Kharon

Totta ja hitsi, tiesinkin että niitä on, en vain muistanut enää.

Joo, 12-volttista tarvitsee oikeastaan kahteen asiaan: poppikoneisiin ja halogeenivaloihin. Muuten aivan sama vaikka olisi 6V sähköt, jopa puhelinta saa ladattua sopivalla (12V) sytkärilaturilla kuudesta voltista. Ohuita 12-volttisia latureita on ollut myös generaattoreissa jnpp. olleissa teollisuusmoottorissa, minullakin on yksi -56 -mallinen. Tuo on todennäköisesti 25A malli kun sen ei ole tarvinnut antaa virtaa kuin sen verran että starttiakun saa täyteen ja lataussäädinkin on tavallista yksinkertaisempi.

Fertania vedetty bussivolkkarin pohjaan >>5v sitten, edelleen se on musta niistä kohdista joista se mustaksi silloin jäi kun ei tuolla talvella ajella. Pitäisi vetää uusi kierros, muutama uusi kohta on ruostunut. Fosforihapon (eli ns. happomaalin) reaktio on tunnettu ( rautaoksidi + fosforihappo -> rautafosfaattia + vettä ) ja rautafosfaattihan ei välitä vedestä tuon taivaallista, järvimalmia kun on. Pysyy myös kokolailla hyvin kiinni ja ruosteen hiomisen jälkeen jos/kun jää montun pohjalle ruostetta niin tuolla sen saa stabiloitua niin että pysyy. Heikko happo, ei pure puhtaaseen peltiin oikeastaan lainkaan, joten sen voi joko pestä pois tai jättää pohjamaalin alle. Sen ostaminen ruosteenmuuntoaineena vaan on kallista kun sitä saa ihan sellaisenaankin, viimeksi ostin Rainbowin kalkinpoistoaineena, 0,5l pullo 3e tms. ja 10% fosforihappoa. Toimii, kokeiltu on. Tuosta sitten vähän jyrkempää jos haluaa itse lantrailla: https://www.ikh.fi/fi/fosforihappo-85--1l-laimennettava-uph001 Tuon viskositeetti on ihan veden luokkaa, joten vanhan liiton tekniikka on uittaa pari liivatelehteä sekaan, jolloin tulee mukavaa hyytelöä, joka pysyy pystypinnassakin kiinni. Sitruunahapolla tai elektrolyysillä sitten ruosteita pois, fosforihappo ei ruostetta liuota, joten se on stabilointitavaraa jäännösruosteen taltuttamiseen.

Kiitämme lohdutuksen sanoista. Keväällä nähdään että mitä saatiin kun saadaan auto nosturille ja päästään koputtelemaan pellit läpi vasaran kanssa. Korjattavaa on, mutta se on vielä epäselvää että onko pohja ihan pitsiä vai onko vielä pelastettavissa. Pihalla maassa makoilemalla sivusta katsottuna näki ainakin sen että isoja reikiä ei näy ja papereista selvisi että ruostesuojaus on tehty vuoden vanhana Suomessa (muuttoauto) ja uusintakäsittely 5v myöhemmin, joten lähtökohta on paljon parempi kuin sellaisesessa johon ei ole tehty mitään.

Kyllä. Tehdas onkin kyllä liimannut ne niin että pysyvät, vähän liiankin hyvin josko pitäisi maalausta varten saada pois.

Tuota painonappihärdelliä kauhistelin jo silloin kun tuota omaa etsin, mutta (ainakin) -65:ssa onkin jo tavallista mallia olevat kytkimet, nuo toimivat ihan moitteetta vieläkin.

