Kharon

Hoho, onpas idea. Kiitos, pitää kokeilla kunhan ehtii. Eli ensin kauppaan etsimään sitä letkua.

Tulipas tyhmä ongelma vastaan: Siinähän tunnetusti on iso ristipää, mutta täsmälleen ottaen mikä? Ja mistä semmoisia saa? Omasta, kokolailla laajasta valikoimasta ei löydy kuin Phillips 3 (PH3) ja se on ainakin 2 numeroa liian pieni, onko se sitten PH5? Pitäisi juniksesta ottaa ovet pois, mutta eihän noihin kotipakin kaluilla ole mitään asiaa, pitää olla isompia Sama ruuvi taitaa olla juniksen etuoven yläosan ruuvina oven kahvapuolella? Keskellä ja saranapuolella on tavan pultti, nuo eivät ole vaikeita.

Koitapa säätää hihnat vähän lähemmäs rumpuja ensin. Hihnat kun kuluvat niin pedaali alkaa painua syvemmälle ja sehän korjaantuu kääntämällä säätöruuvia naksu tai kaksi tiukemmalle.

Jarrupääsylinteri toimi hienosti ennen kuin aloitin. Niin hyvin että vaikka seisoi jarrun päällä niin ei se painunut yhtään mihinkään (eikä putkisto antanut periksi, sitä minä varsinaisesti testasin). Toimii nytkin, kyllä ilmatessa nestettä tulee läpi (eikä ilmaa), mutta ei vaan löydy jarruja. Alkuviikosta saadaan apuri avuksi, katsotaan kahteen mieheen että liikkuvatko jarrukengät lainkaan kun painaa jarrua. Tänään ilmattu 2 kierrosta pyörä kerrallaan, ei tule ilmaa, mutta ei ole jarrujakaan, vaikka kaikki hihnat on niin kiinni rummussa että rumpu ei pyöri. Ahistaa jo pahasti, voi ääh. Pääsylinteriinhän tuo viittaisi, mutta miten sekin voi lopettaa toimimisen noin tehokkaasti kerralla. Plääh. En tiedä että olisko auttanut jos olisi purkanut pyörä kerrallaan ja ilmannut sitä mukaa kun saa takaisin kasaan. Ainakin tietäisi että missä pyörässä vika on. Ei silti, käsijarrukahvakin tulee ylös asti, vaikka kaikki kengät ovat rummussa kiinni (rummut eivät enää pyöri) ja vaijerien säädöt ovat pohjassa, ainakin kierteen (~5cm) verran liian pitkä vaijeri, vaikka vuosimallilla tilattu Paruzzilta. Plääh. Bonuksena oli muuten perseestä asentaa uusi käsijarruvaijerin lukkopala, ne oli tehty vähän sinnepäin eikä sopinut ollenkaan reikäänsä.ilman muokkausta rautasahalla. Vertasin vanhaan ja 5mm leveämpi kieleke yläreunassa kuin oikeassa: Ei se voikaan mahtua. Ei enää sitten yllätä yhtään että eivät vaijeritkaan ole oikean mittaisia. Tai vaijerin suojus on muutaman sentin liian lyhyt, sama lopputulos. Pakkohan nuo on ottaa vielä pois ja etsiä oikean mittaiset tilalle jostain muualta, noilla ei autoon tule käsijarrua saamaan. Erilaisia jarruremontteja on tehty aika monta kuplaan/junikseen/pallikseen ja tämä on kyllä ylivoimaisesti kuppaisin tapaus, puhh. Mikään ei onnistu ja pitää tehdä moneen kertaan. Äänenvaimentimen ja putken välinen klemmari+tiivistesetti löytyi laatikoista, pakoputkivuoto saatu tukittua. Joku sentään onnistui.

Säädin takajarrutkin ja olevinaan ilmasin joka nurkan. Jotain meni väärin kun pedaali menee silti lattiaan, voi öh. Muistin kiristää ilmausruuvitkin. No, uusi kierros kunhan saa apurin polkemaan, näkee vähän että tuleeko nesteen mukana kuplia jos on vähän virtaustakin. Letku ja takaisku letkun päässä kyllä toimii jos ilmaa ei ole paljon, mutta kun itse polkee niin ei näe mitä tapahtuu. Oikea takapyörä on aina vaikea putken mutkan takia. Pakoputkivuotokin löytyi, siinähän se oli äänenvaimentimen ja putken liitoksessa josta oli tiiviste kadonnut. Tukittu pakoputkitahnalla, pannaan uusi tiiviste jos ei pysy.

