Moottori aivastaa EDIT: virranjakajapähkäilyä

[Jyrki Toivanen]

Mäpäs laitan tännekin, koska tuonne projektikertomukseen saattaa kysymykseni unohtua (?).  Juu siis vähän kummeksutti tuon Judson-moottorin tietynlainen alakierrosten voimattomuus. Otinpa sitten Judsonin välistä pois, jotta voisin kokeilla ihan peruskamoja. Kyseessä on siis ihan vakio 1200 kuutioinen 34-heppainen kone. Kaasarina Solex 28 pict-1. Suutin Judsonin kanssa se 135 ja ilman 122 tai jotain sinnepäin. Virranjakaja on 123-jakaja alipainelähdöllä.  Ilman Judsonia alakierrosten voimattomuus korostui, jopa niin, että moottori yskii tai "aivastaa" melko voimakkaasti kun tyhjäkäynniltä polkee kaasua. Eli kun lähtee kiihdyttämään jostain alle 2000 kierroksesta. Jos kiihdyttää varovasti, ei yskimistä tapahdu, mutta nopeammassa polkaisussa on joko hyvin voimaton tai yskäisee. Moottori käynnistyy erittäin hyvin, käy tyhjäkäyntiä hyvin ja yli 2500 kierroksessa toimii mielestäni hienosti, kiihtyykin siitä sen mitä tuommoinen voimakone kykenee. Ainoa vaiva on siis tuo alakierroskiihtyvyys.

Sytytys oli ensin säädetty 7,5 astetta eykk, mutta säädin sen uudestaan 10 astetta eykk, koska vanha volkkarin korjauskirja käski. Tämä ei ainakaan huonontanut tilannetta. Kaasari on purettu ja putsattu ultraäänipesurilla ja tarkistettu kahteen kertaan. Toisella kaasarilla en ole kokeillut, koska minulla ei sellaista satu tässä olemaan. Mutta kaasuttimen yläkerran vaihdoin (koska sellainen sattui olemaan) ja samalla uimurin ihan huvikseen. Tällä ei ollut vaikutusta.  Seokset olen säätänyt parhaani mukaan, mikä ei suinkaan ole paljon.  Venttiilitkin olen säätänyt.

 

Mainittakoon vielä, että sama bensapumppu, jakaja ja puola, olivat viime kesänä ja aiemminkin hyvin toimineessa 1600-kuutioisessani.

 

Mitäs sanotaan?

 

 

 

Edited August 24, 2019 by Jyrki Toivanen

[Matti-Pekka]

Ensin tulee mieleen että kiihdytyspumppu ei toimi tai viivästyy . Voisi kurkistaa kaasuttimen sisään ja tarkistaa että kiihdytyspumpun suihkuputkesta sylkäisee heti kun kaasua avaa..Jos suihku viivästyy voi kiihdytyspumpun vivustossa olla kulumaa tai takasiniskuventtiili vuotaa/puuttuu... Polttoaineen pinta jos on liian alhainen niin siirtymä tyhjäkäyntipiiristä seosputkelle saattaa viivästyä ja aiheuttaa uupumisen. 

Edited August 3, 2019 by Matti-Pekka

[Jyrki Toivanen]

Kyllä se pumppu toimii, mutta tuo viivästyminen pitää tarkistaa ja polttaineen pinta myös, kiitos näistä.

 

Edited August 3, 2019 by Jyrki Toivanen

[Jyrki Toivanen]

Hassua kun Judsonin kanssa tuo toimii ihan ähkimättä. Muttamutta. Kyselin tuolla thesamba.comissa Vintage Speed -osastolla, mikä virranjakaja olisi paras tässä moottorissa (siis 1200 kuutioinen 34-heppainen, Solex  28 pict-1 sekä Judson). Eipä tuohon kukaan oikein selvää saa sanottua. Jotenkin suosittu noissa piireissä on joko 010 tai 019 -jakaja. Mutta ne on keskipakojakajia. Toimiiko sellainen oikeasti paremmin Solex 28:n kanssa. Eikö alipainesäätöinen jakaja toimi kuitenkin paremmin? Tuo 123-jakaja on varmaan hyvä, mutta se on niin ruma.

