wp

http://www.chronos.ltd.uk/ Itse ostin tuolta, hinta murto-osa suomalaisesta. Postitus 10£ 30kg asti kotiovelle, tilaus ja toimitus pelasi kuin ajatus.

Duration @0.050", taisin laskea pienemmällä arvolla. Laita nokkakortin tiedot jos löytyy, pitää katsoa uudemman kerran. Kierrosluku saattoi olla myös 6500, se vaikuttaa myös. Jos haluat mahdollisimman tarkan lähtöarvion koko kombinaatiosta niin laita myös lisää tietoa kansista vaikka privalla niin katson mikä on paperilla "paras" yhdistelmä.

Suunnittele imuputkisto suosiolla 3. harmoniselle, väännöissä häviät tuskin mitään mutta ei tule liian ahdasta. Netti on pullollaan laskureita tarvittavan kaasuläppäkoon laskentaan yhdelle läpälle, noiden runnereiden mitoilla voi päätellä koot neljälle erillisläpälle. Parilla laskurilla laskettuna yhdelle läpälle mitaksi 60-70mm, eli hieman pienempi kuin tuo runnereiden yhteinen poikkileikkauspinta-ala. Laskin sen viimeksi jollain netistä löytyvällä laskurilla, nyt en enää sitä löytänyt. En tiedä onko tuollainen imusarja mahdollista mitoittaa ja rakentaa siten että plenumeja ruokkiva putki resonoisi käytännössä "oikein". Plenumit vaan noiden runnereiden jatkoksi ja n. 50-52mm sisämitalla oleva T-putki laturin alitse/ylitse pönttöihin ja läppärunko siihen kiinni. Kokonaispituuden kanssa voi kikkailla helposti? erilaisilla imusuppiloilla. Tuohon edelliseen postiin viitaten 38mm ja 880mm natsaa aika lähelle niinkuin tuolla viestiketjussa aiemmin laskeskelin. Katso mielenkiinnosta miten sen " Volymetric Efficiency" kentän muutos vaikuttaa pakoputkiston halkaisijaan, voi tulla yllätyksenä...

Helpoin tapa arvioida tarvittavan kaasuläpän koko löytyy kun olet laskenut ensin valikosta "Calculate Horsepower and torque with analysis" moottorisi arvoilla tehon ja väännön. Mene sitten ko. valikossa kohtaan " Induction system tuned lengths" jonka alta muutama rivi alempana on kohta " Plenum runner recommended entry area" Seuraavaksi lasket pinta-alasta ympyrän säteen/halkaisijan ja olet alueella. Minimum, average ja maximum arvoa voisi soveltaa järjestyksessä 4,3 ja 2 harmoniselle värähtelylle. Tarkasta imuputken kartiokkuus laskemalla Pipemaxin arvoista, 4-6 astetta olisi aika hyvä haarukka, suurempi saattaa heikentää "pulssia" tarpeettomasti tai aiheuttaa putken "virittymisen" korkeammalle kierrosluvulle kuin alunperin halusit. Noista pakosarjan mitoista kuulin hiljan käytännön kommenttia ettei isompi ole aina parempi. Esimerkkimoottori himpun alle 3l 4-sylinterinen vapari, eka dynoveto 2" primääreillä olevalla pakosarjalla n. 280hv, 44.5mm pakosarjalla mentiin yli 300hv:n että heilahti. Volkkarin koneeseen on vain aika hankala saada pakosarjaa noilla putkimitoilla mitä Pipemax antaa. Käytännössä niistä tulee liian pitkiä ja max. teho kärsii mutta alavääntö paranee. Koska suurempihalkaisijainen putki virittyy korkeammalle kierrosluvulle niin kannattaa valita volkkariin noista se suurin suositeltu ja valita lähin koko millimetreinä mitä löytyy. Pituudeksi pisin mitä Pipemax suosittelee ja sitten dynoon. Dynolapun perusteella muutat "Volumetric efficiency"- kenttää ja kierroslukua kunnes teho "natsaa" dynovetoon ja saat "oikeat" mitat joita moottorisi haluaa. Näin Pipemaxia on alunperin tarkoitettu käytettäväksi mutta on kyllä erittäin hyvä työkalu jo suunnitteluvaiheessa.

