Kharon

Jooei, ei ole kolmoseen muuta yhteistä kuin merkki keulassa (ja mahdollisesti vaihdelaatikko). Tämä ei ole kehu. Neloseen tehtiin kaikkea hassua äänenvaimennuksen takia, kuten PU-vaahdolla täytetyt kotelot, apurungot ja tukivarret(!). Lisähauskana säästettiin pellin laadusta & paksuudesta, joten suorakin pelti ruostuu helpommin puhki kuin kolmostyypissä. Itsekantava kori päälle, niin ei saa edes kätevästi osiksi. Vielä kun moisen omistavana tietää että varaosia saa lähinnä toisen harrastajan irtipurkamista osista vaihtokauppana, niin nelonen ei tosiaan ole helppo harrastekohde. Kun se ei ole mitenkään hienon näköinenkään, niin ehjästäkin muutama tonni on paljon. Se on harvinainen ihan syystä: Se oli aikanaan kovin kallis (~99 Saabin hintainen: Se oli Volkkarista paljon), joten niitä ei myyty montaakaan ja kun se vielä ruostui pikavauhtia pois, niin eipä montaa jäänyt jäljelle. Kerrotaan ongelmat varaosien puutteella ja tavan harrastaja nostaa kädet pystyyn ja vaihtaa mallia. Minullakin tuo on vain siksi että pitää olla(TM) yksi nelonenkin ja sellainen tuli leimattuna kohtuuhintaan vastaan. (~2 tonttua) omituisuuden maksimointina: Neliovinen sedan automaattilootalla.

Konversio generaattorin koneesta Kuplan koneeksi käynnissä. http://kharon.suomiforum.com/www/generaattori/P1162607.JPG Vaan tuohon tulikin tökkäys, uudemmassa koneessa on jo isompi (=leveämpi) puhallinkoppa, pitää ostaa/vaihtaa 30-heppaisen koppa jostain. Menee kyllä paikalleen ja toimii, mutta ei ole se joka tuohon kuuluu. Vauhtipyörä, kaasutin, lämmönvaihtimet, imusarja ja muita pieniä osia on vielä hukassa ... ne olivat tallella kun purin sisältä murentuneen Kuplan koneen joskus ~10v sitten juuri tätä tarkoitusta varten. Pitää vielä etsiä.

Vau, NOS XZX:t .... uskalsitko katsoa että milloin nuo on tehty? Tarralaput eivät ainakaan ole uusinta uutta. :)

Puhtaasti värikoodilla sekoittamalla tulee vähän sinnepäin kun vanhaa maalia paikkaa, joten alkupeärinen lähtökohdaksi ja automaalarin pakeille niin saa lähemmäksi oikeata. Toki riippuen siitä että mitä lysti saa maksaa.

Hyvin toimii, nimim. kokeiltu on. On samalla käynnistysvaiheen voitelukin kunnossa kun on asennusrasvaa joka puolella.

Toisaalla oli maininta että saattaa olla tavallista löysemmät venttiilijouset kun generaattori ei kierrä kuin 1200 kierrosta. Pitää ottaa irti ja varmistaa, kovin vakion näköiset ne ainakin silmämitalla olivat. Ruuvitkin aukesivat kun mätkin niitä ihan oikealla taltalla ja vasaralla: Olivat sen verran pehmeätä tavaraa että kova taltta puraisi ruuvinkannan reunaan kiinni ja vaikka kanta muuttui erittäin pahoinpidellyn näköiseksi, niin molemmat jäljelläolevat aukesivat. Mainota.