 

Oikeastaan auttaisi jos tietäisi vastauksen kysymykseen, toimiiko 010 tai 019 paremmin kuin alipainejakaja tässä kombinaatiossa. Vai huonommin, koska ei ole alipainesäätöä?

[x-pj]

Voisko selitys olla, ettei ahdetussa moottorissa synny samalla lailla alipainetta kuin vaparissa. Tää on pelkkää arvailua.

[Matti-Pekka]

1 hour ago, Jyrki Toivanen said:

Hassua kun Judsonin kanssa tuo toimii ihan ähkimättä. Muttamutta. Kyselin tuolla thesamba.comissa Vintage Speed -osastolla, mikä virranjakaja olisi paras tässä moottorissa (siis 1200 kuutioinen 34-heppainen, Solex  28 pict-1 sekä Judson). Eipä tuohon kukaan oikein selvää saa sanottua. Jotenkin suosittu noissa piireissä on joko 010 tai 019 -jakaja. Mutta ne on keskipakojakajia. Toimiiko sellainen oikeasti paremmin Solex 28:n kanssa. Eikö alipainesäätöinen jakaja toimi kuitenkin paremmin? Tuo 123-jakaja on varmaan hyvä, mutta se on niin ruma.

 

Oikeastaan auttaisi jos tietäisi vastauksen kysymykseen, toimiiko 010 tai 019 paremmin kuin alipainejakaja tässä kombinaatiossa. Vai huonommin, koska ei ole alipainesäätöä?

Mun käsityksen mukaan sun ahdin nyt sekoittaa tuota alipainesäätöä sen verran että ehkä paremmin pelaisi jos laitat keskipakosäätöisen jakajan ja sen vois alustavasti säätää hieman korkeammalle perusennakolle 10...14*eykk, jos kone vetää kilistämättä nöyrästi alhaalta asti, niin sitten voisi kokeilla pientää asteittain perusennakkoa sinne 10*eykk pintaan, jos veto olisi edellen alhaalta asti hyvä , niin silloin veikkaan että max. ennakko on 32*eykk luokkaa ajokierroksilla,joka olisi myös ihan ok. Jos ennakon nousu on liian hidan tasaseen vetoon alhaalta asti, voisi ennakkosäätimen jousia hieman modata tai lisätä limppuihin massaa....

[Jyrki Toivanen]

Kiitos Matti-P., vihdoin kannanotto tähän kyssäriin. Tuolla samba.comissa kaveri mulle olisi jo myymässä kunnostettua 010 tai 019 -jakajaa. Väitti että 019 olisi mun koneeseen parempi kuin 010. Ei tietenkään perustellut että miksi.
Jos olisin niin hölmö, että törsään rahani jompaankumpaan, kannattaisiko laittaa kärjettömät sisuskalut? Vai saako niihin edes? Pitää vissiin katsoa kvg:stä.

[WescuM]

Quote

Ei tarvitse isommin törsätä kun laittaa jakajaksi teollisuuskoneen VJR4BR25 jakajan, sama käyrä kuin 010.

 

[Matti-Pekka]

1 hour ago, Jyrki Toivanen said:

Kiitos Matti-P., vihdoin kannanotto tähän kyssäriin. Tuolla samba.comissa kaveri mulle olisi jo myymässä kunnostettua 010 tai 019 -jakajaa. Väitti että 019 olisi mun koneeseen parempi kuin 010. Ei tietenkään perustellut että miksi.
Jos olisin niin hölmö, että törsään rahani jompaankumpaan, kannattaisiko laittaa kärjettömät sisuskalut? Vai saako niihin edes? Pitää vissiin katsoa kvg:stä.

No ainakin nuo vw:n omat kärjettömät (WBX  ja uudemmat jakaja moottorit) on vahvoja ja edullia hankintoja, mulla on noita jakajia ja vahvistimia kohtalaisesti ja testeissä ei tainnut lihalaatikollisesta löytyä rikkinäisiä lainkaan..kokeilin vakio  kärkijakajaa 034 ilman alipainesäätöä ja tuota wbx:n digijetin kärjetöntä ilman kaksitoimista vacuumisäätöä pelkillä keskipakoisennakoilla ja sain wbx koneessa mielestäni sopivan ennakon nousun ja max. ennakon niille kierroksille jossa ajokierrokset on .Ennakon nousun hyvyyttä on tietty vaikea vielä varmasti sanoa ilman käytännön kuormitusta, mutta kokemusperäisesti arvelen sen osuvan aika hyvin. Perusennakko piti laittaa muistaakseni 10..12 eykk tienoville. Mulla on kyllä noita teollisuus jakajiakin mutta nyt olen kovin mieltynyt tuohon kärjettömään  wbx jakajaan. Eihän nuo kärjet jakajaa huonoksi tee..itsekin mopossa olen nyt ajellut 41tkm kärkijakajalla ja pidän sitä ihan hyvänä ja sen kunnostus vaikka korvessa yleensä onnistuu jos on edes vara kondensaattori mukana.