Pistin eilen illalla etujarrutkin kasaan ja arvoin laakereihin jonkunlaisen välyksen, katsotaan mitä tulee. Karkea hihnojenkin säätö on tehty, pitää säätää vielä uudestaan kunhan saa ilmattua ja vähän ajeltua että hihnat asettuvat kohdalleen ja saa rummuista hapettumat kuuseen. Viimeksi kun oli vähän hapettuneet rummut niin tuli aika ärhäkkäät jarrut, hapettuma puraisikin hihnaan paljon paremmin kuin kiiltävä rumpu ja meinasin lyödä nenäni tuulilasiin. ;) Pakoputkistossa on vuoto, tuokin pitää tukkia. Ainakin näyttäisi tulevan toisen alkukäyrän ja äänenvaimentimen liitoksesta, perinteinen kohta ja menee pelkällä pakoputkitahnalla tukkoon.

Jepp. Toisaalta hiukan löysä kartiorulla kyllä kestää paremmin verrattuna liian tiukkaan, se kuitenkin lämpenee ajossa. Tuolla Volkkarin ohjeella tulee vain liian löysä. Ongelma tästä toki tulee silloin kun katsastusmies alkaa valittaa liian löysästä laakerista: Jos sen säätää niin tiukkaan että ei ole yhtään väljää pyörässä kylmänä niin se on liian tiukka kun se lämpenee. Mutta niinkuin metake sanoikin, täsmällinen ohje olisi (vaikkapa) newtonmetrimäärä laakeria kiristävälle mutterille (20 asteen lämpötilassa) mutta sellaista ei taida olla kellään. Hyvin pyörivä mutteri kun menee sorminkin kiristämällä sen verran tiukkaan että kartiolaakerin välys tipahtaa nollaan. Mutta joka tapauksessa säätöä helpottaa pyörän laittaminen paikalleen: Varsinkin liika välys tulee paremmin esiin kuin pelkän rummun kanssa. Kun ei ole yhtään niin on ainakin lähellä oikeata.

No jopas :o Kaikkea sitä näkee. Tuo on varmaan vaihtunut jossain välissä rulliin niin että uudemmissa on rullat? Itsellä oli '66 aiemmin ja siinä oli ainakin moiset. Sitä en tiedä oliko tehtaan jäljiltä, mutta ei se ollut kuin 110t ajettu että luulisi että on. Vaan on se selkeästi toiminut, toisen puolen rullalaakeri pitää jo meteliä (liian tiukalle vedetty, hmph) mutta tämä ei vaikka on vanhempi, joten pannaan takaisin kasaan. Minulla kun näihin harrasterasseihin tulee muutama tuhat kilometriä vuoteen, niin tuo kestää vielä 20 vuotta kun putsaa ja laittaa uudet rasvat.

Siirryin sitten etujarruihin, toisella puolella toinen mäntä jumissa ja toisella puolella molemmat. Ensinmainittu ei ollut pahasti kiinni, toinen on vielä työn alla. Ensimmäinen on jo takaisin kasassakin, mutta laakereita pitää miettiä vielä, ne ovat saaneet lämpöä joskus, aavistuksen kellertäviä rullia löytyi ja mustaa (palanutta) vaseliinia. Eikä kyllä kuulostanut hyvältä kun pyöritteli, taitaa olla viisainta vaihtaa uudet. Tässä kohdassa helppoa kun keula on pukeilla eikä ole vielä säädetty mitään. Vaan se hohhailu kun sain toisen rummun irti: Joku neropatti on pannut kuulalaakerit (!!) siihen. Voi huoha. No, huomenna KK:sta kyselemään laakereita. Joku himmiökuulalaakerisysteemikin kun sisäkoolit olivat erikseen. Irtosivat sentään navasta niin saa oikeanlaisia tilalle.

Hyvä juttu. Tiivisteiden kanssa kävi moka, ei ollut kädessä kuin pelkkä stefa ja tehdas on tuossa kohdassa näemmä luottanut pelkkään o-renkaaseen. Ilmeisestikään se ei ole pitänyt kun siihen on se paperitiiviste lisätty. Pistin tiivisteliimaa, onpa edes jotain välissä. Katsotaan miten käy. Sellainen tässä on että tuon lyöntiavaimen voimalla napamutterin avaaminen on helppo juttu, joten jos/kun jotain menee pieleen, niin ei ole mikään suunnaton ähellys korjata. Varsinkin kun nyt sitten keksin että tämähän olisi kiva ainakin koeajaa ennen lumien tuloa, onhan tässä ainakin lokakuu aikaa vielä.

