Per Jernström

Mä tein joskus vakiokaasarista "paineversion" vanhoja 80-luvun vinkkejä tsiikaamalla. Kannen pahvi kumitiivisteeksi, o-renkaat läpän akseliin ja olisiko ollut jotain kikkailua suuttimen kanssa. Jäi vaan sekin projekti sitten kun en jaksanut väsätä pakosarjaa.

Oli pakko käydä katsomassa miksi se meni kohdalle mun tapauksessa, koska toi on ihan totta. Mun kannet oli tehty jyrsimällä reikää isommaksi mutta jätetty sellainen pykälä siten että oli männänkokoinen palotila enismmäiset toista milliä. (Pykälä oli jätetty jotta siihen oli saatu enemmän dekkiä stroker akselin kanssa - asiallinen kikka setistä mistä kannet tulivat).

Miksi tehdä siitä niin vaikeaa? Tilavuus on tässä tapauksessa ala * isku. Eli ensin lasketaan ala = s^2*pi/4 (esim. 90,5mm -> 6432,6mm^2), ja sitten kertaa isku (6432,6mm^2 * 1mm = 6432,6mm^3) Ja koska 1000mm^3 = 1cm^3 voidaan todeta, että jokainen milli vähentää tilavuutta 6,4cm^3. Ensin siis mittaus, Lassen menetelmä on hyväksihavaittu, ja sitten lasketaan paljonko kansista jyrsitään. Alkuperäiseen kysymykseen ei voi vastata ellei tiedä mitkä sylinterit siinä on.

Hieman OT, mutta oletko Virtanen kokeilut pyörittää puhallin kiinni? Tuli vaan mieleen, että se antaisi hyvän kuvan paljonko puhallin vie tehoa. Testaisin muuten itse, mutta auto tällä hetkellä vielä kaukana talvisäilössä. Perstuntumalla voisin veikata ettei jaksa tavallinen 700W porakone pyörittää juuri tyhjäkäyntikierroksia kovemmat lukemat.

Minultakin ääni Dormerille. Maksaa varmaan yksi pakka enemmän kuin koko kiinan satsi, mutta kuten todettua pakka/tappi kerralla. Tosin kysymys taisi olla vääntimestä ja siinä mulla on joku vanha no-name joka on toistaiseksi toiminut ok.

Onko imusarjoissa tilaa suutinreijille? Voisihan sen ajaa kaasareita läppärunkoina käyttäen, mutta sitten tarvitsee vain saada kaasareihin asentoanturit. Plussana olisi että voisi käyttää kaasareita suoraan vertailuun ja myös ajaa niillä sen aikaa että ruisku on oikeasti toiminnassa. Miinusta tottakai ettei saa rahoja irti kaasareita myymällä.

Eri alkuperäisiä ilmajäähdytysratkaisuja kun katsoo niin monessa on "kuristimet" jättöpuolella. Tarkoituksena ilmeisesti nostaa painetta puhallinpuolella jotta ilma löytää tiensä vähän joka koloon ja siten saadaan tasaisempi jäähdytys. Harvassa lasikuitukopassa on kunnon kiinnikkeet niitä alapeltejä varten.

Ylettyyköhän tuossa se hammaspyörä miten pitkälle verrattuna Porschen starttiin?

Tomppa, toi oli mielestäni erinomainen aloite. Tässä maassa on tosi taitavia kavereita joiden tavaraa mielellään ostaa, jos vain tietäisi mistä hakea. Onhan se jopa edullisempaa ostaa yksi vähän arvokkaampi öljypohja kuin miettiä jälkikäteen mitä tehdä sillä huokoisella halvalla missä ei pysy öljyt sisällä. Juttelin Kiikalassa CSPn poikien kanssa ja kertoivat myyneensä ensimmäisen erän uutta sidewinder tyyppistä putkea loppuun lyhyessä ajassa. Todettiin, että laatutuotteille kyllä on markkinat.

Täytyypä yhtyä keskusteluun juotoksista. Mun kokemus on, että juotetut monisäikeiset johdot menee helposti poikki heti juotoksen juuresta jos johto pääsee liikkumaan. Oikein puristetuilla abikoilla ongelmaa ei yleensä ole. Ilmeisesti samanlaista pisterasitusta ei tule. No, oli melkoinen yllätys kun Megasquirtprojektiani varten purin -86 mallisesta Ford Sierrasta ruiskusuuttimien johtosarjan ja huomasin sen olleen juottamalla kasaanväsätty. Ja hyvin oli toiminut 20 vuotta. Tosin kaikki liittimet oli kyllä "crimpattuja", eli juotokset olivat keskellä johtoa. Kaikki juotokset olivat suojattu erkkarilla mutta sitten koko paketti oli pakattu vesitiiviisti suojaputkeen. Juotokset olivat kyllä hieman hapettuneet mutta vain päällisin puolin. Eli kyllä juotoksetkin toimii kunhan johto ei liiku juotoksen läheisyydessä. Tosin oikein puristettu liitin on varmempi. Yksi liitinvalmistaja kertoi miten paremmissa liittimissä on pehmeämpi kerros (lyijytinaa, kun lyijyä vielä sai käyttää) ja kun liittimen puristaa kasaan saadaan aikaan kaasutiivis liitos liittimen ja kaapelin välillä. Valtosella hienot liittimet. Täytyy tsekata kuinka ison satsin tarvii veneeseen.