Vilkaiseppa tuolta, myyvät ohjaimia, komponentteja ja täydellisiä sarjoja. http://www.vintageair.com/index.asp

Polttoaineen ja ilman seos pysyy tasalaatuisempana, palaa nopeammin ja tuottaa enemmän tehoa. Kyse on ymmärtääkseni pienestä pyörteilystä jonka nuo terävät kulmat aiheuttavat seoksen ja kanavan rajapintaan estäen polttoaineen erottumista imuilman seasta.

Jos kysyjä tarkoittaa täysin pyöreää, ilman selkeitä kulmia olevaa seetiä niin virtauspenkki tykkää, dyno ei. Tämä on toisen käden tietoa mutta useammasta lähteestä joita pidän luotettavina. Itsellä ei ole dynolappuja tai muuta kokemusta aiheesta, omasta työkaluvalikoimasta löytyy kuitenkin 1kpl kyseistä seetiterää. Imupuoli on se kriittisempi, pakopuolella pitäisi toimia täysin.

Tuo kuvan kansi ei ole minun tekemä, nappasin sen omasta kuvakirjastosta jonne olen kansia ym. moottorijuttua keräillyt. CB:n Compit, veikkaisin. Itse tekemäni kannet ovat päätyneet suurimmaksi osaksi kavereiden ja tuttujen harraste/kilpa-autoihin. Skaala on aika laaja, Cortinasta aina 16-tappisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Ilmajäähyjä joitakin pareja, pääsääntöisesti pienen budjetin moottoreihin. Ihan harrastepohjalta, joskin tähän on tullut panostettua ajallisesti aika paljon. Tämä 4-tahtimoottorin kaasunvaihto tuntuu olevan sellainen laji että kun jotain luulee jo tietävänsä niin pian saa huomata ettei tiedä itse asiassa p*****kaan.

Tuollaiseen viimeistelyjälkeen pitää olla läjäpäin erilaisia hiomatuppeja, lamelliharjoja ym. Erittäin siistin viimeistelyn kanaviin saa halkaistun 6mm akselin ympärille käärityllä hiomanauhalla, karkealla voi jopa poistaa materiaalia, hienomalla saa tuon kuvan mukaista jälkeä. Porttaustyökaluja: http://www.mondello.com/Pages/Catalog/catalog_menu.htm http://www.ruffstuff.com/index.html

Valitettavasti kuvasta ei näy kuinka palotila jatkuu ylimmästä seetin kulmasta lähes pykälättä yhtenäsellä säteellä tiivistyspinnan tasoon saakka. Muuta hyvää palotilan kuvaa en löytänyt tähän hätään mutta jos löydän niin laitan lisää.

"30-35 asteen viiste venttiilin pitopinnan taakse. Venttiillilautasen kulma n. 7-8 astetta." *** Mikä on tämä venttiililautasen kulma? Venttiilin lautasen takaosa on yleensä hieman kalteva. Kaltevuus riippuu palotilan muodosta, jos palotilan katto on kaareva niin kulma on suurempi ja tasaisella katolla loivempi. Hyvässä kannessa palotila toimii diffuusorina venttiillle ja tällä on vaikutusta venttiilin muotoon. Tasakattoisella palotilalla hieman suorempi lautasen takaosa virtaa paremmin. "kuinka merkittävä tämä venttiilityö on verrattuna kanavien porttaukseen" Kyllä sen huomaa ihan persdynolla kun seeti- ja venttiilityö on hyvin tehty. Moottori vastaa kaasuun "herkemmin" ja vetokin tuntuu terävämmältä. Putsailet kanavat sen Fisherin kirjan mukaisesti ja panostat kunnon seetitöihin niin siitä se lähtee. työkaluja kanavien kuokkimiseen: http://www.tkp-toolservice.fi/?cat=2&kuvasto=1&page=554

Jossain CB:n tekniikka-artikkelissa oli maininta tuosta, totesivat imusarjavirtauksen olevan hieman parempi kuin IDA-jakoisessa koska ilman tarvitsee kääntyä vähemmän.

