Kharon

No rähmä, silmät hämäävät. Värien arvailu ruudulta valokuvasta on kyllä ennenkin ollut vaikeata. Kankaan saatavuus on tuttu ongelma, mutta eipä auttanut tämäkään sitten.

No pahus, juuri etsin itselleni kankaita. En juuri tätä, mutta enpä löytänyt minäkään. SMS Autofabrik pääsi lähimmäksi mutta ei tarpeeksi lähelle. http://www.doepper-profile.de/artikelauswahl.php5?kat=Stoffe~VW+Käfer Eikös tuo alkuperäinen ole harmaa-vihreä? Siis P 9111302 suunnilleen keskellä sivua? Se on haalea vihreä vain sen takia että se on haalistunut kovin? Mutta kieltämättä tuokin on kovin vihreä, ja jos ei näytä hyvältä niin eihän se sitten näytä. Tuolta ainakin voi kysyä että onko muita, usein listan ulkopuoleltakin saa jos valmistaja tuumaa että sellainen voisi käydä kaupaksi ja tekevät erän.

Oikea emalimaali on aika kiven alla nykyisin, ~kaikki ovat oikeasti akryylimaaleja kun vähän tonkii sisällysluetteloa ja siis ihan eri tavaraa.

Ostin sitten nelosvolkkarin varaosaluettelon kun toveri harrastaja sellaista myi. Tuolla on lähinnä koristearvo kun oikeastaan kukaan ei enää myy nelosen osia, tarvikekauppiaatkin pikkuhiljaa luovuttavat ja saatavuus lähestyy nollaa. Eipä ollut kovin kallis ja onhan se kiva olla varaosaluettelo kun on autokin.

Paksu nippu on siis se mikä tulee sulakerasialle eli sisälle. Reikä, josta johtopari menee ulos, on jossain etulamppujen alla keulapeltien välissä eikä sisältä kyllä näy mitenkään, pitää könytä auton alle katsomaan. Aihe jota juuri muutama viikko sitten hohhailtiin omassakin juniksessa. Ulkopuolella on tosiaan peltiklipsit pitkittäispalkin pohjassa, ei pitäisi olla vaikea reikä löytää.

165-jotain on sadekelillä aika irtonaisen tuntuinen ja nousee aika helposti vesiliirtoon, mutta jos se ei haittaa, niin muuten sopiva koko ja pitää kuivalla hiukan paremmin kuin 145 leveä. Minulla KG:ssä on 145 ja se on tosiaan aika helposti lukossa asvaltilla, ei ole paras mahdollinen sekään. Mutta noin muuten renkaan laatu vaikuttaa enemmän kuin koko, hyvä rengas pitää sateellakin ja halpa taas ei. Minulle sattui viimeksi halpa kun 145/80 oli, ainakin juuri silloin, kovin vaikea saada, joten piti ostaa joku mitä sai. Joku(tm) on nyt kurvaillut niistä ulkoreunan sileäksi ja muutenkin alkaa olla loppu, pitänee ensi kesäksi ostaa uudet. Perinteinen tietty on että auraus on pielessä ja se syö reunan, mutta tarkistettu on ja auraus on kohdallaan.

... ja jaksaa odotella että ne tulevat tontille. Josko olisi ollut fiksu ja olisi ruvennut korjaamaan talviautoa jo kesällä, niin tämä olisi ollut ihan toimiva vaihtoehto, nyt piti saada osia heti tai ainakin äkkiä käteen. Vaan taas viisastui: Harrasteautoja ropataan talvella ja käyttöauto(j)a kesällä. Jos/kun ei tee mitään, niin syksyllä on Ongelma(tm) kun talviauto(t) ei toimikaan. Tällä kertaa päästiin korjaamaan pakoputki (mätä) ja jarrut (loppu). Optio b) tietty olisi ollut vaihtaa koko auto ja se on kyllä uhkaavan lähellä joka tapauksessa, tuo pahus alkaa ruostua.

No sehän se tässäkin. Talviauto joka seisoo kesät ulkona ja aito VAG-konstruktio, tämä on huono yhdistelmä. Tänä kesänä vielä kesä jatkui pitkälle syyskuuhun, niin en edes yrittänyt tuota liikenteeseen aiemmin ja se on vapusta asti seissyt parkkipaikan kulmalla. No, ruosteisiin levyihin satunnaiset ajelutkaan eivät olisi auttaneet, mutta ehkäpä satulat eivät olisi jumittuneet niin pahasti. Parissa harrasteautossa takajarrulevyssä on pieni rumpu samassa ja käsijarru sitten käyttää sitä. Paljon parempi, mutta tietty myös kalliimpi rakenne.