Jenkkiviiksi taitaa olla samaa mallia kuin vanhemman mallin euroviiksi eli jarruvalo on vedetty vilkkukatkaisimen ja -releen kautta. Jos on jotenkin muuten niin seuraava ohje ei oikein päde kuin teoreettisena ohjeena. Vetäiset siis jarruvalokytkimeltä uuden johdon taakse ja haaroitat sen toisellekin jarruvalolle. Samalla irroitat vanhan jarruvalolta vilkulle menevän johdon jarruvalokytkimen päästä. Tuo on onneksi helppo testata ennenkuin rikkoo enempää: Vilkkuviikselle menevä johto irti jarruvalokytkimeltä ja vilkun pitäisi toimia edelleen. Hyvin jos käy niin hätävilkku toimii myös, sillä varsinaiseen vilkkuun ei ole koskettu.

Saattoi olla kommunikaatiovirhekin, edellisellä omistajalla oli paljon asiaa. Jotenkin ne tukivarret tapasivat kadota, tuossa minukin autossani on kaikki vaihdettu ainakin kertaalleen.

Tämä on hyvä topic, kiitos kaikille osallistuneille. Minulla on naapurilta joskus teininä ostettu kevytmoottoripyörä (72cc Suzuki) ja se on pitäny jo kohta 30 vuotta kunnostaa ajoon. Vielä ei ole ehtinyt muilta töiltä ja tästä kyllä syntyy jonkunlaista ahdistusta aina välillä.Kaikkia muitakin on >10v seisonnalla, kun on jotenkin paljon kivempi haalia uusia projekteja kuin saada vanhoja edes ajokuntoon. Suzukissa ei ole muuta vikaa kuin sähköt sekaisin, kun serkut olivat omin lupineen yrittäneet lähteä sillä liikenteeseen eivätkä osanneet, ja minähän en ymmärrä sen sähköistä yhtään mitään, joten en saa sitä takaisin kasaan.

Yhdestä brittivehkeestä ei viisastunut yhtään, niin piti ostaa toinenkin. Näin ne harrasteet karkaavat käsistä. Talvisäilössä nyt, keväällä aletaan ihmettelemään että miten ruosteessa tuo oikeasti onkaan, sillä ruostevammaisena & katsastamattomana se on ostettu. Se on jo havaittu että kone ja laatikko toimii, takajousituksen korkeudensäätö toimii, ohjaustehostin toimii ja startissa kaikki merkkivalot sammuvat niinkuin pitääkin. Siis ei aivan raato vielä. Huono puoli tietty on että moottori, ohjaustehostin ja takajousituksen hydrauliikka vuotavat: Ei mitään lammikoita, mutta tippoja kuitenkin. 1990 Daimler Six siis kyseessä, XJ40 Jaguarin vähän parempi versio. Mutta on se leuhka kuin karvareuhka, kuten sanonta kuuluu. :)

