Per Jernström

Mitä jos laitat pienet sähköflektit puhaltamaan coolereiden päälle ja ohjaat lämpimän ilman suoraan alas?

Google ja "muottisilikoni" toi esille hobbypoint.fi silikonivalikoiman missä oli 47€/1kg. Samoilla sivuilla oli myös jokin sulatettava kumimuotti mikä voisi olla vaihtoehto (edullisempaa). Muottikäytössä on tärkeää, että saadaan mahdollisimman tarkka muotti mutta tässä varmaan ei haittaa vaikkei kaikki kanavan huokoiset toistu juuri oikein. Fordlinkissä oli maininta, ettei haittaa vaikka vaikka menee hieman halki kun sen irroittaa kanavasta. Joskus voi jopa juotua tekemään viillon jos venttiiliohjuri ei päästä irti muuten.

Jep, siis nimenomaan mallinnukseen.

Sitä silikonia olisi kiva kokeilla kanavien muodon optimoinnissa. Pienoismalliliikkeistä sitä muottisilikonia saa, mutta varmaan muualtakin. Joko joku on kokeillut? http://www.topplocksverkstan.se/fyrtaktsid2a.html http://www.fordmuscle.com/archives/2006/12/MakingMolds/

Herkullisen näköistä putkistoa. Jotenkin tulee 70-luvun kisavehkeet (CanAm, jne) mieleen. Tosin laturi ja vakiokaasari näyttävät jotenkin olevan eriparia pakosarjan kanssa, mutta nehän voi jemmata valtavan intercoolerin taakse :) Toivottavasti toimii hyvin. Tyylipisteet jokatapauksessa jo nyt.

Noin 1mm yhteensä. Mittasin 1,10mm välystä ilman shimmejä.

Mistä löytää välysshimmit nelostyypin vauhtipyörän taakse? CSP:llä näyttäisi olevan hyllyssä mutta löytyykö lähempää jottei tarvitse maksaa suhteettoman suuret lähetyskulut kourallisesta prikkoja.

Onko tietoa paljonko italialaiset männät maksaa (noin)? JE taitaa olla hyväksi havaittu ja Wiseco on jo klassikko. Millaiset ne mittatilaus JE:t ovat? saako "kiilakatolla" eli palotilaan menevällä ulokkeella, vai onko perusmittojen mukaan tasalaki?

Mistä löytäisi kevyet ja ekstramatalat 94mm männät? Tarkoituksena rakentaa kiertävämpi nelkkukone. Matalat männät mahdollistaa pitkät veivit ja/tai kapeamman koneen.

Polykarbonaattia en ole muotoillut, mutta "plexiä" kylläkin. Totta, että kuplii jos lämmittää liian rajusti. Hitaasti jos lämmittää niin ei kupli, mutta lämpölaajeneminen on melkoinen. Toiselta puolelta kun lämmittää niin nousee komeasti kaarelle. Hienot lampunkuvut saa kun tekee kaukalon ja tiiviin takaosan. Pleksi lämmitetään ja puristetaan kaukalon ja takaosan väliin. Sitten vain paineilmalla nostetaan "kupla".

Mun kaasareissa oli hieman samanlaisia ongelmia, sateesta sekin. Sain pelittämään ruuvaamalla läpät irti ja naputtamalla akselin irti. Sitten laakerit irti jotta sain niistä ruosteet putsattua. Läppiin pitää ritsata viivat ennenkuin irroittaa jotta asennus takaisin olisi helpompaa. Ja pitää olla just oikea ruuvari jottei niistä messinkiruuveista mene kannat. Ja luonnollisesti akselia pitää naputtaa irti varoen tekniikalla, ei voimalla. Jos arsenaalista löytyy sopivaa laakerinulosvedintä voisi sitä yrittää.

Aika velho tuo Johannes, saa loistavat luvut irti pienistä moottoreista. Muutama perusidea lienee sama sen moottoreissa; mahdollisimman kevyet liikkuvat osat. (500USD titaaniventtiilit 220USD kansiin, jne). Männät on toinen kohta joka eroaa mainstream seteista. Ja hengitys on toteutettu eri tavalla kuin isoilla venttiileilla.

Oli pakko googlata mikä idea tässä on ollut. Ainakin 40-luvulla on kisakoneiisa ollut pop laittaa 2 puolaa. Kun oli 6V sähköt ei saatu tarpeeksi "latausta" puolaan kun kierrokset nousi. Kipinä siis uupui varsinkin korkeapuristeisissa koneissa. Ratkaisu oli 2-kärkiset jakajat jotka lataa puolat vuorotellen. Toi mummolaelektroniikka teki luultavasti saman, eli laukasi puolat vuoroperään. Ei mikään supervaikea viritys. Tuollainen pitää joskus tehdä, onhan se hyvännäköistä kahdella puolalla. Retro-bling :)

Näin sain itsekin lähtemään. Riippuu mikä on alin massa. Mulla oli jotain hartsimaista alimmaisena ja sitten tavallista bitumimaista päällä. Noin 40mm leveällä teroitetulla laattaraudalla lähti kylmänä kun veti vauhdilla (siis työntää vauhdilla putsatusta kohdasta massa "alle"). Aika hyvin lähti ja karkealla harjalla laikkakoneella loput. Muistaakseni loput lähti parhaiten kun harja pysyy viileänä, eli ei saa painaa liian kovaa. Muuten se vaan sulaa ja leviää.