Ei noita ihan niin halvalla enää saanut, takasatulat oli á 64e, levyt 17e ja setti paloja pari kymppiä. Eteen satulat viitisenkymppiä ja levyt hiukan alle 30 per kpl.

Käyttöautossa (Octavia) oli vähän huonot jarrut ja tuumasin että vaihdetaanpa palat, mahtanevat olla loppu. No, olihan ne. Kaikki levyt tuhannen ruosteessa ja satulat aika ruosteisen näköisiä. etusatulat sentään vielä toimivat ja sai männät sisään, takana ei tapahtunut enää mitään (VAG-nerokkuus käsijarrussa ja sehän tunnetusti ruostuu jumiin) ja levytkin olivat kuluneet alamittaisiksi. Hohhoi. Hyvin taas eskaloitui pikkuhuolto siihen että taakse tuli uudet satulat, levyt ja palat, edessä selvisi uusilla paloilla. Vielä pitää ilmata, mutta homma katkesi kun rupesi tulemaan vettä niskaan taivaalta. Takalevyjä (kuva) kun katseli niin jäi miettimään että mitenköhän tämä on toiminut vuosi sitten katsastuksessa, ei tuohon sen jälkeen ole tullut kuin muutama tuhat kilometriä. Toki suolateillä, sillä on aina oma osuutansa. Edessä on paljon paremmat levyt, varmaan vaihdettu välillä uusiin.

Vahva ääni tälle. Kaikkein helpoin tapa tehdä erikoisversio.

Penkinlämmitin auttaa aivan naurettavan määrän vaikka auton lämmitys ei oikein toimisikaan. Tuli havaittua kun oli käyttöautossa termostaatti juminut auki ja se ei lämmennyt yli 40 asteen. Mikä hienointa, Skoda (VAG) on keksinyt että mittariston lämpömittarilla ei ole mitään yhteyttä jäähdytysveden todelliseen lämpöön, vaan moottorinohjausyksikkö syöttää siihen täydellistä huuhaata olevaa tietoa ja siis mittaristo väitti että kone lämpenee normaalisti. Huolto tiesi kertoa että ilmastoinnin diagnostiikka osaa kertoa sisääntulevan veden lämpötilan ja sieltä sitten löytyi syyllinen.

Männäviikolla ostin Westfalian lavan pallokeulapritcheniin. Pitää vielä hakea ja se on iso palikka, ei mahdu takapaksiin tai edes katolle. Yksi oli jo ennestään (autossa kiinni) , mutta siihen kuuluvia rautapalikoita on todella huonosti saatavilla ja uusi on paremmassa kunnossa ja täydellisempi. Vanerit molemmissa tietty ovat nuotiotavaraa. mutta neliskanttisia vesivanerinpaloja on aika helppo tehdä itsekin.

Peileistä tuli mieleen että ennen kuin heivaat ne kuuseen, niin koita selvittää että etteivätkö sattuisi olemaan ko. erikoisversioon kuuluvat peilit. Black is beautiful-versiossa ainakin kuvissa on musta peili, mutta vain vasemmalla siinäkin. Ihan ei kuvasta selviä että onko juuri samanlainen autossa kiinni.

Hopealakkaa on käytetty lankojen korjaamiseen. Toimii, mutta useamman langan kohdalla on vähän tekemistä, joo. Toisaalta havaittiin että ~5 lankaa oikealla kohdalla parantaa takanäkyvyyttä huimasti että ehkä se ei silti ole huono idea. Muutos 0 -> 10cm siivu näkyvyyttä on aika merkittävä. Itsellä meni eniten aikaa etsiä että mistä kohdasta vanha lanka on poikki ja siihen sitten sentin mittainen paikkapala lakalla.

Hesarin toimittaja on ihan kuutamolla taas: Kaikki kuvassa näkyvät ovat sijoitusautoja, niissä ei ole mitään omituista. Toki eri hintaluokissa, mutta ei toimittaja ole ymmärtänyt sitäkään.

Noniin, palataanpa asiaan. Kun rakkine muuten toimii, niin ei pidä arvailla mitään ja tässä nyt haetaan vain sitä että mikä se oikea suutinkoko on. Projektikertomuksessa on sitten kaikki taustat.