Tuossa linkki keskusteluun jossa noita wbx jakajia mm. hehkutan....

 

[metake]

kannattaisiko laittaa kärjettömät sisuskalut?

Itse en ole koskaan ymmärtänyt näitä kärjettömiä moduleita, että miten se muuttaa jakajan paremmaksi? Aiheuttaa vaan yhden epävarmuustekijän lisää. 123:t yms. on sitten asia erikseen koska niissä saa muitakin ominaisuuksia mukana ja ne ovat jo niin luotettavia ettei tarvitse hanskalokerossa olla varaosia joilla saa pimentyneen kärjettömän taas laulamaan.

Näitä kärjettömiä perusteellaan yleensä sillä että pääsee eroon kärkivälin säätelystä. Jos se jakaja on kunnossa niin ei mulle kyllä ole ollut ylivoimainen tehtävä se kärkivälin säätö. Viime kesänä ajoin 15 tkm ja suunnilleen puolivälissä tarkastin kärkivälin mutta ei ollut säätötarvetta. Keväällä hienoisesti säädin kärkiväliä ja taas on menty koko kesä ilman jakajan kannen avaamista. Osaisiko joku perustella että miksi se järjetön moduli on parempi?


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Jyrki Toivanen]

Hyvä näkökulma. Itsekin ajelin vuodesta -88 kärjellisellä, eikä siinä ongelmia kyllä ollut. Nyt mennyt joku vuosi 123:lla.

[Etelän Hetelmä]

metake; näistä kärjettömien hyödystä... muistatko kun paluumatkalla Gardermoenista yksi kupla lakkasi käymästä? Ja sä sait sen käymään palauttamalla välin kärkiin?

[metake]

3 hours ago, Etelän Hetelmä said:

metake; näistä kärjettömien hyödystä... muistatko kun paluumatkalla Gardermoenista yksi kupla lakkasi käymästä? Ja sä sait sen käymään palauttamalla välin kärkiin?

 

Kyllä, omistaja ei muistanut että koska kärjet olisi säädetty viimeksi... Toisekseen sama kupla ei ladannut ja yleismittari näytti 7 volttia ja hiukan päälle, siis 12 volttisessa autossa, mutta auto kävi ja sillä päästiin eteenpäin, olisiko onnistunut kärjettömällä? 😄 

[Tanhis]

20 hours ago, metake said:

 

Itse en ole koskaan ymmärtänyt näitä kärjettömiä moduleita, että miten se muuttaa jakajan paremmaksi? Aiheuttaa vaan yhden epävarmuustekijän lisää. 123:t yms. on sitten asia erikseen koska niissä saa muitakin ominaisuuksia mukana ja ne ovat jo niin luotettavia ettei tarvitse hanskalokerossa olla varaosia joilla saa pimentyneen kärjettömän taas laulamaan.

Näitä kärjettömiä perusteellaan yleensä sillä että pääsee eroon kärkivälin säätelystä. Jos se jakaja on kunnossa niin ei mulle kyllä ole ollut ylivoimainen tehtävä se kärkivälin säätö. Viime kesänä ajoin 15 tkm ja suunnilleen puolivälissä tarkastin kärkivälin mutta ei ollut säätötarvetta. Keväällä hienoisesti säädin kärkiväliä ja taas on menty koko kesä ilman jakajan kannen avaamista. Osaisiko joku perustella että miksi se järjetön moduli on parempi?