Runkonumero taitaa olla se kriittisin, pelkällä tyyppikilvellä ei tee paljon mitään kun se on vaan niitattu kiinni. Kun runkonumero on noinkin huonosti näkyvä, niin melkein pitäisi kiikuttaa koko raato konttorille, pyytää uusi runkonmero johonkin ehjään kohtaan ja konttorilta paperi että se on virallista työtä eikä ihan itse tehty. Sen kaveriksi Kansallisarkistosta historiatiedot että voipi osoittaa että se on joskus ollut Suomen rekisterissä. Samalla selviää vanha kilpi. Helpottaa elämää paljon (=vähentää byrokratiaa) jos on viimeiseltä rekisteriin merkityltä omistajalta luovutustodistus Junis on siitä hyvä peli että melkein mitä vaan saa uustuotantona, joten paljon muuta ei sitten tarvitsekaan. Rahaa ja aikaa, molempia palaa paljon. Mitä enemmän osaa itse tehdä, sitä vähemmän tarvitsee rahaa ja päinvastoin: Peltihän ei maksa mitään tässä kohdassa, se on se pellin vääntäminen oikeaan muotoon joka maksaa/kestää. Juniksen pellit ovat suurelta osin aika yksinkertaisia, joten itse tekevän kuluksi jää lähinnä hitsauksen kulut. Siis peltivalmiiseen koriin. Sitten pääsee etsimään tekniikkaa ja sähköosia, se on ihan oma osastonsa.

Tämmöisenkin on näemmä joku nysvännyt: https://i.imgur.com/yG01uSV.jpg

Tämä kävi nyt kiukuttamaan sen verran että piti ajella tallille ja lampun kanssa ihmetellä ja sieltähän se pultinkanta löytyi, aivan kuin vwagen sanoi. Kiitoksia! Toki pultinkanta oli samaa mattavihreää kuin muukin koppa ja hiukka hämärä talli mutta olisi se silti pitänyt nähdä. Hohhoi. Sitten kun irroitti niin puhallinkoppa nousi vaivatta lattialle, ihan niin kuin pitääkin. Koitin samalla suojapeltien ruuveja isolla ruuvimeisselillä, toiselta puolelta aukesi molemmat, toiselta puolelta toinen ruuvinkanta halkesi ja toinen vain nylppääntyi kelvottomaksi, ei lämmityskään auttanut. 50% siis onnistui. Pitää poistaa loppukin kanta, ottaa pelti pois ja vaikka porailla katkenneet jämät pois.

No onpas. Se kyllä selittäisi, mutta aika sokea saa olla että ei näe mutteria keskellä seinää. Mutta ei olisi sekään ensimmäinen kerta: Kun ei osaa etsiä niin ei löydäkään/näekään. Tuo nokka-asia on mukava uutinen, tarkoitus on tehdä tuosta autonmoottori ja minulla on melkein kaikki osat valmiina, tieto vain säästää koko laitteen purkamiselta. Kannet ja sylinterit pitää ottaa pois, yhden sylinterin ja mootorirungon välistä on vähän tihkunut öljyä joten uusi tiiviste ei ainakaan haittaa ja tuleepa samalla tarkistettua että miltä kone näyttää sisäpuolelta. Tehtaan jäljiltä tuo muuten varmasti on kun on vain 232h käyttötuntimittarissa, ~15 tuhatta kilsaa 60 km/h keskivauhdilla. Toinen hauska juttu: Kaikki M8 mutterit 14 millin avainvälillä. Jo 60-lukuisissa on 13mm, sittemmin standardikoko. Aika jännä.

Sama vimpain, eri nimi. Tai ehken käännetty vaan.

Joo, Traficom sai viimein muutettua (viime/toissavuonna kait) tietojärjestelmänsä niin että mopot ovat omassa merkkiavaruudessaan (vrt. moottoripyörät) eivätkä samassa autojen kanssa. Tämä tietty vapautti huomattavan määrän vanhoja tunnuksia autokäyttöön takaisin.