Trafi surutta valehtelee ja määrää konttorit toimimaan lain vastaisesti. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta. Romutuspalkkion pimittäminen on viimeisin tempaus: Laki sen osalta on *täysin selvä* ja "epäselvyys" on täysin tekaistua, ettei vain tarvitsisi maksaa mitään. Mutta Trafiahan ei lait koske: Ellei laki miellytä, "tulkitaan" se oman mielen mukaan ja määrätään konttorit toimimaan niinkuin Trafi sanoo, lisenssinmenettämisen uhalla. Hyvässä muistissa on myös kun Trafi "ohjeisti" merkitsemään kaikki omatoimisesti maahantuodut autot vähäpäästöisiksi jos niissä vain katalysaatori oli, ihan riippumatta siitä että ovatko ne vähäpäästöisiä vai eivät. Omalla kohdalla tällainen kusipäisyys on toteutettu jo 1987 käyttöönotettuun autoon, Trafin ohjeiden mukaisesti. Mutta se pykälä: voimaantulosäännös 245/90 (1) sanoo: "7.Muun kuin 4 tai 5 momentissa tarkoitetun henkilöauton tulee täyttää tämän asetuksen vaatimukset, jos se otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1992 tai sen jälkeen." Mutta sitten kun yritti löytää asetusta johon tuossa viitataan niin tulikin vesiperä, jäi täysin epäselväksi että mitä nuo momenttien 4 ja 5 autot ovat. Ei taida olla vahinko: Tuon muutoksen tekijällä itsellään tietenkin on ollut lakikirja nenän edessä kun pykälää kirjoitti. Tätä on sitten jälkikäteen korjailtu sallimalla vähäpäästöiseksi merkityn auton muutoskatsastaminen ei-vähäpäästöiseksi jos se on vanhempi kuin tuo 1.1. 1992. Viranomaisen virhe, 1987 auto on vähäpäästöinen, koska se on sellaiseksi merkitty, vaikka koko vähäpäästöisyyttä ei ollut edes olemassa 1987, ei tietenkään itsestään korjaannu mihinkään. No muuten ei olisi valittamista, mutta eipä auto mene vähäpäästöisen vuosikausia uudempiin rajoihin, kun ei ole sitä tehnyt uutenakaan. Pitäisi siis muutoskatsastaa eli maksaa, ei ole vielä kyennyt kun on muitakin ongelmia (jarrupääsylinteri jumissa). Kaivelin myöskin selityksen siihen että miksi ei Trafia nappaa korjata: 2010 (mahdollisesti jo aiemmin) on kätevästi muutettu hallintomenettelylaista (2) yksi pikku kohta pykälästä 50: Ennen oli virheen sattuessa viranomaisen oma-aloitteisesti "'täytyy ratkaista uudelleen" ja nyt on että "voi ratkaista uudelleen". Minkäänlaista velvollisuutta tehdä niin ei ole ja jos valitat, niin päätöstä huononnetaan lisää, koska sekin kielto on poistettu. Ennen uusi ratkaisu sai olla vain muutoksenhakijaa suosiva. Tällä tavalla kansalaisilta oikeudet katoavat, pikkuhiljaa. 1) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1990/19900245 2) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 Merkintää vähäpäästöisyydestä ei enää tulosteta otteelle, koska se alensi vaihtoautojen arvoa merkittävästi, joten automaahantuojat pyysivät sen hukkaamista. Trafi palvelee ensisijaisesti maahantuontikartellin taloudellsia etuja, joka käänteessä. Niin tässäkin.

Jooei, ei ole kolmoseen muuta yhteistä kuin merkki keulassa (ja mahdollisesti vaihdelaatikko). Tämä ei ole kehu. Neloseen tehtiin kaikkea hassua äänenvaimennuksen takia, kuten PU-vaahdolla täytetyt kotelot, apurungot ja tukivarret(!). Lisähauskana säästettiin pellin laadusta & paksuudesta, joten suorakin pelti ruostuu helpommin puhki kuin kolmostyypissä. Itsekantava kori päälle, niin ei saa edes kätevästi osiksi. Vielä kun moisen omistavana tietää että varaosia saa lähinnä toisen harrastajan irtipurkamista osista vaihtokauppana, niin nelonen ei tosiaan ole helppo harrastekohde. Kun se ei ole mitenkään hienon näköinenkään, niin ehjästäkin muutama tonni on paljon. Se on harvinainen ihan syystä: Se oli aikanaan kovin kallis (~99 Saabin hintainen: Se oli Volkkarista paljon), joten niitä ei myyty montaakaan ja kun se vielä ruostui pikavauhtia pois, niin eipä montaa jäänyt jäljelle. Kerrotaan ongelmat varaosien puutteella ja tavan harrastaja nostaa kädet pystyyn ja vaihtaa mallia. Minullakin tuo on vain siksi että pitää olla(TM) yksi nelonenkin ja sellainen tuli leimattuna kohtuuhintaan vastaan. (~2 tonttua) omituisuuden maksimointina: Neliovinen sedan automaattilootalla.