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

 

Näissä uusissa kiinajakajissa (tai mikälie maa) kärkien käyttönokka saattaa tehtaalta tullessaan olla niin karkea että ennnen kuin kärkien laahauspala sen saa kiiloitettua kärkiä saa olla jokatankilla säätämässä. Samoin kärjissä on suuria eroja, joissain se laahauspala on ihan saippuaa/muovia kun taas vanhoissa kärjissä jonkun sortin kuitumateriaalia. Ja kuinkamoni kärjellisellä ajava on mahtanut rasvata jakajan nokat edes kerran kaudessa.

 

Eli sum summarum jos on hyvä orkkisjakaja, rasvaa akselilla ja laadukkaat kärjet ei säätötarvetta juurikaan ole.

 

Ja kait se kärjettömän moduulin laatukin vaikuttaa oleellisesti auton pitkäaikaiseen toimintaan.

[Art_Zi]

Itellä meni täysin luotto noihin kärjettömiin moduuleihin (halvin moduuli) muutama vuos takaperin, kun niitä hajos yhden kesän aikana 3, joista yks oli oma moka.

 

Lisäksi uutena rikki oli kans muutamia kappaleita (vaihto/palautus onnistui helposti, kun AC:lla oli varasto sillon täälä pohojosessa).

 

Ovaalin uuteen koneeseen tarkotus laittaa tuo 123 jakaja ja ihan vaan helppuden takia. (=liian laiska edes tarkastaan sitä kärkiväliä säännöllisesti) 🙂

[Jyrki Toivanen]

Nytpä olis tuollainen huollettu ja kunnostettu 019-jakaja, joka kuulemma olis hyvä mun koneeseen. 

Ajoitus olisi parasta tehdä strobolla. Esim. seuraavanlaisia ohjeita löytyy:

 

Jakajan myyjä sanoi: "Your 019 is delivering 15 degrees of advance all in by 2200 rpm. "

Toisessa postissa hän sanoi: "Static timing will fall between 15-17 degrees BTDC."

Mitähän tuossa en ymmärtänyt?

 

Eräs asiantuntija, ja muuallakin: "Set it 28*-32* BTDC at 3000rpm. You should never static time a mechanical distirbutor."

 

Eli siis asennan ensin kuitenkin jakajan staattisesti johonkin 10 astetta EYKK,  sitten säädettävän strobon avulla säädän 15 astetta EYKK 2200 kierroksilla? Tai n. 30 astetta EYKK 3000 kierroksilla? 

 

[Tanhis]

Siis jakajassasi on 15asteen säätyvä ennakko eli kaikki 15astetta tulee viimeistään 2200 kierroksen kohdalla.

Jos asetat staattisesti ennakon 15-17 asteen väliin ennen kuin käynnistät konetta niin teoreettinen kokonaisennakkosi on 30-32 astetta Jos strobolla säädät niin kokonais ennakko sinne 30-32 ja tyhjäkäynnillä strobon pitäisi näyttää about samaa kuin mihin sen staattisesti sen säädit.

 

Ja tuo kommentti että ei ikinä pitäisi staattisesti säätää mekaanisesti säätyvää jakajaa niin totta hitossa se on kiva säätää ensin staattisesti kohdalle että saat koneen käyntiin ilman arpomista. Sitten voit strobolla katsoa maksimiennakot.

Edited September 18, 2019 by Tanhis

[Jyrki Toivanen]

Jees, kiitos Tanhis selvennyksestä. On tullut hoita strobohommia aika huonosti tullut tehtyä.

Edited September 18, 2019 by Jyrki Toivanen

[Jyrki Toivanen]

Häh? Onko noita virranjakajankiinnikkeitä erilaisia, kun kuvittelen, että 019-jakajan rungonulkopuolinen kondensaattori ottaa kiinnikkeen kiristysruuviin kiinni siten, että jakajaa ei saa oikeaan asentoon?

 

 

Editoin tätä koska vastaan itse itselleni. Taitaapa noita olla: https://www.thesamba.com/vw/forum/album_page.php?pic_id=1522658

Myykää joku mulle kiinnike, joka käy 019:n kanssa.

 

Editoin taas: Älkää myykökään. Menin talliin ja löysin minuutin etsimisen jälkeen kiinnikkeen, jossa on kiristysruuvi täsmälleen toisella puolella. Niin se aika tavaran kaupihtee.

 

Edited September 28, 2019 by Jyrki Toivanen