Lasse

Joo mulla on tollanen ahnentorp. Paras sarja mitä oon hypistelly. Csp:n sarja on sikäli eri, että basin sarjassa kollektori on ylempänä ja siten ei näy helman alta. Mulla on tuo rautasarja, käytin sen sinkattavana. Rosterisarjassa käsittääkseni änärit on basin omaa tuotantoa siksi niissä ei ole tuv-lappua. Tossa mun sarjassa änärit on jonkun ison pakoputkifirman tekemät.

Onks mulla joku maanantaikappale, kolme vuotta ja 75 tkm ja huoltamalla on tähän asti päästy. Ostakaa mersu niin loppuu murheet, röhröh.

Mielummin vaihdan iskareita kun hitsaan pohjaa. Mut näähän on ihan mistä kukin tykkää.

Kun kattoo kuinka junnut ropaa noita tieteiskoneita niin tuntuu että ei niitä vois vähempää kiinnostaa ku joku kolmen tonnin hintainen pahvilaatikko jossa ruosteisia volkkarinpalasia. Siks toisekseen aika moni on viisastunu ja jättää ajokortinkin ajamatta. Jääpähän aika iso murhe edes aloittamatta. Nykyään on aika paljon muutakin ku ruosteisen pohjan papattaminen leimakuntoon.

Painehuuhtelulaite ja verhoilunpesuaine esmes jiffy

Se hyvä puoli tuossa jobbarilta käytetyn auton ostossa on, että ei jää epäselväksi kuka kusi ketä silmään.

Mulla loppu leimaruudut turanista 138 tkm kohdalla. Ei millään vielä viittis laittaa paaliin. Maahantuojalta saa tilaamalla uuden kuponkivihon.

Ota pehmusteet veks, tuuletusräppänät auki. Ite en ole noita suolapalloja käyttänyt, jotkut käyttää. Mulla vaunu on helmoistaan ja päädyistää avoimessa pressutallissa mallia: http://www.puuvenekorjaamo.net/projektit/vk.htm Eipä ole mitään ongelmia ollut kosteuden yms. kanssa.

Tuli muuten mieleen, että luulis sinne eriban etukoteloon tommosen pullon mahtuvan: Alumiini KVA-6 Kierreventtiili Sisältö 6 kg Korkeus 510 mm Halkaisija 260 mm Pullon taarapaino 5,2 kg Ite käytän tota kakkospullona omassa vaunussa.

Semmosen vinkin antaisin, että ennenkuin alkaa lyömään kaasaria lihoiksi, niin katsoo eka sytkän, kärjet jne. Kun on 100% varma siitä, että kipinä on kunnossa, voi siirtyä tutkimaan kaasaria.

Näitä ei usein nää, eikä hintakaan ihan järjetön ole, jos vertaa pohjattomiin juniksen reipuihin: http://www.tori.fi/etela-pohjanmaa/Temp ... ?ca=13&w=3

Sitten vielä se ilman ja maalin seossuhde ruiskusta. Ei pelkkä paine kompuralta ole ainoa säätö. Ohennussuhde? Ja viime kädessähän ruiskutustekniikka ratkaisee kaiken. On sekin nähty kun bilitsun ruiskulla vedetään peilipintaa. Itse koen että hyvä valaistus ihan helkkarin tärkeä. Että näkee mitä on tekemässä. Maalaan yleensä (jos maalaan..) vain keväisin, niin ilman kosteus ei ongelmia, kun on aika pieni kompura. Mutta täähän on taitolaji, eli harjotusta ja lisää harjotusta. Harvalla eka maalaus menee 5/5.

Liikaa painetta, liian vähän painetta, ruiskun säätö pielessä (liian vähän ilmaan, liikaa maalia), lämpötila, kosteus. Sekotussuhteet, roskia suuttimessa, liian iso suutin. Että onhan siinä muuttujia. En nyt kovinkaan karkealla lähtis vetämään, 400:nen on jo aika karkeaa. Tulee liian syviä naarmuja. Sitten jos pinta on appelsiini, niin pinnassa on liian vähän maalia, menee helposti puhki hioessa. Hio vesissä. Terävät kantit voi alussa peittää maalin teipillä, koska niistä menee puhki tosi helposti. Parempi on vetää maalia kunnon peitolla, jos epäilee, että joutuu kiillotuspuuhiin.