Samat kommentit vaihdosta kuin toisellekin puolelle, mutta onpa vaihdettu nyt toinenkin. Mikäli mahdollista niin vielä ahtaampi paikka, ikäänkuin laatikko ei olisi aivan keskelllä. Mutta takapää alkaa olla nipussa, joten napsin vähän valokuvia välillä. Ekana se hauska öljynkeruukaukalo rummun sisällä. Stefan alapuolella on kouru ja kourun alapäässä nokka joka tiputtaa öljyn juurikin tuohon rinkulaan, josta se nätisti siirtyy rummun ulkopuolelle. Kätevää. Vähemmän yllättäen molemmin puolin tuo öljynvalumisreikä oli tukossa, piti ruuvimeisselin kanssa tökkiä auki ja sitten rassata puhtaaksi piippurassilla ja bräkleenillä (sitä muuten kului kokolailla tässä hommassa). Tuommoinen siitä sitten tuli kun kasasi, tuo vaalea mössö on kuumankestävää vaseliinia. Vanhat hihnat olivat ihan OK näköiset putsattuna joten laitoin ne takaisin, katsotaan että miten toimivat. Vilkkujen paikkaa pohdittiin Karkkilan swapissa, mutta ei ollut kunnon kuvaa niin piti napata yksi, ja minun silmääni tuo näyttää ihan oikealta paikalta kapealle vilkulle. Se on melkein vilkun mitan edempänä kuin leveä vilkku. Verratkaapa vaikka -65 esitteen kuvaan: https://www.thesamba.com/vw/archives/lit/65beetle_italy/11.jpg Tuosta aiemmasta tehtävälistasta unohtui että etujarrusylinteritkin on pakko avata ja huoltaa, vaikka ne vielä toimivatkin.

Mää löysin etuvilkut Kuplaan. Auton mukana tuli sinänsä toimivat mutta vääränvuotiset (63=> ) vilkut, jos tässä joku päivä saisi vaihdettua kunhan saa uudet tiivisteet, vanhoilla ei viitsi kasata.

Hyh, yöks ja prkl. Toinen vetoakselin kumi vaihdettu ja kyllä on ahterista tehdä. Ei auta, ei se itsestäänkään vaihdu. Bonuksena noin kuutiometri öljynsekaista hiekkaa joka paikassa, meni ensimmäiset puoli tuntia siihen että kaiveli kumin sisäpään näkyviin ja suunnilleen puhtaaksi. Tarkoitus kun oli että hiekka siirtyy lattialla olevaan vatiin eikä esim. vaihdelaatikon tai kumin sisään. Laatikko sentään oli tyhjä, kumin sisältä ei tullut kuin vajaa desi öljyä ja sain senkin kalasteltua vatiin. Mutta alkuperäisyys paistaa täälläkin: 60-lukuiset klemmarit ja umpinainen kumi. Tuo näyttää ihan siltä että se on siihen tehtaalla aikanaan pantu ja sitten ei ole koskettu. 7mm räikkälenkki on muuten iloinen asia: Sisäpään klemmariin ei pääse ruuvi/klemmarimeisselillä oikein mistään käsiksi, lenkillä pääsee. Tätä kirosin jo siinä kohdassa kun yritin saada vanhaa klemmaria auki.

Hitsi, minultahan puuttuu yksi ajokki (vaikka siitä projektiosastossa onkin juttua). Siis -62 Gulf Blau, latolöytö joka on vielä hiukan vaiheessa, ostettu jo kesällä. Tuossa kuitenkin tilanne syyskuun 2021 alussa, ajamalla tuli tuohon ja ajamalla meni talliinkin, vaikka ihan leimakunnossa ei ollutkaan: Öljyvuotoa vetoakselien kumeista ja takajarruissa eroa kokolailla. Näitä on pikkuhiljaa korjailtu, projektipalstalta voi lukea.

Et kai maksanut etukäteen? Jollet niin unohda koko tilaus, pääset helpommalla. Kaupan pitäjä on sairaslomalla ja kun kauppaa pitää vain yksi mies niin sehän on silloin seis kunnes pitäjä on taas tolkuissaan. Sitä ei nyt vielä tiedä kukaan että kauanko se kestää. Harmillista, mutta pienyrittäjän arkea.

