multanen

Yhdelle pahoittelut siitä että hänet sotkettiin tällaiseen, yhdelle nuhtelut ja kehotus olla tulevaisuudessa tarkempi, ja yksi pehmustettuun koppiin niin pitkäksi aikaa että paranee.

Mahtuisiko nuo Veet muuten tavalliseen kevytperävaunuun jos renkaat ottaa pois? Taitaa olla kiinni laakerikupista-laakerikuppiin mitasta kiinni, pituushan saa ylittyä.

Ei tullut koskaan testattua ideaa jonka sain joskus 80-luvulla: Sytytystulpan tilalle voisi pyörittää jonkun ilmanpainemokkulan joka mittaisi tilavuuden Helmholtz-resonanssin avulla (tämä on se ilmiö millä soitetaan puhaltamalla pulloon).

Tasauspyörästö toimii niin että pyörät pyörivät ilmassa ollessaan eri suuntiin. Jos on kaksi pyörittäjää ja vaihde vapaalla niin saa pyörimään samaankin suuntaan. Tuo hinaamisjuttu kuulostaa oudolta, ehkä vaihde on ollut päällä tai sitten on vikaa muualla (jarrussa tms). EDIT: Niin ja voisihan tämä uusi laatikko ehkä olla totaalijumissakin, silloin ei pyöri takapyörät kuin eri suuntiin.

Joissakin rata-autoissa on oikeata esijännitystä eli "preloadia" jousissa (ei-vetävällä akselilla). Ulosjoustoa ei voi silloin olla ollenkaan. Jos tällaisen auton laskee tunkilta alas niin jouset eivät painu yhtään ja saattaa vaatia vielä 50-100 kg lisäpainoa ennen kuin jouset alkavat joustaa. Tällaisessa systeemissä jousi tosiaan "muuttuu jäykemmäksi". (Jotkut, mm. moottoripyörämiehet, rallimiehet? puhuvat preloadista eri merkityksessä. Säätävät jouseen esijännitystä niin että ajoneuvon paino ei ole vielä päällä). Jos alakiinnikkeen paikkaa muuttaa auton pituussuunnassa niin jousituksen jäykkyys muuttuu; löysempi kun kiinnike on edempänä, jäykempi jos taaempana (tämä on siis ihan voimassa-voittaa-matkassa-häviää juttu). Tässäpä ne taisi olla ainoat keinot millä jäykkyyttä voi jousta vaihtamatta säätää.

Onkos semmosta laitetta tai menetelmää olemassa millä saa nokan tyypin selvitettyä avaamatta konetta?

On noissa semmonenkin ero että Facebookissa myydään uutta ja Aliexpressissä käytettyä. Jos näin on niin Facebookissa oleva on itse asiassa aika halpa.

Tuolla on yksi ameriikkalainen rungonrakennus-projekti. Ei näytä kovin vaikealta. Korikin aika simppeli, ilmeisesti kolme lasikuituläpyskää. http://www.jimphoenix.com/new-fv-chassis/ Tässä sekalaisia kuvia autosta myöhemmin, mm. levyjarrut asennettu: http://www.jimphoenix.com/new-fv-chassis/fv-frame-details/

Juutuupissa oli video missä hemmo laittoi kaksi ohutta narua tiukalle neljän autopukin varaan. Narut tuli pyörännapojen korkeudelle yhtä etäälle jokaisesta keskiöstä, jotain 7 senttä tms. eli sen verran kauas ettei osu autoon (mitatessa tieteskin otettava huomioon raidevälin ero edessä-takana tms. jos on). Tönärin hännällä mittasi etäisyydet. Kun narut menee yli perästä ja keulasta niin voi tehdä jonkinlaisen nelipyöräsuuntauksenkin. Esim. auraukset mittaamalla tönärin hännällä matka naruun vanteen etu- ja takareunasta. Taidan kokeilla jollain autolla, tuntuu että tuo saattaisi toimia.

Videolla aarporataan bokseria käsipelillä, tosin Subarua. En ole ennen tuota systeemiä nähnytkään, toimiskohan Volkkareissa? https://youtu.be/LCAmvPDRTR4?t=1020

Mulle vähän liian isokokoinen kombinaatti, lisäksi tuosta ilmeisesti puuttuu jarru (käyttäjällä pitää olla omat mukana). Tuosta minun mopodynosta oli semmonenkin kokemus että sitä on kuulemma aika hankala käyttää. Se olikin kyllä suunniteltu kolmikätiselle, ja tällä koekaniinina olleella mopovelholla ei ole kuin kaksi. Irtomoottorin kanssa käyttäjän olisi helpompi säätää itse kaasua ja jarrutusta, "rolling road" jarrudynoon pitäisi oikeastaan suoraan laittaa enemmän automatiikkaa.