Nostetaan vähän vanhaa aihetta. Olisiko mahdollista saada kuvia imusarjoista? Mulla oli jo kovat suunnitelmat kunnes otin laturinjalan ja tuuletinkopan esille. Eihän sinne mitään järkevää mahdu... Täytyy tyytyä siihen mitä sinne käytännössä menee.

Itse tinasin boksin kasaan. Osat valmiina satsina Partcolta. Megamanuaali on tosi hyvä, mutta Partcon sarjassa on hieman eri komponentteja verrattuna viralliseen sarjaan. Suuttimet, läppärunko ja muut polttoainelaitteet sain ostamalla kaverilta Sierran täydellisen imusarjan. Siitä sen Fordin leimat osissa. Suuttimien liittimet oli siinäkin tinattu yhteen ja sitten johtosarja teipattu kasaan ja kumitettu lasikuitusukka päälle. Vähän kotitekoista jälkeä vaikka se suojasukka oli huolellisesti liimattu ja laitettu. Kun oli toiminut siinä 20v niin mennään sitten samalla tavalla. edit: Luultavasti tulee uudet suuttimet ennen kuin otan ajoon, mutta saa noilla käytetyillä hieman hahmoteltua asennusta ja kytkentää.

Laitetaan hieman infoa tänne, vaikka ei ole ihan valmista vielä... Eli valmistumassa on kuplan ruiskukone a'la Megasquirt. Itse moottori on bussin lohkoon rakennettu Demellon 69mm vastapainoakselilla tavis 1600. Tällä hetkellä valmista: * Boksi v.2.2 extra virityksillä (mm sytytys) * Läppärunko * putsatut Boschin suuttimet 200cc/min * pumput ja regulaattori * LC-1 laajakaistalambda * MSD hukkakipinäpuola * osa johtosarjasta Puuttuu: * kannen lämpöanturi * Triggeripyörä ja sille anturi * Imusarja Puutteista kiireellisin on imusarja. Luultavasti lähden liikkeelle ihan tavallisella kärjellisellä jakajalla ja sitten kun kone käy ja on tullut hieman näppituntumaa vaihdan siihen triggeripyörään. Rahaa mennyt tähän mennessä alle "referenssibudjetin", mutta seurauksena monessa palikassa lukee sitten Ford... :( Idea olisi laittaa ensin kone pyörimään melko vakiona ja jos toimii hyvin niin tulee KKK K-26 turbo mukaan ensi talvena. Ja laitetaan vielä kuva minkä tilalle tämä kone on tarkoitus laittaa. Tässä on ruhtinaallisesti tilaa verrattuna kuplan konehuoneeseen :)

Ok, hyvä tietää että on tyhjä putki ja sopii myös sinne päälle. Kuten kuvasta näkyy multa puuttuu vielä se keskipala takaa. Ja tottakai on lämitettävä lambda. kyllästyin heitteleviin lukuihin ja ostin sitten oikean innovaten laajakaistan.

Onko tieto onko siinä "motorsport" vaimentimessa mitään päätyjen sisäpuolella? Pitäisi saada happianturi kyseiseen värkkiin kiinni ja vaimentimen pääty olisi kätevämpi paikka kuin kollektori.

Paine ei nouse mutta voima nousee pinta-alan myötä, eikö vain? Painehan on jo suhteutettu pinta-alaan (1 bar on noin 1 kg/cm2).

Mulla on purkki RedLine asennusrasvaa kasausta varten. Sitä kaikkiin laakeripintoihin niin pysyy paremmin kuin pelkällä öljyllä pinnat kunnossa. Se Mikan tippakannu on siitä parempi kuin mun tikku millä mä sitä rasvaa levitän koska tikku saattaa kerätä hiukkasia jotka sitten kulkeutuu koneeseen. Ehkä joku isompi lääkeruisku olisi hyvä tapa levittää asennusrasvaa. Sit mä olen esitäyttänyt kaikki full-flow letkut ja suodattimen. Silti saa vääntää startilla pitkään ennenkuin paineet nousee.