Minulla on siis -56 teollisuuskone (122..) ja tuosta nyt pitäisi saada puhallinkoppa pois. Päädyistä ruuvit pois, termostaatti alapuolelta pois, laturi irti laturinjalasta ja varmuuden vuoksi irti puhallinkopastakin eikä koppa liiku mihinkään. On niin tiukassa että tulee koko kone lattialta mukana jos nostaa enemmän. Ei ole näkyvisti ruosteessa ja suojapeltien kaikki ruuvit aukesivat ihan kiltisti, ei pitäisi olla ruosteessakaan. Onko tuossa vielä sylinterien päälipeltien alla ylimääräisiä kiinnikeitä verrattuna Kuplan koneeseen? Alapuoliset pellit ja suunnilleen kaikki muutkin ovat irronneet tähän asti tosi vaivatta että joku nyt kanittaa. Päälipellit ovatkin se toinen ongelma, imukanavien vieressä olevat ruuvit eivät lähde mihinkään edes lämmitettynä, mitähän sitten? Minkähänlainen nokka-akseli tuossa on? Generaattorin kone kun on ja generaattori on antanut 10kVA ulos, niin koneesta on varmaan otettu vähän toistakymmentä kW vakiokierroksilla että on saatu sopivasti 50Hz kolmivaihetta ulos, ~3000 rpm.

Itse uutinen: https://www.jamsanseutu.fi/elamanmeno/art-2000007714199.html Mutta yksi tuttu on sukua tuolle Sieväselle ja tuumasi että siellä on nyt kauppa täynnä vanhaa tavaraa ja leski tuumasi että tulkaa hakemaan pois, halvalla lähtee kaikki mitä on. Kun tuolla on varaosia 60-luvulta asti niin ihan varmasti on Kuplaan sopivaa tavaraa. Ongelma toki on että minä en tunne ketään noista paikallisista, mutta eiköhän täältä löydy joku joka tuntee? Huonoin vaihtoehto tietenkin on että koko varasto menee kaatopaikalle kun tila pitää saada tyhjäksi.

Pikatestihän on vanha tuttu: Bensaa imukanavasta sisään (tai vaihtoehtoisesti kansi nurin ja palotilaan). Josko se ei vuoda äärellisessä ajassa (tunti?) mihinkään niin tiiviys on arpakoneelle ihan riittävä. Yleensä vuotava venttiili ei pidä yhtään ja bensa valuu samantien läpi.

Sain viimein mopottimenkin tankkiin uuden maalin ja tarrat. Ei mennyt edes kymmentä vuotta. Jospa ensi kesänä ehtisi putsata kaasuttimen ja katsoa että tuleeko kipinää. Jos tulee niin sittehän pappatunturi jo toimiikin, se ei ole turhan nirso. http://kharon.suomiforum.com/www/tunturi/PC222601.jpg Päivitystä: Tuli käytyä tarkistamassa että mitä saatiin ja siitähän tuli ihan liian punainen. Voi höh. Tuon rinnalla alkuperäinen maali on lähinnä vaalenpunainen. Pitää jossain vaiheessa vahata vanha maali kunnolla ja katsoa että mitä tulee, punainen tunnetusti haalistuu vuosien myötä ja voipi olla että alkuperäinen väri on sittenkin lähellä samaa.

Ihan ehta lanssikin oli myynnissä: https://www.nettiauto.com/volkswagen/kleinbus/11819315 Tuplapaarit nähty ensimmäistä kertaa edes kuvissa.

Pistetäänpä yksi hiukka harvnaisempi heti alkuun kun sattui linkki silmään: https://www.thedrive.com/news/36295/this-dash-mounted-coffee-maker-is-likely-the-rarest-volkswagen-accessory-ever

EI taida lähteä kuin näyttämällä laikkaa koko rinkulalle? Ainakin pessimisti-minä uskoo niin. Noitahan saa uusia, että sinänsä ei ole iso ropleema vaikka tuhoaisi purkaessa.

Sama täällä. Otteessa lukee jotta "muutettu moottori vaihtamalla sylinteriputket ja männät", siitä ei montaa prosenttia tullut. Nyt jos muokkaa kansia, vaihtaa nokka-akselia tai nostaa ruttua tai tekee mitä vaan ns. perinteistä viritystä, moottoria suuremmin muuttamatta, niin sillä ei ole merkitystä, koska tehoa ei ole kirjattu mihinkään. Jos taas on, niin silloin ei saa tehdä mitään mikä nostaa rekisteriin kirjattua tehoa. Joka on tietty hiukan hassu juttu, kun ilman mitään muutoskatsastusta edellyttävää muutosta Kuplan koneesta saa tiristettyä yli 20% enemmän tehoa, sen verran matalaviritteinen se tehtaan jäljiltä on. Joku prosentti on kuitenkin pitänyt keksiä, miten lie yleistä maailmalla? USA:ssa kokolailla vakiotoimenpide on että vähintään 1,9l kone konehuoneeseen ja laatikkoon pidempi perävälitys että kulkee mukavasti sen 70-80mph (110-130km/h) moottoritiellä. Suomessa tämä jostain syystä on suuri rikos ja vaarantaa vakavasti liikenneturvallisuuden. Ainakin jos Traficomilta kysytään ja vaikkei kysyttäisikään.