Kyllä. Kotoa ei kyllä löytynyt enää, joten jossain(TM) ne olivat. Vaan tämä ongelma ratkesi onnellisesti, siellä ne olivat tallin hyllyssä muiden romppeiden alla. Ei se mitään, sain ne kaikki paikalleen ja nyt ovat takajarrut nipussa, jarrurummut ja kengät putsattuna ja liikkuvat osat rasvattuna kuumankestävällä rasvalla. Vetarien kumit pitää vielä vaihtaa, sitten toinenkin etujarruletku ja sitten pääseekin jo säätämään&ilmaamaan jarruja. Saa nähdä mitä siitä tulee, laatikon yli menevä jarruputki jäi aika ylös. Melkein koria vasten kuitenkin, että ei ihan *niin* ylös: Joskus minulla on ollut sellainenkin, kaarella vaan suoraan laatikon yli T-haarasta letkun päähän. Juniksessa ilmaantui aika helposti silti, lieneekö helpompaa siinä?

Heinäkuun 18. päivän kuvassa ankkuri on umpihapettunut, tuo tarvitsee huoltoa jos siitä aikoo saada kunnolla virtaa läpi. Ankkurin kun kuuluisi olla suunnilleen puhtaan kuparin värinen eikä tummaksi hapettunut. Vrt. http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/PC110579.JPG

Ei mitään niin ihmeellistä, mutta eipä tarvinnut ostaa jarruputkityökaluja kun osti Kuplan takaputket valmiina Motonetistä. 4 putkea ja vähän alle 40e yhteensä. Itse tekemisellä saa vähän tarkemman mitoituksen ja tekemisen ilon, mutta kyllä tämäkin kelpaa.

Ajatus on hyvä mutta ei ne enää ole, muistan että pesin ja kuivasin ne ja nostin pinoon viedäkseni ne tallille. Sitten puuhasin jotain muuta ja ne katalasti katosivat johonkin, toivottavasti tallille kuitenkin. Tämä on kyllä tunnettu ilmiö: Kun silleen vaan päästää käsistään jotain niin se katoaa puolipysyvästi samantien, jopa työkalut tallilla, vaikka alue, jossa pyöritään niiden kanssa on suunnilleen 2*2m ja sileä lattia alla. Toki osakasoja, muita työkaluja ja tarvikkeita yms. sellaisia on vähän siellä täällä. Sit etitään että mihin hittoon se meni kun se just oli kädessä. Kosminen ilmiö :o

Juuri näin on käynyt, molemmat reiät tukossa ja rummussa öljyä. Pitää putsata. Vaan nyt on uudet stefat paikallaan ja jarruputketkin vaihdettuna, vaan jotenkin kätevästi hukkasin jouset, joilla letkut ovat kiinni, johonkin. Vielä eilen illalla ne olivat nätisti putsattuina pöydän kulmalla. Hohhoi. Tää on niin tätä aina välillä. ;) Kaipa ne kuitenkin tallilla sitten ovat, pitää etsiä uusi kierros.

Jarrusylinterit saatu paikalleen, helppo juttu. Käsijarruvaijerien sisäpäät tuli kalasteltua kahvaan asti kiinni pienellä nyhräyksellä irroittamalla kahva autosta, sitten pääsi onkimaan vaijerien päät kotelosta. Vaihdoin takapyörän laakerien stefat samalla kun ainakin toinen oli vuotanut ja siellä olikin yllätys, stefoissa oli VW:n leimat ja varaosanumerot. Edellinen omistaja ei niitä ollut vaihtanut, joten joka tapauksessa ehtaa 60-lukuista vuosikertatavaraa, elleivät peräti ensiasennusosat. Olivat muuten niin tiukassa laakerikannessa että piti ajella tallille ja painaa prässillä ulos, ei kotikonstein lähtenyt, ei edes pienessä ruuvipenkissä. Näytti vähän siltä että niihin oli vähän sipaistu tiivisteliimaa kasatessa ja siksi eivät irronneet. Sinänsä pieni öljyvuoto ei kovin haittaa, kun tuossahan on semmoinen hauska pyöreä kouru rummun sisällä, joka kerää öljyvuodon rummusta ulos. Pieni öljyvuoto ei näy kuin pölykapselin reiän vuotamisena.(kuva tulee kunhan muistan ottaa). Käsijarrujen ulkopäätä asentessa muisti taas että lukkopala on erinomaisen viheliäinen asentaa, ei se halua mennä reikäänsä mitenkään päin. Toisen jotenkin sain ja toista asentaessa sormet alkoivat krampata, tuli pakollinen tauko. Jarruputket lootan vieressä olevasta T-palasta taaksepäin (ennen jarruletkuja) olivat aiempaa pikatarkastelua huonommassa kunnossa, taidan vaihtaa molemmat, kun noita näemmä saa Motonetista valmiina ihan kohtuulliseen hintaan ja samalla toisen puolen jarruletkun sisäpään liitosta ei enää tarvitse edes yrittää auki, letku ja putki vain kuikkaan ja uudet tilalle. Siinä se viikonloppu menikin kätevästi, eteni edes vähän. :) "CFW" on puhdas hämäys, firman nimi nykyisin on Freudenberg Sealing Technologies: https://www.fst.com/

