multanen

G-voima riippuu nopeudesta ja kaarron säteestä. Jos laittaa niin kapeat renkaat ettei saa pysymään enää asvaltilla niin sitten G-voimakin tosiaan pienenee.

Monelle on varmaan epäselvää mikä on "jacking effect" jota vastaan mm. camper compensatoreita asennellaan. Laatimani loistava animaatiodemonstaatio ehkä selventää asiaa. Kuvassa on ulkokaarteen puoleinen takapyörä. Takarenkaan tietä koskettava pinta ja akseli-tukivarren nivelpiste on yhdistetty punaisella viivalla. Näiden kahden pisteen korkeuseron johdosta G-voima nostaa auton perää (voi demonstroida esim. laittamalla katuharjan kallelleen itsestä pois päin. Harjan varteen kiinnitettyä narua vaakasuoraan vetämällä harja pää nousee). Jacking effect haittaa mm. seuraavilla tavoilla: 1) paino kertyy ulkokaarteen takapyörälle, sisäkaarteen takapyörä kevenee. Tämä aiheuttaa pidon huononemista tällä akselilla. 2) Heiluriakselisessa autossa camber muuttuu nopeasti epäedulliseksi jolloin pito huononee lisää. 3) Auton painopiste nousee joka aiheuttaa kokonaispidon huononemista Jacking effect on mahdollinen myös muissa kuin heiluriakseleissa eikä se mitenkään välttämättä vaikuta Camber-kulmiin.

Muhaha tuo wikin kirjoittaja ei ymmärrä mikä "jacking effect" on. Tuo värikkään kuvan teksti on erityisen huono.Jacking effect tulee oikeasti vain kaarreajossa (jos tie on vaakasuorassa). Ei siis esim. suoralla ulosjoustossa. Jacking effect voi tulla myös sellaisissa erillisjousituksissa joissa camber ei muutu ollenkaan joustoliikkeen mukana. Jacking = Tunkkaus. Auto tunkkautuu ylöspäin kaarreajovoimien vaikutuksesta.

Jos "jacking-effect" työntää ulkokaarteen takapyörää ulosjoustoon niin silloin Z-bar kampeaa sisäkaarteen pyörää sisäänjoustoon. Z-bar siis vääntää ulkopyörän alletaittumista vastaan. Eli auttaa se jonniin verran, ei ainakaan haittaa. Z-barin yhteydessä olevat pehmeämmät jouset auttavat vissiin enemmän. Ulkomaan palstalla kirjoittavat joskus että rata-autosta on shimmattu väljät pois Z-barista. "Jacking effectin" aiheuttama pidon huononeminen ei muuten teoriassa vaatisi Camberin muuttumista, se voi olla vaikka ideaali mutta jos paino on ulkopyörällä niin takapään pito huononee (käytännön elämässä taitaa kyllä camberikikin mennä väärään suuntaan). Mielenkiintoista mutta mielestäni ulomman takapyörän alletaittuminen taitaa parantaa etupään pitoa ("wedge" painaa sisäpuolen etupyörää maahan sisäpuolen takapyörän kustannuksella... Sehän vaan pahentaisi yliohjaustilannetta). Tästä en ole ihan satavarma vielä, pitäs miettiä pitempään.

Onko tuo valmistustekninen juttu kun nuo billetkansien jäähdytysrivat näyttää olevan tasapaksut? Ohenevat olis paremmat jäähdytyksen kannalta monessa kohtaa.

Onkohan tuossa silleen että välys voisi olla vaikka 3mm eikä siitä olis mainittavaa haittaa? Ainut ettei kanki saisi ajautua kovin kauas männän keskilinjalta.

Sanomalehti Karjalainen vuonna 1968. Yllättävän iso hintaero mielestäni 1200 vs. 1600 malleissa. Tämä lehti on vitriinissä Joensuun kauppahallin eteläseinällä. Tuo "Joensuun Autokalusto" oli nykyisen Laakkosen veljesten isän Taunon firma. Nyt jo edesmennyt Reino-veljes taisi olla siinä jo mukana. Veljekset Yrjö ja Reino omistivat sitten myöhemmin tuon sanomalehdenkin sitten Autotalo Laakkosen lisäksi.

Silleenkin vois tehdä että ostas motönetistä 7 euron 6v lyijyakun sytytys- ym. virtoja varten. Käyntiin sitten 12v apuakulla, erillinen kaapeli suoraan startille. 6v startti vissiin kestää satunnaiskäyttöä 12v:llä? Halvat kiinalaiset apuvirtakaapelit niin tulee paljon jännitehäviötä =)

Tommonen video uudesta tolppakameramallista: http://www.liveleak.com/view?i=22a_1327525260

Nonnii, jonku piti laittaa tämmönenkin moottori kuplaan:

Antaakos katsastussetä laittaa isoon pakuun henkilöauton laatikkoa? Mites jos sovittais tölkin 5-vaihteisen ja tekisi vaihteensiirron vaijereilla tms., saako katsastettua?

Eikö nämä stingerikartiot ole jo vanhentunutta tekniikkaa? Aattelin vaan kun formula ykkösissä yms. on enemmän tai vähemmän suorat putkenpäät ollu jo kymmeniä vuosia. Ammoisina aikoina oli niissäkin kartiot.

Tuossahan ei itse asiassa väitetä ettei maali eristä lämpöä koska sehän eristää. Siinä vain todetaan että lämmönsäteilykyky lisääntyy 30% johonkin verrattuna.

