

Per Jernström
Members-
Posts
617 -
Joined
-
Last visited
Everything posted by Per Jernström
-
31 ja 34 mm kaasareissa on eri laippa. Imusarja täytyy siis myös vaihtaa jos vaihtaa siihen suurempaan kaasriin. Jos kaasari on kunnossa niin pidä se.
-
Millaiset Biltemat sulla oli, silikoni-hiilikuitu (ne siniset) vai autokohtainen setti (mustat)? Olisi hyvä tietää etukäteen, kun on hyllyssä kasa (ohjausboksi+puola+johdot) bilteman kamaa menossa testiin. Ideana mulla on vaan kokeilla miten pitkälle kyseisillä edullisilla vehkeillä pääsee. Tulpat sentään jätin ottamatta...
-
Jos on väärät laakerit niin ei kannata edes yrittää. Kyllä kaikki liikkyvat osat tulee liikkua kevyesti kun mutterit ovat vedetty oikeaan momenttiin. Mulla on kahdessa viimeisessä koneessa tullut vastaan soikeat nokka-akselin laakeripukit. Syy oli myöskin selvä molemmissa tapauksissa. Joku aikaisempi omistaja oli vetänyt "kisamomentit" lohkon muttereihin. Hyvin se jumittaa akselia.
-
Dodii, nyt on poratt. Innoissani unohdin ottaa lupaamani kuvat :( Helppo keikka jonka tekee vaikka käsiporalla jos ei ole pilariporaa. Ensin porataan pitkällä poralla reikä laakeripukin keskilinjan ohi. Reijän tulee ylettyä noin 2/3 laakeripukkiin. Sen jälkeen porataan laakeripukista reikä kunnes se ensin porattu tulee vastaan. Siinä se.Pahin työvaihe tässä modissa on lohkon putsaaminen jälkeenpäin. Varsinkin sen kakkospukin öljykanavan suurentaminen kierreviilalla tuotti paljon pientä hilsettä joka oli hankala saada pois kunnolla.
-
Ekasta jutusta on jatkoa toisessa jutussa. Siinä on kuvia miten se poraus tehdään. linkki Kun katsoin omaa lohkoa niin totesin että täytyy olla todella tarkka. Se "pylväs" minne proataan se kanava on todella lähellä lohkon olkoseinässä olevaa syvennystä. Täytyy katsoa jos sen reiän siihen laakeripesään saisi porattua viistoon jolloin jäisi enemmän etäisyyttä ulkoilmaan. Yritän muistaa ottaa kuvia illalla kun poraan. edit: Se mun kysymys liittyen hiottuun nokkaan sai vastauksen kun mittasin yhden hiotun nokan. Perusympyrä oli alle millin pienempi säteeltään, eli kuppi siirtyy alle millin nokkaa päin. Tuskin haittaa mainittavasti jos reikä on oikein vakioakselilla.
-
Ei sitä reikää koko matkalta suurenneta. Pidennetään vain muutama sentti.
-
Biltemasta löytyi myös 5x300mm, 3,85€ sis ALV. Sieltä löytyi myös poraan ruuvattavat "poraussyvyysvasteet", eli topparit. Lienevät topparit tarpeelliset koska noita kanavia ei parane monta milliä liian pitkiksi porata...
-
Jep, vasen puolii on ilmeisesti aika hyvin roiskevoideltu :) Ja myös Bobin jutussa oli maininta että vasen puoli saa öljyä, mutta oikea ei. Mistä löytäisi noin 30 cm pitkän 5mm poranterän?