Tykkäämisestä en tiedä, mutta lopputulos oli vanhan käyttöauton punaisessa pinnassa tosi hyvän näköinen: Bilt-Hamber on valmistaja ja auto-balm on vaha. Kiinteätä tököttiä ja vaatii puhdistusvahan alle, tuossa ei ole mitään hiovia osia. Tuota sanotaan myyntivahaksi: Vanhakin pinta on vähän aikaa tosi nätti, kesällä ehkä kuukauden, sitten alkaa kärsiä, varsinkin jos joutuu pesemään usein. Kamala työ koska puhdistusvahakierros alle ja tuokin levitetään (vaha)koneella tasaisen pinnan saamiseksi. Mutta tulee hyvä pinta, työmäärä kirjaimellisesti näkyy. Paremmassa maalissa olevaan autoon vetäisin viime kesänä Bilteman biovahan, (36-1739) ei voi valittaa siitäkään, kiiltoa tuli ja pysyi varmaan kuukauden ihan nätin näköisenä. En minä sen enempää odottanutkaan kun hintaa oli 9,50/500ml. Auton vahaus on hyvää jumppaa joten työtä ei lasketa. :)

Mikä lie tulkinta nykyisin, mutta minulla on ~1900-kuutioinen ja VW:n lupapaperi riitti siihen että 50-heppainen oli vertailukoneena ja sen lisäksi ei vaadittu muutoksia. Käsittääkseni säädökset on laadittu niin että tavallisilla luvilla saatavat tehonlisäykset eivät vaadi teknisiä muutoksia. Eipä sitä paljoa saa, miksi vaatisikaan: Varsinkin vanhemmassa kalustossa 10% on ihan normaali sarjatuotannon toleranssi ja jos sattuu vähän parempi kone, niin siinä on jo enemmän tehoa kuin nimellisesti luvataan, jos siis teholupaus alunperin pitää paikkansa. Jos haluaa että laskentaa lähdetään tekemään mallisarjan tehokkaimmasta mallista niin auto pitää muuttaa sellaiseksi: Jos taas lähtee auton vakiotehosta niin ei tarvitse muutoksiakaan. Näin olen näitä uusiakin pykäliä tulkinnut.

Kiitoksia, tämä on minullakin tallessa mutta on niin hyvässä tallessa että en löytänyt. Hohhoi. Pitää tulostaa uusi kappale.

No voi höh. Hyvä optimismi meni ihan hukkaan. Sinkitystä toki tulee siisti kun vie sinkkaamoon ja uusi sinkki päälle. Koko voi tuottaa ongelmia.

Jos se on eloksoitu ja hapettunut pinta on eloksoinnin ja alumiinin välissä niin sepä ei kiillotu ennenkuin eloksointi on hinkattu pois. Hiukka työlästä, silloin musta (tai alumiininharmaa) maali on ihan hyvä optio. Jos taas ei ole niin rättilaikka ja krominkiillotustahnaa (vaikkapa Autosol, kilon purkissa, joka riittää ikuisesti, ~20e) niin kiillottuu käden käänteessä. Mutta pikkutuubi Autosolia (joka kuitenkin pitää olla kromien kiillotusta varten) ja pikainen kokeilu johonkin kulmaan kertoo nopeasti että kummasta on kyse. Kuva vähän viittaisi eloksoituun alumiiniin josta eloksointi hilseilee pois: Sellainen on aina työläs tapaus, vrt. alumiinivanne.