Seetikulmat imupuolelle 35-45-60-70 ja tuosta viimeisestä alin kulma pyöristetään kanavaan päin. Pitopinnan leveys n.1.5mm, 30-35 asteen viiste venttiilin pitopinnan taakse. Venttiillilautasen kulma n. 7-8 astetta. Pakopuolelle ylin kulma 25-30 astetta, muut kulmat samat. Venttiilin pitopinnan taakse 30asteen viiste ja palotilan puoleinen reuna pyöristetään siten että virtaus pääsee kääntymään helpommin venttiilin reunan yli. Porttauslukemista: http://books.google.fi/books?id=0EaJuPx ... q=&f=false

Jos oletetaan että koko venttiilin virtauspinta-ala käytetään hyödyksi niin 44mm venttiilillä ahtain kohta olisi juuri tuossa venttiilikurkussa esim. 0.85x44mm = 37.44mm (kadulle,kisaan kestäisi isontaa). Tuo cc/kanava on tapa ilmaista kanavan poikkipinta-alaa, pohjautuu aikaan jolloin aftermarket- kansia ei ollut saatavana. CC-lukema ilmaisi paljonko kanavasta oli poistettu materiaalia verrattuna vakiokanteen jonka tilavuus oli esim. 63cc Itse laittaisin noilla mitoilla 38-39mm venttiilin, virtaa enemmän CFM/venttiillipinta-ala. Pienin mahdollinen venttiili joka riittää käyttötarkoitukseen, etenkin jos poraus on pieni.

Superflown virtauspenkin manuaalissa oli mielestäni hyvin kaasutinkokoa demonstroiva kuva, kaasuttimen sisäkurkun halkaisija = imuventtiilin seetin sisämitta. Hieman pienemmästäkin kurkusta ilma virtaa kyllä läpi, käyttötarkoitus ratkaisee lopullisen kaasutinkoon. Jos moottori hengittää riittävän hyvin niin kyllä, mutta onko pienempi kaasutin ollut silloin oikea valinta? Tuohon kaasutinkokoon vaikuttaa myös koko imuputkiston pituus (kanava+imusarja+kaasutin+kiihdytystorvi), itse valitsen aina pienemmän kertaluvun viritettyä pituutta varten jos kaasutin on mielestäni liian pieni jo aloittaessa. Tällöin koko imuputkiston virtaushäviö (=paineenpudotus) jää pienemmäksi alhaisemman kanavan seinämäpinta-alan ansiosta. Noita V8-moottoreiden kaasutinkokoja ei voi suoraan verrata näihin boxerikuvioihin, oma kurkku/kanava- ratkaisu vaatii aina isomman CFM-lukeman kuin imusarja, jossa kaasutin ruokkii kaikkia sylintereitä plenumin kautta. Mutta mikään ei estä tekemästä plenumia esim. 40mm kaasareiden alle tuplakaasutinasennuksessa, voisi olla mielenkiintoinen kokeilu. Jokarissa noita ratkaisuja on 1-kurkkuisilla toteutettuna näkynytkin.

http://www.enginedesigner.com/enginedesigner.aspx Nettipohjainen laskuri,antaa suuntia minkä kokoista kanavaa tarvitaan tai mihin lukemiin valitsemallasi kannella voi päästä jos kaikki osat moottorissa ovat ns. alueella. Ei kun kokeilemaan, katukoneissa seetin sisähalkaisija 85-88% venttiilin halkaisijasta niin säilyy vääntöä vielä alakierroksillekin. Throat velocity-kenttään 240-300 FPS (feet per second), korkeampi arvo kipakammille moottoreille.

Hienon näköinen valu, sitten ei kun mittailemaan ja suunnittelemaan kanavan porttausta. Isompaa venttiiliä kehiin ja sitä rataa... Itselläkin olisi jossain varaston nurkissa samanlaiset kannet, pitääpä joskus vilkaista mitä niistä saisi aikaiseksi.

Elastosilin hinta 75,64eur kilo. Tämä pitäisi tulla ihan kiskomalla läpi ahtaastakin kanavasta ja toistaa pienimmätkin yksityiskohdat valussa. Kumimassat eivät kestä irroituksen mekaanista rasitusta ja tarttuvat (yleensä) ilman erillistä irroitusainetta.

Muottisilikonista olin puhelimessa tänään firmaan nimeltä http://www.kevra.fi/ Sieltä suositeltiin ainetta nimeltä Elastosil M4601, pakkauskoot 1,5,30 kg. Sitkein ja venyvin silikonimassa,voi liimata ratketessa tavallisella liimasilikonilla. Hinnasto jäi töihin mutta tuon pienimmän taisi saada alle 100eur alv 22%. Belzonaa myy http://www.indutek.fi/

Juu ei pysy, on tarkoitettu kanavan mallintamiseen jotta saisi tarkat mitat kanavan eri poikkileikkauksista. Oikeat "kitit" ovat yleensä epoksipohjaisia kuten tuossa aiemmin jo mainittiin. Belzonan 1111:stä käytän itse, kestää jopa metanolin ja kisabensat päällystämättä. Yhden imukanavasta vesitilaan puhjenneen "kisakannen" olen myös paikannut, yksi kesä ajettu ja paikka pitänyt. On vain niin ihanan kallista...