-
Lueskelin Bob Hooverin ajatuksia venttiilikoneiston voitelusta. linkki Ei ollut aikaisemmin tullut mieleen että työntötankoon menee öljyä vain noston aikana. Nostajassa on kaksi uraa, mutta vain toisessa on reikä mistä menee öljyä työntötankoon ja sitä kautta keinuille. Alemman uran tarkoitus on pitää öljylinja "yhdessä" Siis sen uran kautta öljy virtaa seuraavaan nostajaan. Alla kuva Hooverin sivuilta missä näkyy nostajat linjassa. Se mikä mua jännittää nyt kun luin tuon jutun on miten venttiilikoneisto toimii hiotulla nokalla. Koska nostajissa olevat urat ovat noin 3,5mm leveät ei sovi ottaa monta milliä pois peruskehältä, tai keskimmäiset nostajat tukkivat öljyn kulun reunimmaisiin nostajiin. Urat ovat lisäksi vain 0,22mm syvät.
-
Mehiläispesäjouset, tai jotain.
Per Jernström replied to Per Jernström's topic in Tekniikka & rakentelu
Hahaa, etenee ne mun projektit kovaa vauhtia kun jo kolmatta vuotta vaan mietitään jotain venttiilijousia... :) No, kaivelin taas speksejä esille, ja yllättävän lähellä kuplan jousia olisi muutama Beehive jousi Comp Camsilta. Alla listattuna muutama sopiva ehdokas Comp Camsin jousista. Osa nro 26915: Ulkohalk: 32,8mm Sisähalk : 22,5mm Asennuskorkeus: 45,7mm Max nosto: 15,2mm Coil bind: 27,9mm Seetipaine: 47kg@45,7mm Nokkapaine: 132kg@30,5mm Osa nro 26918: Ulkohalk: 32,8mm Sisähalk : 22,5mm Asennuskorkeus: 45,7mm Max nosto: 15,2mm Coil bind: 27,9mm Seetipaine: 59kg@45,7mm Nokkapaine: 144kg@30,5mm Osa nro 26981: Ulkohalk: 31,5mm Sisähalk : 21mm Asennuskorkeus: 43,2mm Max nosto: 13,3mm Coil bind: 28,3mm Seetipaine: 50kg@43,2mm Nokkapaine: 132kg@29,9mm Kuplan jouset ?: Ulkohalk: 31,6mm Sisähalk : 23,4mm Asennuskorkeus: 39,6mm Max nosto: ?mm Coil bind: 21,7mm Seetipaine: 53kg@39,6mm Nokkapaine: 98kg@25,4mm Kuplan jouset taisivat olla jotain Scatin Hi-Rev jousia?? Oli mulla excel taulukossa jostain. Toivottavasti mitat ovat noin ok. Nopeasti vilkaistuna näyttäisi compin 26915 sopivan T-4 venttiilien kanssa. Beehiveissä on 7asteen kartio lautasessa ja koska ovat 7,9mm varsille tehtyjä niin luulisi tavalliset lukot sopivan suoraan. -
Joo, se jakajaan menevä johto kannattaa sitten irroittaa, eikä sitä virtalukosta tulevaa. Kaverin kuplassa ihmeteltiin miksi sammui kesken kaiken. Kun avattiin luukku niin oli oikeasti HotWires kun sytkän johto oli irronnut ja mennyt maihin. Siinä kun ei ole sulaketta...
-
Aika yleinen viritys on lisäkytkin puolajohdossa. Koko nippu kaapeleita moottorille näkyy takapenkin alla kuskin puolella. Sieltä kun nappaa puolan plussan ja jatkaa kytkimelle niin ei sytytä vaikka startti pyörii. Kaverin faijalla oli joskus vielä parempi patentti. Virtalukko toimi virta-avaimena, mutta auto käynnistettiin piilonapista. Jos virtalukosta väänsi normaalisti startille meni töötti päälle.
-
Mulla on sellainen 5400RPM. Hyvin se pelaa, mutta ei ole tullut monta kertaa revitetty rajalle. Siinä vähän säikähtää jos vetää vahingossa kierrokset tappiin.. Saattaa siis olla hieman raju toi rajoitin jos kone ottaa herkästi kierroksia. Kun kone kiihtyy rajoittimen "yli" menee kaikki pytyt pimeäksi kerralla, ja tulee kaikki kerralla mukaan kun taas lähtee sytyttämään. Kun putki on täynnä palamatonta seosta saa röörit nouhottu kerralla sitten kun taas sytyttää.. Niitä löytyy ainakin 6900RPM asti Motonetista. Porscheissa on vielä korkeimmille kierroksille, mutta sopivuudesta en tiedä. Ulkonäön perusteella sopisi 009iin.