Parempi siitä on mitata hammaspyörien ja kannen ("dekin") välinen välys ja sovittaa tiiviteet sen mukaan. Joku hämärä muistikuva mulla on että sellainen reilu 0,05mm olisi hyvä, mutta saattaa olla pelkkä hallusinaatio toi mitta.

Ei olisi 1200USD paha hinta päivän dollorikurssilla. Kuvista päätellen kiva paketti.

Mitä siinä kirjeessä luki siitä pullosta? Ottaako AGA sen vaihdossa 5kg pulloon? Täytyy varmaan soittaa ensi viikolla AGAlle. Messerin kanssa oli se hyvä puoli että kaasua oli enemmän pullossa ja lisäksi sai eri kaasuja. Oli aikoinaan helppo valinta AGAn ja Messerin käyttöoikeuspullojen välillä.

Saako mistään enää 300bar kaasua? Mulla on Messerin 300bar pullo ja huomasin juuri ettei kyseistä firmaa enää ole olemassa maassamme. Mitään ilmoitusta ei tullut kun AGA osti Suomen tytäryhtiön. Käytötoikeuspullo sekin oli. Joko tuli sikahintaiset kaasut tai kohtuuhintainen pullo (jos nyt pystyy täyttämään jossain)...

No niinpä onkin, pitäisi piirtää paperille ennenkuin osoittaa tyhmyytensä julkisesti... Kiitoksia nopeasta vastauksesta, ei tarvitse miettiä tuota enää.

Onko joku boxeri missä olisi tasainen sytytysväli per puoli? Kaikki mitä pikaisesti hain (vw, porsche, alfa, subaru) käyttävät kaikki samaa kaavaa, eli pankki sytyttää pytyt peräkkäin ja sitten toinen pankki sama juttu. Tämä johtunee tärinästä mutta tarkkaa teoriaa en löytänyt. teoreettisella tasolla vain mietin, että olisi paremmat virtaukset jos olisi tasaiset sytytysvälit. Esim 4-2-1 putken teko olisi paljon helpompaa. Käytännössä siinä ei vaadita muuta kuin eri nokka ja vaihtaa kaksi tulpanjohtoa. Ilmeisesti jokin menee pahasti pieleen jos tekee niin.

Mun mielestäni ei siinä tarvitse mitään ihme testejä suorittaa. Se on aivan sama mitä materiaalia se akseli on. Se mikä ratkaisee on akselin kokonaislaatu (ja siinä on kyllä materiaalilla suuri merkitys vaikkei yksinmääräävä). Voihan sitä akselia mitata (kaulojen pyöreys ja leveys, heitto keskilinjasta, pyöristysten säteet, iskupituudet, jne.) ihan kotioloissa akselia rikkomatta. Jo siinä selviää usein onko kyseessä hyvä akseli vai ei. Niissä saattaa olla yllättävän suuria heittoja, mutta kun melkein 100% asiakkaista ei mittaa niitä (sehän on uusi osa...) ennen koneen niputtamista niin mennee täydestä. Ja kyllähän se kone toimii muttei niin hyvin kun voisi toimia jos mitat olisi ok. Kannattaa muuten lukea Bob Hooverin (bobhooversblog.blogspot.com) jutut akseleista. Niissä on kuvia pyöristyksistä jne. On sitten eri juttu uskaltaako sen jälkeen katsoa sitä omaa akselia ollenkaan... edit: Kyösti ehtikin heittää kommentin sillä aikaa kun kirjoitin. Mun juttu on siis oikeastaan se, että kannattaa katsoa perusasiat ensin ja sItten vasta miettiä materiaaleja. Pintakovuus ei välttämättä ole sekään niin materiaalista kiinni vaan käsittelystä.

Jos ostaa valmiin moottoripukin kannattaa valita sellaisen missä moottori on vaakatasossa. Bilteman pukkissa moottori on pienessä kulmassa. Lisäksi sen tuet piti muokata jotta sai sopimaan kuplan koneeseen kiinni. Uusimmassa VolksWorld lehdessä (Type One turbo engine build) on mielestäni muutamat hyvät vinkit miten eri osat mitataan. Tosin siinä ei anneta yhtään mittaa mutta kuvat kertoo miten/millä ottaa mitat. Tosin jos ei ole kisakone niin voi sen mittaamishifistelyn jättää vähemmälle. Silloin tulee silti koekasata osa kerralla ja kokeilla että pyörii kevyesti. Kirjoissa lukee yleensä miten osat tulee laittaa kaikki kerralla lohkoon. Ihan ok kun tietää kaiken olevan mitoissaan ja keskenään sopivia. Valitettavan usein törmää silti ongelmiin käytetyllä lohkolla. Esimerkiksi että nokka ei pyöri kun vetää pultit momenttiin (joku kiristäny mutterit "kisamomenttiin" ja lohko on muuttanut muotoaan).