhignbo.htm Alla muutama ihan käypänen vaihtoehto, toki muitakin löytyy: 043 905 205, 113 905 205AJ, 113 905 205AN

Olisko sulla esim. myydä mulle täydellinen toimiva ja ehjä wasserin jakaja hintaan 50 eur? Ostan kyllä..

Paiskaas vaikka tähän vakiojakajan numerosarja mikä sulta löytyy, niin ihmetellään yhdessä olisko se hyvä. Pääsääntöisesti 70-lukulaiset jakajat on ok, mutta joukossa on muutamia joita kannattaa välttää, esim. automaatin jakaja. Wasserin kärjetön on hyvä, mutta hieman kivenalla ja arvokaskin. Vakio jakajassa + pertronixissä on se hyvä puoli, että jos syteemi jostain syystä pettää, niin pertin poistaa ja korvaa kärjillä alle viiden minuutin ja matkaa voi jatkua. Niin juu, ja siis itse laittaisin tuohon komboon ehdottomasti alipaine kellolla olevan jakajan, saa helpommalla toimivan koneen kuin 009:llä.

Enemmän tuo jakajan valinta riippuu tulevasta käytöstä. Jos on tarkoitus ajaa myös normaalia maantieajoa, niin sitten vakio alipaine- ja keskipakosäätöinen jakaja, jos ajo on enempi nurkissa pörräämistä niin 009:kin toimii ihan hyvin. Mutta, onko 40:ssä brosoleissa alipaine lähdöt virranjakajalle? Mulla on nyt kiinni 35:t ja niissä ainakin on. 009:ssä ei ole mitään etua vakiojakajaan nähdeen, mikään kireä kone ei "vaadi" 009:ä, vakiojakajan voi säätää ihan hyvin samoille ennakkokäyrille, mutta jos käytetään kaasareita (esim. tuplat) missä ei ole alipainelähtöjä, niin sitten 009 on ok. Mun suositus (jos ko. kaasareissa ne alipaine lähdöt on): Vakio 70-lukuisen jakaja Pertronixin kärjettömällä, ja molemmista kaasareista alipaine letkut (jos tuntuu että vetää mantieajossa liikaa ennakkoa, niin sitten vain toinen, yleensä saa olla molemmat). Ja tälle paketille 7,5 astetta ennakkoa tyhjäkäynnillä (alipaine letkut irrotettuna) ja sitten vielä max ennakon tarkastus ettei mene yli 32. Tällä setupilla tulee hyvä ajettava myös maantiellä.

Autocraft ?

Laitetaas nyt sitten esimerkki, vaikka väärän merkkinen onkin, kun ei tunnu löytyvän selkeää mittaustapaa, eli: Ford Fiesta 1.6i 16V 1994 Alkuperäinen rengaskoko: 165/65-13 tai 185/55-14 Auraus: -2.0mm, +/-1.0mm Mistä mitataan? Edit: Ym. tapauksessa jos auraus mitataan 14" vanteesta, niin 13" vanteella mitattuna sama aurauskulma on milleissä 1,85. Ja kun toleranssi on +/-1mm ei tuolla vanteen koolla ole mitään merkitystä, ainakaan tässä tapauksessa. Alan kallistua sen vanteen reunasta mittaamisen kannalle...

Kaverilla oli auto, jossa oli ensiasennusrenkaat 18", samaa autoa sai kuitenkin myös 16" renkailla, tosin tuohon autoon aurauskulma ilmoitettiin milleinä. Kuitenkin, samaa autoa voi olla usean kokoisilla ensiasennusrenkailla. Ja tosiaan, nyt ei haeta varsinaisesti mihinkään autoon noita arvoja, vaan yleisesti, eli mistä mitataan kun auraus on millimetreinä? Ja siinä bemarissa on onneksi arvot asteina, ja sekin arvo vielä 0, joten kohtuu helppo säädettävä. Paitsi että siinä on maailman typerin säätösysteemi joka on aina jumissa. Mutta millimetriarvoja mulla on tullut vastaan mm. Ford Fiestassa ja Opel Corsassa..

On sillä eroa jos renkaan halkaisija on 500 mm tai 600 mm, tulee aika paljon erilainen kulma auraukselle. Mulla on käytössä systeemi, jossa laitan kaksi alumiinitankoa pyörännapoihin kiinni, siihen pintaan johon vanne kiinnittyy. Eteenpäin sojottavista kepeistä on helppo mitata ja säätää aurauskulma. Asteina ei tosiaan ole mitään ongelmaa, koska voin helposti laskea metrin matkalle tulevan millimetri aurauksen. Ongelma on autoissa joissa ilmoitetaan "auraus 2mm", ei mitään muuta, ei vannekokoa ei rengaskokoa, niin miltä helkutin matkalta mittaan tuon 2 mm:n eron? Tähän mennessä ei kukaan ole osannut tähän vastata, ja vielä olen luottavainen että tältä palstalta se vastaus löytyy ;)