-
Tuli tossa vaan mieleen, että voihan niitä hall-anturille tehtyjä bokseja ajaa myös kärjillä. Silloin kärjet eivät kulu kun niistä ei mene mainittavaa virtaa läpi. Mm kakkos Golfin boksissa taitaa olla automaattinen dwell-säätö jne. Eli boksi lataa kelaa kierrosluvun mukaan niin että kipinä pysyy melko samanlaisena. Kärjillä tulee suurempi kipinä alakierroksilla ja heikkenee kun kierrokset nousee. Menin hieman OT, mutta ajattelin että saattaa olla hyvä tietää kun sytkäboksit ei maksa kuin parikymppiä.
-
Mistä löytäisi millaiset käyrät niissä on? Tai edes maksimit@kierrokset. Mulla in sellainen hall anturilla missä on kakstoiminen alipainekello. Saattaa olla hieman hankala saada alipainekello pelaamaan tuplien kanssa, mutta ajattelin silti yrittää kunhan saan sen suotimen (pienireikäinen kuristin) viritettyä sopivaksi jotta painepulssit saa vaimennettua. Tekee tuskin hyvää alipainekellon kalvolle jos vetää suoraan.
-
Niin mä jotenkin muistin että siinä oli kun joskus kauan sitten purin sen. En laittanut takaisin rempan jälkeen kun huomasin että se melkein tööttää kun sen (simpukasta tulevan) piuhan yhdistää itse rattiakseliin. Kipinät lentää, mutta sanoo vain kerran "onk". Luulin että rattiakseli on yhteydessä akseliputkeen. Täytyy varmaan purkaa koko akselisysteemi, tai sitten laittaa torvi napin taakse jotta pääsee katsastukseen.
-
Onko kaikissa vuosimalleissa sellainen liuska ja renags ratissa? Mun -67ssa ei ole sitä liuskaa, ja ratti on joku vanha ralliratti missä ei ole rengasta mitä vastaan se liuska voisi ottaa. Epäilen että se liuska on mennyt poikki. Ratti oli viritetty niin että simpuksata rattiakselin läpi tuleva piuha oli vedetty suoraan painikkeeseen. Painike maadoittaa piuhan kun painaa nappia. Tai kai se oikeasti menee toisinpäin, eli ratin runko maadoitetaan piuhaan kun nappia painaa. Toinen ratti on missä se vastapinta löytyy, mutta nyt pitäisi saada selville missä sen itse liuskan tulee olla. Toinen juttu on sitten se itse ohjaussimpukka. Tuleeko sen olla maadoitettu muuten kuin vain pelkällä tavallisella kiinnityksellä? Kun yritin maadoittaa töötin suoraan simpukkaan niin ei pelittänyt kunnolla. suoraan runkoon kun iski johdon niin kyllä huutaa. Saattaa olla siitä kun on uus etuakseli ja maalia välissä.
-
SF1 kansi kysymyksiä ja parannus ehdotuksia
Per Jernström replied to a topic in Tekniikka & rakentelu
SF-2 kannet, missä on pienemmät kanavat, saattavat olla paremmat aihiot kadulle. Pienemmät kanavat antavat enemmän vapautta kanavien muotoilussa. Hieman aihetta sivuten, miten noi Comp Elliminatorit ovat verrattuna SF 1/2 kansiin? Aika samanlaisilta näyttää, paitsi venttiilikopat. -
Eli hammaskehä on ilmeisesti sama mutta syvyyssunnassa (auton pituussuunnassa) pientä eroa?
-
Olisiko tietoa miten kuplan kone vakio 12v vauhtipyörällä sopii porschen laatikkoon? Ja onko porschen akseli samaa suku kuplan kanssa niin että samat kytkinlevyt sopisi? Vaihdelaatikko on -66:sen 912 autossa ja startti porshen oma.