Konversio generaattorin koneesta Kuplan koneeksi käynnissä. http://kharon.suomiforum.com/www/generaattori/P1162607.JPG Vaan tuohon tulikin tökkäys, uudemmassa koneessa on jo isompi (=leveämpi) puhallinkoppa, pitää ostaa/vaihtaa 30-heppaisen koppa jostain. Menee kyllä paikalleen ja toimii, mutta ei ole se joka tuohon kuuluu. Vauhtipyörä, kaasutin, lämmönvaihtimet, imusarja ja muita pieniä osia on vielä hukassa ... ne olivat tallella kun purin sisältä murentuneen Kuplan koneen joskus ~10v sitten juuri tätä tarkoitusta varten. Pitää vielä etsiä.

Vau, NOS XZX:t .... uskalsitko katsoa että milloin nuo on tehty? Tarralaput eivät ainakaan ole uusinta uutta. :)

Puhtaasti värikoodilla sekoittamalla tulee vähän sinnepäin kun vanhaa maalia paikkaa, joten alkupeärinen lähtökohdaksi ja automaalarin pakeille niin saa lähemmäksi oikeata. Toki riippuen siitä että mitä lysti saa maksaa.

Hyvin toimii, nimim. kokeiltu on. On samalla käynnistysvaiheen voitelukin kunnossa kun on asennusrasvaa joka puolella.

Toisaalla oli maininta että saattaa olla tavallista löysemmät venttiilijouset kun generaattori ei kierrä kuin 1200 kierrosta. Pitää ottaa irti ja varmistaa, kovin vakion näköiset ne ainakin silmämitalla olivat. Ruuvitkin aukesivat kun mätkin niitä ihan oikealla taltalla ja vasaralla: Olivat sen verran pehmeätä tavaraa että kova taltta puraisi ruuvinkannan reunaan kiinni ja vaikka kanta muuttui erittäin pahoinpidellyn näköiseksi, niin molemmat jäljelläolevat aukesivat. Mainota.

Runkonumero taitaa olla se kriittisin, pelkällä tyyppikilvellä ei tee paljon mitään kun se on vaan niitattu kiinni. Kun runkonumero on noinkin huonosti näkyvä, niin melkein pitäisi kiikuttaa koko raato konttorille, pyytää uusi runkonmero johonkin ehjään kohtaan ja konttorilta paperi että se on virallista työtä eikä ihan itse tehty. Sen kaveriksi Kansallisarkistosta historiatiedot että voipi osoittaa että se on joskus ollut Suomen rekisterissä. Samalla selviää vanha kilpi. Helpottaa elämää paljon (=vähentää byrokratiaa) jos on viimeiseltä rekisteriin merkityltä omistajalta luovutustodistus Junis on siitä hyvä peli että melkein mitä vaan saa uustuotantona, joten paljon muuta ei sitten tarvitsekaan. Rahaa ja aikaa, molempia palaa paljon. Mitä enemmän osaa itse tehdä, sitä vähemmän tarvitsee rahaa ja päinvastoin: Peltihän ei maksa mitään tässä kohdassa, se on se pellin vääntäminen oikeaan muotoon joka maksaa/kestää. Juniksen pellit ovat suurelta osin aika yksinkertaisia, joten itse tekevän kuluksi jää lähinnä hitsauksen kulut. Siis peltivalmiiseen koriin. Sitten pääsee etsimään tekniikkaa ja sähköosia, se on ihan oma osastonsa.

Tämmöisenkin on näemmä joku nysvännyt: https://i.imgur.com/yG01uSV.jpg

Tämä kävi nyt kiukuttamaan sen verran että piti ajella tallille ja lampun kanssa ihmetellä ja sieltähän se pultinkanta löytyi, aivan kuin vwagen sanoi. Kiitoksia! Toki pultinkanta oli samaa mattavihreää kuin muukin koppa ja hiukka hämärä talli mutta olisi se silti pitänyt nähdä. Hohhoi. Sitten kun irroitti niin puhallinkoppa nousi vaivatta lattialle, ihan niin kuin pitääkin. Koitin samalla suojapeltien ruuveja isolla ruuvimeisselillä, toiselta puolelta aukesi molemmat, toiselta puolelta toinen ruuvinkanta halkesi ja toinen vain nylppääntyi kelvottomaksi, ei lämmityskään auttanut. 50% siis onnistui. Pitää poistaa loppukin kanta, ottaa pelti pois ja vaikka porailla katkenneet jämät pois.