Olen sitä mieltä että paksumpiseinämäinen sylinteri on jäähtymisen kannalta hieman parempi. Etu lienee hyvin pieni. Perustelut: rivoitetulla sylinterin osalla paksuudella on hyvin pieni merkitys koska suurin osa lämmöstä kulkeutuu ilmaan ripojen kautta. Lämmön kulkema kokonaismatka on pitkä verrattuna itse sylinterin paksuuteen. Lisäksi paksuseinäisyys voi helpottaa lämmön johtumista ripoihin. Jos eroa on se voisi syntyä sylinterin kuumimmalla alueella joka on rivaton, kanteen uppoava osa. Siinä paksumpi seinämä johtaa lämpöä hitusen paremmin lähimpiin ripoihin ja ehkä hieman kanteenkin. Ohuempi seinämä on parempi ainoastaan siinä kohtaa missä jäähdytysilma pyyhkii suoraan sylinterin ulkopintaa (ei siis ripaa). Ero voisi olla tässä tyyliin 1/5000 tms. kokonaislämpövastuksesta.

Mittarivaloja voi etsiä pyörittämällä valokytkintä, siinä voi olla kirkkauden säätö. Tarpeeksi innokkaasti pyörittämällä lähtee sitten nuppi irti.

Niin tuo minun teoria ei voi toimia ainakaan tuossa vanhassa putkimallisessa anturissa. Uudempi 73-79 on vipumallinen missä lanka on rullalla. Jos vika on katkennut lanka niinn mittarin pitäisi tosiaan "tyhjänä" näyttää samaa kuin ilman virtoja justiinsa niinkuin Tanhis sanoi.

Varmistamaton teoriani: Voisiko anturista olla vastusjohto poikki jostain kohtaa? Tämän kohdan "täydemmällä" puolella näyttää oikein, sitten kun bensapinta laskeutuu huonon kohdan alle katkeaa yhteys. Eli mittari näyttäisi oikein kun on lähes täysi, sitten jossain kohtaa putoaa nollaan (nollaan putoaminen ei tapahdu esim. sekunnissa ajossa olevassa autossa vaan esim. 50 km aikana. Kun bensa loiskuu tankissa ja mittarissa on iso viive).

Keksinpä hauskan jutskan: Tarkistin sytytyshetken ja katkojan kärkivälin kännykälläni! Sovelsin "hpa":n marssikompassiohjeita mutta käytinkin Android-kännykkääni asennettua kompassiohjelmaa (laitoin vaimennuksen minimiin ohjelmasta). Sytytyksen säätö menee kuten hpa kertoi, eli suurjännitejohto irti ja kännykkä jakajan päälle. Sytytyshetkellä kompassin näyttö muuttuu. Kärkiväli - tai oikeammin summittainen kosketuskulma - tarkistetaan seuraavasti: Pyöritetään sytytyshetkestä moottoria eteenpäin kunnes kompassin näyttö muuttuu; kärjet johtavat taas virtaa. Laitetaan hihnapyörään merkki. Sitten pyöritetään taas eteenpäin seuraavaan sytytyshetkeen saakka, jolloin kompassin näyttö muuttuu taas. Tehdään taas hihnapyörään merkki. Mitataan merkkien välinen kulma ja jaetaan kahdella: Omassa kulma oli n. 100 astetta jolloin kosketuskulma n. 50 astetta. Kaikissa volkkareissa ei ole niin helppoa kun hihnapyörä on piilossa, itsellä kokonaan näkyvillä.

Taidettiin nimimerkin Jolkkon kanssa todeta että stefoja on ainakin kahta erilaista. Se minun myymä laippahan ei käynyt vanhempaan autoon. Vanhassa 002-laatikossa on se vähemmän yleinen stefa ja 091-laatikossa on semmonen mikä taitaa löytyä esim. Laakkoseltakin. -75 -vuosimallissa pitäs kait olla 002-laatikkko mutta 091 tuli jo -76.

Miekin olen aina säätänyt strobolla. Pallokeulassa pikatarkastus on oikeastaan helpompaa strobolla kun kärjet on niin ahtaassa paikassa (pää ei mahu konehuoneeseen). Mutta onhan se kärkivälikin katottava, sitten joutuu jo irrottamaan virranjakajan kannenkin ;P Mullakin on ollut luulo että strobo on tarkempi mutta tätä nyt sitten pitää alkaa epäilemään.

Kondensaattorihan on kanssa tyypillinen vikakohde, varsinkin jos se on näitä nykyisiä täysin paskoja (70-luvulla tehdyt n. miljoona kertaa parempia). Jos se on jakajan mukana vaihtunut niin sitten ei varmaan ole todennäköistä että siinä olis vikaa.

Tuossa linkki vanhaan keskusteluun: http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/3774-maastokupla/ Siellä on kuvakin alennusvaihteista paikallaan. Nuilla tulee isompi maavara ja tiheämpi välitys.

Mulla leijaili taannoin sanomalehtipaperin pala kleinbussin tankissa. Paperi oli noin pikkurillin pään kokoinen ja se imeytyi välillä bensaputken lähtöpäähän kiinni. Auto nyki, sammui ja lähti vähän ajan päästä käyntiin (tätä muuten kesti pari vuotta ennen kuin vika löytyi...). En tunne kolkkia mutta pallokeulassa tankin pohjaa pääsi tutkimaan bensamittarin anturin aukosta. Pitkällä tikulla hämmentelin tankin pohjaa taskulampun valossa (kannattaa välttää avotulta tässä kohtaa eli mieluummin fikkari kuin sytkäri). Jolla kulla oli ollut herneen kokoinen pisara moottorisilikoonia tankissa seilaamassa, samat oireet. Noita mahdollisia isoja roskia ei saa millään puhaltamalla pois, pakko ottaa onkimalla.

Taitas Metakella olla korkea aika siivota kämppä. =)

Ei jumaleissön. Kerro ihmeessä lisää näistä pienhiukkasista!