Niin silleen tuo nykyinen mopodyno toimii (kts. edellä). Mutta joku 100-200 hp dyno on paljon hankalampi ja kalliimpi tehdä hydrauliikkapumpuilla (ihan mahdollinen kuitenkin).

Alkoi kiinnostamaan nestejarrun rakentaminen automaattivaihteiston momentinmuuntimesta. Ei löytynyt netistä edes yhtään kuvaa mutta jotain mainintoja oli että hommaa olisi kokeiltu. Varmaan pitäisi nesteen määrää muuttamalla säätää jarrutusta. Nesteeksi voisi öljyn lisäksi ajatella vettäkin jos saisi stefat tms. lisättyä laakereille (liekö mahdollista?).

Aloittelin itsekin tuplahihnapyörää. Ajattelin hupilaturin laittaa pallikseen mutta en ole vielä keksinyt sille sopivaa paikkaa. Yksi ajatus olis laittaa "takaperin" eli niin että laturin perä tulisi ensimmäisenä vastaan kun avaa moottoriluukun. Aika siisti tuli tuosta renkaasta vaikka keskiosa näyttää kauhealta. Irtokehä olisi siis tarkoitus hitsata alkuperäisen viereen jatkoksi. Laakeroin hihnapyörän ruuvipenkkiin ja ajelin sitten laikalla uraa niin pitkään että meni puhki. Sorvilla varmaan onnistuisi myös mutta fiilinkipuoli jää vajavaiseksi.

Noniin, tänä kesänä saatiin jo mekaaninen puoli särjettyä tästä ensimmäisestä prototyypistä. En ollut itse paikalla mutta ilmeisesti noin 2 hv:n kohdalla meni rikki, saattaa olla että PV:stä lähti enemmänkin. Hydraulipumpun akseliin tuli veto hitsausliitoksella ja se petti. Jos tulee tehtyä seuraava proto niin siitä tulee joko tehokkaampi mopoille tai sitten jo VW irtomoottorille. Tallissa on irtonainen palliksen kytkinkoppa jota pyörittelen käsissä aina muutaman kuukauden välein.

Ne on varmaan tehtaalla ymmärtäneet että tuossa kohtaa on ulosjouston rajoitus, eli ei se kolahtelu varmaan vaarallista ole. Mullakin on kolahdellut jo vuosia silloin tällöin, jousitus on korkealla.

Varmaankin lyö linkin kuvassa nuolen osoittamassa kohdassa rauta-rautaa-vasten yhteen. Takapäässä ei muuta ulosjouston rajoitusta ole. https://www.thesamba.com/vw/gallery/pix/650282.jpg

Nostit perää niin paljon että ulosjoustovarat loppuivat. Rajoittava kohta on lähellä suojakantta, latta ja "kehys" ottavat kiinni toisiinsa.

Olisko yksinkertaisesti laturin teho suurempi kuin sulakkeen kesto? (kaikki virta menee tietysti tyhjään akkuun).

Voisiko olla jonkinlaista bensa-pulaakin, tankin hengitys tai polttoaineputki tukossa tms? Sähköpuolen vioissa nykiminen on monesti silleen terävää, nenä-tuulilasiin-tyyliä. Polttoainepuolen vioissa nykiminen pehmeämpää. Sähkövioista puolakin voisi tehdä tuollaista.

Talkki on varmaan eräänlainen voiteluaine kanssa, sukeltajathan taitaa laittaa puvun sisään ennen kuin kiskovat sen päällensä.

Jos se rele rikkoutuu niin se menee sellaisessa "epäonnistunut starttaus" -tilanteessa, eli moottori ei ihan käynnisty kunnolla ja/tai starttauskin saattaa olla katkonaista. Silloin rele saattaa vetää eikä ehdi irrottaa ennen kuin osa starttausvirrasta kulkee apuakusta startille. Silloin releesta palaa helposti kärjet poikki tai kiinni toisiinsa, tai parhaassa tapauksessa sulake palaa. Eihän se välttämättä tapahdu koskaan mutta kuitenkin aika monelle sitten ennemmin tai myöhemmin sattuu kohdalle.

Taitaa palstalta löytyä laskukaava millä saa puolen sentin tarkkuudella halutun korkeuden (sisä- ja ulkobooreja siirtelemällä). Minusta noita pohjaanlyöntikumeja ei kannata katsella vaan sitä onko auto sopivassa korkeudessa ja silleen että keula ei ole korkeammalla kuin perä. Näissähän yleensä takapää laskeutuu pikkuhiljaa.

Saiskos näihin laittaa takapenkin vaikka on väliseinä, ja ikkunaton takaosa? Ottaa sitten aina penkit "tilapäisesti" pois.

Itse korjaisin tinalla siksi aikaa kun uusi suutin löytyy (jos ei mene pitempään kuin muutama vuosi). Silleen saa myös heti todettua oliko vika siinä. Mulla taitaa olla tinaa ainakin parissa suuttimessa...