Sehän tuossa on että se jäi seisomaan 2000 ja silloin oli vähemmän etanolia bensassa, on voinutkin toimia ihan ok. Eli ei tiedetä onko koskaan toiminut. Mutta tuo on joka tapauksessa kummallista että on vakiota pienempi pääsuutin. Tuohan toki selviää jos/kun käy hakemassa tankillisen pienkonebensaa, siinä ei etanolia ole.

Thesambasta löytyy jotta: 1200 28PICT/-1: Main 122.5 Pilot g55 Air Corr: 130y Tuossahan on siis 28PICT, ei numeroita, joten pääsuuttimen varmaan pitäisi olla 122.5 , vaan sielläpä on 120. Muut ovat samoja. Toki pitää muistaa että USA-bensiini ei ole ihan samaa tavaraa, ero voi tulla siitäkin. Pistin kaasuttimen osiksi ja uitin sitä vähän ultraäänipesurissa, hiukan se puhdistui kun pesuvesi likaantui, mutta suuttimet näyttivät puhtailta jo ennen pesua. Suutinluettelo ehdottelee että 125 olisi seuraavaksi suurempi koko ja 127,5 sitä seuraava. Näyttävät olevan muutamien eurojen nippeleitä niin aika sama ostaa molemmat ja juuri tuo suutin on tosi helppo vaihtaa purkamatta koko kaasutinta. Tiivistesarjan aika joka tapauksessa on, tiivisteet ovat entiset eli kauppaan. Testailin automaattiryypyn vastuksen ja sehän toimi vielä, hienoa. Pitänee palauttaa automaattikäyttöiseksi, kun ei tällä enää talvipakkasilla ajella. Pannaan thesambasta koko juttu, tuolla on 1300- ja 1500 -kuutioisille myös suuttimet (30PICT-1): https://www.thesamba.com/vw/forum/archive/index.php/o-t--t-169889--.html

Pumppuun asentelin korjaussarjan eli käytännössä kaikki sisuskalut uusiksi, kaasutin on aivan arpa eli pitää talvella katsoa että mikä sen tilanne on. Suuttimien vaihdolla aloitetaan mutta samalla tietty tarkistaa bensan pinnankin kun kaasutin on pöydällä.

Taitaa olla pyörijän sisällä oleva etuvastus sökö. Se on onneksi halpa osa. Joskus taannoin ihmeteltiin kun lämpimänä kone ensin pätki ja sitten lopetti käymisen kokonaan. Kylmänä toimi hyvin. Korjaantui aika vaivatta uudella pyörijällä, heti kun ensin keksittiin että mikä on vikana.

Kondensaattori oikosulussa? Se olisi vaihtoehto yksi. Yleismittarilla tietty kannattaa tarkistaa että kärjistä ylipäänsä menee sähköä läpi, ei olisi eka kerta kun uudet kärjet ovat hapettuneet sähköä johtamattomaan kuntoon jo paketissa.

Hyvä kauppa, noilla on kaikkia harvinaisempia osia, jopa isoon Karmanniin sopivia.

-62 Kupla siis kyseessä, vakiokone 1200 (PICT28 käsiryypyllä päällä, edellisen omistajan viriviri) ja nyt kun oli viileämpi keli, niin sai ajaa ryyppy päällä koko ajan että kone toimii kunnolla, pientä nykimistä tasakaasullakin ja kovin tehoton tuntu josko avasi vähän kaasua, jos ryyppyläppä oli kokonaan auki. 30 asteessa toimi paremmin, mutta ei ihan niin hyvin kuin olisin halunnut. Ryyppyläppää vähän kiinni ja koneesta löytyi vetoakin. Pieni nykiminen ei hävinnyt,joten se voi olla sähkövika tai sitten seos on vaan paljon pielessä. Läppäakseli saattaa vuotaa ja kaikkea muutakin (sähkövikaa) voi olla, pitää etsiä, mutta samalla kun panee kaasuttimen osiksi ja putsaa sen, niin voisi vaihtaa modernille bensalle sopivampia suuttimia. Vaan mikä olisi sopiva? Tähän ei manuaalikaan auta, kun se vain kertoo että mitä pitää tehdä jos haluaa ajaa 88-oktaanisella.

Puuttuu vaan se alasin, hyvä vinkki sinällään. Olisi kyllä tarvinnut moneen muuhunkin hommaan vuosien varrella. Sen verran tukeva osa tuo on että lattiaa vasten jos mätkii niin saa vaan kolon lattiaan, jotain parempaa rautaa pitää olla alla. Selittää myös miksi alasimet eivät ole halpoja, kova rauta on kallista. Tämä on tätä kun asuu kerrostalossa eikä ole pajaa/verstasta missä nysvätä.