No onpas. Se kyllä selittäisi, mutta aika sokea saa olla että ei näe mutteria keskellä seinää. Mutta ei olisi sekään ensimmäinen kerta: Kun ei osaa etsiä niin ei löydäkään/näekään. Tuo nokka-asia on mukava uutinen, tarkoitus on tehdä tuosta autonmoottori ja minulla on melkein kaikki osat valmiina, tieto vain säästää koko laitteen purkamiselta. Kannet ja sylinterit pitää ottaa pois, yhden sylinterin ja mootorirungon välistä on vähän tihkunut öljyä joten uusi tiiviste ei ainakaan haittaa ja tuleepa samalla tarkistettua että miltä kone näyttää sisäpuolelta. Tehtaan jäljiltä tuo muuten varmasti on kun on vain 232h käyttötuntimittarissa, ~15 tuhatta kilsaa 60 km/h keskivauhdilla. Toinen hauska juttu: Kaikki M8 mutterit 14 millin avainvälillä. Jo 60-lukuisissa on 13mm, sittemmin standardikoko. Aika jännä.

Sama vimpain, eri nimi. Tai ehken käännetty vaan.

Joo, Traficom sai viimein muutettua (viime/toissavuonna kait) tietojärjestelmänsä niin että mopot ovat omassa merkkiavaruudessaan (vrt. moottoripyörät) eivätkä samassa autojen kanssa. Tämä tietty vapautti huomattavan määrän vanhoja tunnuksia autokäyttöön takaisin.

Minulla on siis -56 teollisuuskone (122..) ja tuosta nyt pitäisi saada puhallinkoppa pois. Päädyistä ruuvit pois, termostaatti alapuolelta pois, laturi irti laturinjalasta ja varmuuden vuoksi irti puhallinkopastakin eikä koppa liiku mihinkään. On niin tiukassa että tulee koko kone lattialta mukana jos nostaa enemmän. Ei ole näkyvisti ruosteessa ja suojapeltien kaikki ruuvit aukesivat ihan kiltisti, ei pitäisi olla ruosteessakaan. Onko tuossa vielä sylinterien päälipeltien alla ylimääräisiä kiinnikeitä verrattuna Kuplan koneeseen? Alapuoliset pellit ja suunnilleen kaikki muutkin ovat irronneet tähän asti tosi vaivatta että joku nyt kanittaa. Päälipellit ovatkin se toinen ongelma, imukanavien vieressä olevat ruuvit eivät lähde mihinkään edes lämmitettynä, mitähän sitten? Minkähänlainen nokka-akseli tuossa on? Generaattorin kone kun on ja generaattori on antanut 10kVA ulos, niin koneesta on varmaan otettu vähän toistakymmentä kW vakiokierroksilla että on saatu sopivasti 50Hz kolmivaihetta ulos, ~3000 rpm.

Itse uutinen: https://www.jamsanseutu.fi/elamanmeno/art-2000007714199.html Mutta yksi tuttu on sukua tuolle Sieväselle ja tuumasi että siellä on nyt kauppa täynnä vanhaa tavaraa ja leski tuumasi että tulkaa hakemaan pois, halvalla lähtee kaikki mitä on. Kun tuolla on varaosia 60-luvulta asti niin ihan varmasti on Kuplaan sopivaa tavaraa. Ongelma toki on että minä en tunne ketään noista paikallisista, mutta eiköhän täältä löydy joku joka tuntee? Huonoin vaihtoehto tietenkin on että koko varasto menee kaatopaikalle kun tila pitää saada tyhjäksi.