Jotain pientä taas: Toinenkin takajarrusylinteri saatu osiksi ja putsattua, rasvattua ja takaisin kasaan. Jarruletkujen kiinnitysjouset ovat lillumassa sitruunahapossa ja putkia vähän jo paikallaankin, toisella puolella sylinteri, putki ja letku, vanhan letkun sisäpää vielä kiukuttelee eikä halunnut tänäänkään aueta, taitaa mennä lämmittämiseksi. Toisella puolella letku ja putki on jo paikallaan, sylinteri vielä on tuossa pöydällä, jos huomenna saisi paikalleen Toinen käsijarruvaijeri vaihdettu ja tokihan se sisäpää on nyt siellä kotelon pohjalla sitten, voi huoha. Milläs se kätevästi kalastetaan sieltä (rautalankasilmukka? magneetti? kalastelukoura?) vai pitääkö purkaa koko käsijarrukahva pois että siihen pääsee käsiksi? Kun olisi ollut fiksu niin olisi pannut vetolangan siihen ... ihan niin fiksu en ollut. Pitää toiselle puolelle laittaa ennen kuin vetää sen pois. Kun kuvia pitää olla niin pannaan takajarrusylinteri purettuna, se oli aika hurjan näköinen mutta putsattuna ei paljon uutta häpeä. Sylinterikin näytti ihan virheettömältä kun sitä oikein kunnon lampun valossa tirkistelin, ehkäpä se toimii. Ellei, niin vaihdetaan: Kun kaikki liitokset ovat juuri olleet auki ja suojattu kasauksen jälkeen, niin eipä ole iso vaiva vaihtaa. Kertaalleen vaihdettuja nämäkin jo olivat, ei ollut enää VW:n numeroita osissa. Sylinterissä oli iso "45", kuulostaako tutulta kellekään? Eniten nytkin menee aikaa siinä että taistelee ruosteisten liitosten kanssa, muuten tähänastiset hommat olisi varmaan tehnyt päivässä. Automuseon swapista tuli mukaan yksi etuvalopaketti, tuosta ja vanhoista yhdistelemällä varmaan saadaan kaksi kelvollista tuikkua ja vähän ylimääräisiä osia.

Pulverimaalista hyviä kokemuksia, vaikka näyttää hiukan röpöiseltä niin lika ei tartu ja lähtee kokolailla helposti pesemällä irti. Toki minulla ei kuumia osia ollutkaan maalattuna vaan vanteet. Myös kova ja paksu maali, pysyy ikuisesti kun ei kolhi millään kovalla.

Sisustan homeesta tuli mieleen että ainakin kannattaa kokeilla höyrypesuria siihen. Tappaa homeen ja homeen hajun aika tehokkaasti. Voi toki muutenkin olla pelastamaton tapaus, sitä ei täältä käsin tiedä.

Noniin, tämä valaisi asiaa jo kovasti, kiitämme. Kumimatot eivät näemmä ole edes kalliita. Kolmanneksi varmaan tarvitaan vielä etuseinän kumimatto, tai niin ainakin tuo csp antaa ymmärtää. Noilla siis katetaan lattia ja keskitunneli: Lisäksi on kangasverhoilu, joka peittaa etuseinän, lokarit, kynnyskotelot ja takatavaratilan. Tästä on jäljellä takakontin matto ja se näyttää jotenkin vaaleanruskealta ,.. se on ehkä ollut valkoinen joskus. Vaiko "tan", kuten WW sitä nimittää? WW:n värikartasta lainattu dokumentaatio sanoo jotta Carpet color, front T125 Graphite Olisko tuo sitten "med grey", niinkuin WW sanoo? Vai "charcoal"? Tuossa mattosetti ja sen alla tuo 'med grey': https://www.wolfsburgwest.com/cart/DetailsList.cfm?ID=113863007Z Aina näyttää siltä että dokumentaatio ja se, mitä autossa on, ei täsmää, mutta sitten yleensä selviää että ei vaan osaa(tm). Tämmöistä on tullut vastaan kovasti paljon tämän auton kanssa.