Tää olis reaaliaikainen seuranta, maksu menis sen mukaan missä sää ajaisit, eikä sen mukaan missä auton omista punkkaa.

Jos se Pirkkalan hitsari on se, jonka sen luulen olevan, niin pisti pillit pussiin jo vuosia sitten. Kyl ne läpi menee, ei siinä lohkon päällä paljoa matskua ole. Ehkä vahvikkeiden kohdalle jotakin vois pystyä tekemään, mutta melkein purkua ja kasausta olis tiedossa.

samma på svenska

Tosiaan jos ei hitsata halua niin alumiinilevy, tiiviste+liimaa väliin ja kiinni parilla pultilla. Toimii ja on testattu.

Minusta epoksimaalin hommaaminen ei ole niin suuri vaiva, että sillä syyllä kannattaisi jättää pohjalevy maalamatta. Tosin teman pohjamaali kestää ilman pintaakin aika hyvin, mutta siltikin.

Viittikkö pasteta tähän sen pätkän missä mää viittaan sun 20 donan mottiin? Ihmettelin vaan sitä ajatusta, että 88 pyttynen ei voisi olla hyvä ja toimiva kone. Ja mitä tohon rahan käyttöön tulee niin se on jokaisen ihan henkilökohtainen asia. Ja alkuperäiselle kysyjälle vastaisin, että tee semmonen kone mihin on varaa. Ja mielellään vielä niin, että jos ja kun se kosahtaa niin ei tule itku ja vekselivankeus.

Onko täällä jollakin vaikeuksia hahmottaa, että pytyn seinämän vahvuus ei vaikuta suoranaisesti koneesta saatavaan tehoon? Mutta niinkuin tossa joku sentti ylempänä sanoin, ihan asiallisen ja kohtuullisen hyvin kestävän koneen saa 88:seillakin. Tämän sanon omakohtaisella kokemuksella sen muutaman vuoden aikana jolloin 88-pyttyseillä koneella laskin menemään. Ei mitään valittamista niissä ja koneella tuli sentään päästettyä 50 t km kesät talvet. Ja jos jotakuta kiinnostaa konetta penkittää, niin tuolla se makaa yhden juniksen takaloosterissa, että eiköhän semmoinen sessio aikaiseksi saada jos oikein tiukkaa alkaa tehdä. Musta tää alkaa olla jo aika turhaa inttämistä aiheesta.

Kyllä siinä aika ero on asiallisesti tehdyn 88*69 ja orkkisen välillä. Tietysti riippuu kansista, nokasta kaasareista jne. Toki aina isompi on parempi, mutta jos esim. sattuu tollaset 88 pytyt olemaan sopivasti tyrkyllä niin siitä vaan. Ei se aina mee silleen kategorisesti, että tämä on maailman parasta kun makso 10 000 euroo ja tämä paskaa kun makso satasen.

Tommosilla 88 pytyillä on yhdellä koneella päästelty 50t km aikoinaan. Paljonko lisää alexin pitää pahnan koneella päästä? Öljynsuodattimen jalkoihin myydään termariryöstölaippoja, joilla saa öljyn lisäjäähdyttimelle. Mutta sitä alkuperäistä ei kannata poistaa. Ei se nyt niin on/off tuon lisäjäähdyttimen kanssa ole. Se laittaa joka sellaista tarvitsee. Itse laitan.

Kuvan mukaan tuohon sopii metallikansi päälle kuten kuplassakin.

Onk joku käyny koikkarin tokamarketissa hakemassa viikonlopun lastin ja pikkasen ollut exitin kohdalla kiirus päästä korkkaan?

Kun jäykistin z-jousitetun kuplan perää kybin kaasuiskareilla, niin johan katos pito. Takas löysät iskarit ja perä ylös vääntösauvaa kääntämällä. Parempi lopputulos halvemmalla.