-
Aika helppo kikka Empin setin liian pitkiin käsijarruvaijereihin on pistää paineilmaliitin vaijerinkuoren etuosaan. Liittimen etuosa menee rungon putken sisään ja vaijeri taas liittimen sisään. Edit: se kuvassa oikealle oleva osa siis runkoon ja kuori toiseen päähän.
-
V-Wauhtipisteellä oli poppikupla joka keräsi polaalit FASCAn kisoiss 90-luvulla. Siinä oli juuri pellistä väännetyt kotelot jalkatilan sivuilla. Ne kannattaa ensin pokata ja viilata muotoon, vaimentaa sisäpuolelta ja sitten laittaa esim sikafleksillä kiinni niin saa tiiviit kotelot. Oviasennusta en suosittele koska ovilasin tiivisteet päästää aina vettä läpi ja vaikka kaiuttimille tekee sadesuojat niin se vesi tahtoo silti löytää tiensä itse kaiuttimeen kun se liikuttaa ilmaa soidessaan. Kun sulla kerran on noi elementit jo niin tee niillä vaan. Yli 50% äänenlaadusta on kiinni asennuksesta. Eli hae olemassaolevilla palikoilla oikeat asennuspaikat ja jos tuntuu että tarvii uudet elementit niin ne sopii melko varmaan samoihin reikiin. Bassolle ja etukaiuttimille erilliset vahvistimet ja takaelementit suoraan soittimesta. Tosin toimiihan ne etuelementitkin suoraan soittimesta.
-
Empit mullakin on. Levyillä autossa on jarrut, vakiorummut menee nykymittapuun mukaan kategoriaan "kitkalaitteet". Mulla meni laikat paikalle ilman kikkailuja, mutta ne käsijarruvaijerit olivat turhan riittoisat kuten muutkin ovat todenneet.
-
Kaverin -66 bussissa oli öljynjäähdytin ilmanottoaukon edessä. Kone kävi kuumana eikä pystynyt ajamaan hanat auki pitkään. 1600nen kahdella 36drla dellortoilla. Tosi ei taidettu ikinä kokeilla miten olisi toiminut ilman jäähdytintä. Ja jos toi okrasa ei haittaa ilmanottoa niin jo on ihme. Olisiko joku 70% pienempi virtausala. Tosin kuplassa suurin osa ilmasta tulee sivulta eikä edestä.
-
Onhan sillä isommalla sumpulla vaikutusta paineeseen. Vakiosumpulla kun ajaa tiukkaa mutkaa niin paineet häviää koska pumppu imee tyhjää. :) Keiteleen kone on kyllä ihan oikeassa muuten, oli vaan pakko heittää tuo kommentti kun on vakiokoneellakin tullut vastaan kaupunkiajossa tuo paineiden mentetys. (Closed circuit, professional driver, no animals hurt, älkää tehkö perässä lapset...) Isompi sumppu on ihan hyvä, mutta parempi vaihtoehto on kuivasumppu. Ja tehojen kannalta olisi hyvä pistää kaasarit museoon ja ohjelmoitava ruisku suorasytkällä tilalle. Tosin ymmärrän kaasarit tunnelmasyistä, ja saattaa katsastuskin olla hieman helpompaa. Itse mietin pitkään kaasari/ruisku asetelmaa, mutta lopulta päädyin pitämään tuplakaasarit koska ovat enemmän 60-luvun henkiset. Sytkä tosin sai uuden ohjausyksikön. Jos haet oikeasti tehoa niin tarvitaan paljon rahaa, tietotaitoa ja laboratorio. Suosittelisin ensin "pienempää" konetta jotta saa näppituntumaa. Kunnon koneen rakentaminen on todella kivaa puuhaa, mutta siihen tarvitaan aikaa ja se laboratoriomainen puhdas tila missä voi rauhassa laskea mikrometrejä.