Alkuarvojen laskentaan 100% Pipemaxin suositus: "100-109= DOHC, SOHC, Pushrod Hi-Perf Engines with 2, 3, 4, or 5 valve Heads 100 % PerCent Ve is recommended baseline starting value Good use of Mixture Velocity, Sound Wave and Inertia Tuning Mild Bowl-Porting to all-out max-effort Porting such as SuperStock Classes on older type Cylinder Heads with relatively small Valves Camshafts usually in the .25 to .39+ Lift/Diameter Ratio Range Aggressive Hi-Lift Solid Roller or Hydraulic Roller Camshaft also includes max-area Solid-Lifter Cam From adequate Carburetion to large Carb on Hi-Perf Single or Dual-plane Intake, also Mechanical or Electronic Fuel Injection" Yleisemmin kierrosluku menee enemmän pieleen kuin VE%, kansista pitäisi laskea pienimmän imukanavan poikkileikkauspinta-alan pohjalta rpm-potentiaali ko. konekombinaatiolle (voi laskea Pipemaxilla, pitää muuttaa RPM-arvoa kunnes "velocity CSA@300 FPS" natsaa kansien kanavakokoon imupuolella). Omissa dynossa testatuissa moottoreissa rpm jäi matalammaksi, VE% osui molemmissa 114-116% (3000-6080rpm ja 4000-8000rpm alueella koko ajan yli 200Nm vääntöä, 2127cc 2-venttiili, 1997cc 4-venttiili)

Se on nokka-akselin todellinen keskilinja, esim 108 lobecenter asennettuna 0 asteeseen on 108, +2 = 106, -2 = 110 jne... Tämä pätee siis vain niille nokille joissa ei voi säätää molempia erikseen, silloin lasketaan/haetaan pakonokalle vastaava arvo. Imunokkaa varten Pipemaxissa tuota ei tarvita, vaikuttaa pakoputkiston mittoihin. Jos nokkakortissa tuplanokille olisi ilmoitettu esim. 106 ast nokkien välinen kulma ja pakonokka säädetty -2 (2 ast myöhästetty) niin ko. kohtaan syötetään 108 astetta.

Ei voi antaa arvoja imusarjalle, ohjelma laskee itse tarvittavat mitat. Eikös vaimentimen koko tule suoraan putkiston koosta, läpivirtausarvoista saa harvoin mitään oikeita virtauslukemia. Imusarja-aihion koko riippuu kannen kanavan halkaisijasta, itse valitsen putken koon sen mukaan ja levitän sitten prässissä kartiotyökalulla. Tavallinen huonekaluputki venyy hämmästyttävän paljon...

Suosittelen kyllä tuon Pipemaxin hankintaa, se ei ole pelkkä pakoputkilaskuri. Koko moottorikombinaation voi suunnitella aika pitkälle sen avulla. Se antaa arvion eri komponenttien käyttökelpoisista kierroslukualueista ja voit säätää eri osia kunnes kaikkien osien rpm-alue natsaa=toimivin paketti. Ei se tietenkään mikään ehdoton totuus ole mutta itsellä se muuttanut käsitystä nokka-akselien arvoista aivan totaalisti. Ei ne asteet vaan se nosto... Kansiporttaajat saavat lisäksi hyvät arvot kanavan poikkileikkauspinta-aloista mitä eri konekoot ja kierroslukualueet vaativat, auttaa arvioimaan myös valmiiden kansien sopivuutta omaan moottoripakettiin.

Juu, 4-2-1, zoomies eli juuriputket ym... Erillisille läpille, jos isot, 2.harmoninen antaa paremmat mitat. 2 putkea, eri halkaisija mutta sama pituus niin isompi halk. putki "virittyy" korkeammmille kierroksille josta syystä joudutaan tekemään pidemmäksi. Lisäksi kannattaa laskea kartiokkuus imusarjalle, joku 2-3 astetta näyttäis olevan aika hyvä.