Pitäisi mahtua. Juuri ne pultinkannat, mitä noissa ei ole, kangen alapäässä jotka ottaa kiinni kun kanki on yläasennossa.

Itsekin olen vahvasti kotimaan kyläpajojen fani. Pitää vaan löytää ne oikeat ukot, ja se saattaa olla hankalaa kun niillä on tapana panostaa enemmän tekniikkaan kuin markkinointiin. Miten saa lyhyemmät ensiöt jos haluaa kaikkien olevan samanpituiset?

Mulla on yksi kone missä samanlainen setti (74mm isku, vakiokanget, 90,5mm "korkeat" männät). Kanget on mulla vakiot ja ottivat lohkon "kattoon" mutta nokan kanssa ei ollut ongelmia. Hieman kun kankien pultteja muotolilee niin pitäisi mennä ilman lohkon muotoilua. Shimmasin omani puolet lohkon puolelta ja toinen puoli kuparirenkaalla kannen puolella. Yritin ensin miltei nolladekillä ilman kuparirenkaita mutta kun männät kolisivat hieman ikävästi kantta vasten laitoin nöyränä noin 1mm dekkiä. Kannetkin on vakioista tehdyt. Miellyttävä vääntö muttei mikään kisakone (2*drla40 32mm kurkuilla).

Jos löydät putkeen työnnettävän laajakaistalambdan niin sillähän saisi faktatietoa missä mallissa seokset ovat.

Asiallista menoa! Olin itse samanlaisen projektin aloittanut mutta se "roskisturbo" oli oikeasti roskiskamaa ja homma jäi siihen.. Ajatko vakio kaasaritiivisteellä, siis se paperi? Väsäsin Bilteman tiivistekumista uuden tiivisteen omaan Solexiin mutta jäi siis kokeilematta miten toimii paineistettuna. Olisiko sulla kuvaa modulaattorista? Nyt kun sitä RE85 saa lähiasemalta ajattelin ottaa uutta vauhtia turboprojektiin talven aikana.

Mittasin viikonloppuna vakiopumppuni paineen ja se oli 0,5bar tasan. Tämä siis auton ollessa paikalla eri kierroksilla, muttei oikeasti kuormitettuna. Autossa on pari DRLA40 kaasaria ja toiselle paine oli ilmeisesti liikaa koska mottorin sammuttua kurkuissa valui bensaa ja paine laski hieman. Asensin paineensäätimen ja vitonkärkiset neulaventtiilit (aikaisemmin metallikärjet).

Itse laitoin RVS lisäainetta laatikkooni, mutta kun se ei ole ollut missään endurancessa niin hankala sanoa onko ollut vaikutusta vai ei. Toivottavasti kestää yön ajot vvikonloppuna uritetuilla kuunpuolikkailla.

Mistä mahtaisi löytää joku sopiva tulppa siihen virranjakajan reikään kun jakajaa ei tule? Bemareissa on jo tehtaalta tukittu pakkaspropun näköisellä propulla mikäli ei ole jakajaa (joku vanhempi 6-kone).

Ajoittain tämä kysymys käy pinnalla kurkkimassa (katso esim yleisen keskustelun puolelta). Elring ja Aviation varmaan hyviä vaihtoehtoja. Mahlen tuubi on myös hyvä ja edullisempi. Itse olen käyttänyt: 1. Tummassa pensselikannellisessa purkissa olevaa ruskeaa tavaraa. Se pensseli on vaan mielestäni liian iso ja sottaa paikat. 2. Hermetite Golden Sopivan "hammastahnamaista" ja tasapaksua 3. Mahlen tiivisteliimaa Joskus eripaksua ja saataa valua väärään paikkaan, muuten hyvin samanlaista kun purkissa olevat ruskeat Miltei kaikki hyäksihavaitut lohkoliimat lienevät puolikuivuvaa tavaraa. Oma suosikkini on toi kultatahna koska se on helpoin levittää tarkasti sine minne haluaa.

Pohjaan vaan, muuten ottaa kiinni kuvaamallasi tavalla. Ja voithan varmistaa sen helposti mittaamalla vauhtipyörän ylityksen verrattuna kammen päätyyn ja samoin lohkon "stefakolon" verrattuna kammen päätyyn.

Löytyykö kansien virtauslukemat jostain niin voisin pyöräyttää simuloinnin molemmilla nokilla. Turboissa on usein suhteessa enemmän virtausta pakopuolella joten jos valinnanvaraa on kannattaa ottaa kannet missä on pienemmät imuvenat.