Per Jernström

Läppätsydeemi toimii hienosti ja huomasin, että ameriikanpojat ovat myös harrastaneet vastaavaa. Sieltä löytyy jopa patentoitu tuote nimeltä KrankVent (>100$ hintaan...). En uskonut homman toimivan letkun päässä koska pinta-ala on paljon pienempi verrattuna esim öljytäyttön aukkoon. Suurempi alahan antaa enemmän voimaa samalla paineella avata läpät. KrankVent ideasta lähdin sitten metsästämään sopivaa läppää mikä sopisi pieneen tilaan. MopoSportin löytölaarista löysin allaolevan värkin. Ei havaintoa missä sitä käytetään mutta siinä on pieni boksi missä ritilä ja filteri keskellä ja läppäventtiili. Täydellinen huohotinboksi siis, hinta 5€! Tämän ajattelin kytkeä "hi-po-blingpong" öljytäytön huohotusnippeliin. Laturinjalassa mulla on rosteri kattilasieni joka nappaa suurimman osan öljysumusta. Tuohon huohotinboksiin tulee sitten vaahtomuovia syömään loput roiskeet ja sisääntuloletku alas jotta voi valua tyhjäksi itsestään. Mahdollisesti poraan pienen (1-2mm) reiän vielä poistopuolelta mikäli sinne kaikesta huolimatta tulee öljyä. Jaa että laskeeko paine lohkossa? Mikäli hihnapyörää ei tiivistä stefalla niin ei. Stefalla sen saa laskemaan, mutta ajattelin tämän värkin lähinnä ohjaamaan ilmavirtaa samalla tavall kuin T4 koneiisa on vakiona. Siis kansista korvausilmaa sisään ja huohotintornin kautta ulos.

Mistä mahtaisi löytää nelkkukoneen loiskelevyn tiivisteet? Osanumero on 022 101 559, mutta joka paikassa mistä olen katsonut ilmoitetaan vain "NLA" (ei enää saatavissa).

laturivalo saa plussaa virta-avaimen takaa. Säädin on lähellä maatasoa kun laturi ei käy ja antaa plussaa kun käy -> valo sammuu kun on plussaa molemmissa päissä. Valo on avaimen takana samassa puolan kanssa. Joten valo saa miinusta puolan läpi JOS katkojankärjet ovat kiinni. Työnnä siis jätskitikku jakajaan ja tarkista vieläkö valo palaa. Jos palaa niin se(kin) on väärin kytketty. Säätimen virittäminen ei auta tässä. Vika on joko miten se on kytketty tai muualla.

Jos rahat rittää niin älä tiputa nykyistä konetta vaan teetä ajalla toinen. Voit ajaa vaikka projekti ei ole heti valmis ja tiedät heti varautua kokonaiskustannuksiin. On aika yleistä että "superseppä" on sitten onnistunut takomaan jopa lohkonkin vaihtokuntoon esim yilkireillä momenteilla.

Mitä täysremontissa on tehty? Jos on aarporattu eikä kanavien tulppia avattu ja kanavat putsattu sen jälkeen niin on "normaalia" (mutta silti pahaa laakereille!) että lohko on täynnä magnesiumhilettä. Oliko kaikki välykset speksien mukaiset kasattaessa? Jos käyttää liian isoa nokkapyörää niin se ahdistaa sen verran että saattaa purua irrota laakereista ja nokkapyörästä. Ilman suodatinta tiukin paikka moottorissa on laakerit. Full-flow modi ei ole mikään turha juttu.. Itse koeasennan koneen aina kolmeen kertaan (1. pelkkä akseli - 2. akseli ja nokka - 3. akseli, veivit+ männät ilman renkaita, nokka + venttiilikoneisto löysillä jousilla) ennen kuin lohko liimataan kiinni. Valitettavan usein kuplan lohkossa joku kanittaa jossain vaiheessa tuota koeassennushommaa. Runkolinjan jälkeen nokkalinja on mulla ollut se missä on heittoa kun laakeripukit ovat antaneet periksi kun joku on vääntänyt "kisamomentit" ruuveihin.

Voinhan minäkin tässä tunnustaa millainen Ghetto Engineering työkalu mulla on tähän tarkoitukseen. Iso vanha (jämäkkä) ruuvipuristin ja noin 4cm pitkä kyljestä avattu alumiiniholkki. Se holkki on päältäkatsottuna C-mallinen ja laitetaan ruuvipuristimen ja venttiililautasen väliin. Ei sillä pääse yhtä näppärästi laittamaan lukkoja takaisin kun kuvan laitteella mutta jäi aikoinaan enemmän rahaa mikrometrin ostamiseen.

Jep, oikea osoite. Muistin ilmesesti väärin sen passivointi/kromatointiosuuden sinkityksestä.Muuten mielestäni loistavat sivut.

Löytyy todella hyvä saitti missä on miten tehdä mm keltapassivointia kotikonstein. Sivu on lähinnä moottoripyöriin suuntautunut ja ihan kotimainen sivu. Joku nimi siinä urlissa oli.. muistais vaan mikä...

http://www.123ignition.nl/id/19.html Siinä on monta jakajaa samassa. Ennakkokäyrä ei ole mekaanisesti ohjattu vaan se ohjataan elektroniikalla. Eli voi kokeilla eri jakajia vääntämällä valintakytkin eri asentoon.

Ehkä hydrauliikkatiiviste kävisi vaikkei ole kierteitä. Tosin ei ehdi kuivua enää mainitsemassasi ajassa :(

Tilasin juuri satsin DIN906 kuusiokolotulppia M8-M14 joita ajattelin käyttää kanavien tukkimiseen yhdessä hytikkatiivisteen kanssa. Kestääkö tavallinen 542 vai pitäisikö olla joku korkeamman lämmön tiivisteaine? Proppuihin kun ei kohdistu rasitusta niin ajattelin vetää 542:lla kiinni.

LC-1 minullakin. Toistaiseksi ei ongelmia sen kanssa. Joku mittari jatkeeksi on hyvä olla jos ei ole ruiskua.

Mun itsetehdyssä sidewinder pakosarjassa on etummaiset putket samassa paikassa kuin tuossa kuvan pakosarjassa. Leikkasin vakiopelleistä muutamia senttejä pois jotta jäi reilu sentti tilaa peltien ja putkien väliin. Toisella puolella kun on se kaksosanen pelti niin piti laittaa uusi ruuvi koska ulompi ruuvi jäi pois. Muuten helppo ja nopea homma.

Paineantureita on missä on sekä paine että varoitusvalo. Itselläni on vakio varoitusvaloanturi ja erillinen paineanturi, molemmat ottaa paineen vakioreiästä T-kappaleen avulla. Lämpötila on omalla anturilla öljypohjassa.

Ja vielä kommenttina muille vastaavaa settiä miettineille, että pelkästään kierrosten mukaan se 009 säätää sitä ennakkoa. Eli pelkällä trikkeripyörällä saa vähintään yhtä hyvän kuin mihin 009 jakajalla päästään. H, se imusarjojen hitsaus oli ilmeisesti alipaineletkua varten, kun muuten on kaasarit?

Ja ainakin mun Innovatessa oli suositus että anturi on putken päällä jottei mahdollinen kondenssivesi mene siihen. Olisiko ollut kello 4-8 asennot joita tuli välttää jos vain mahdollista. Tosin tämä lienee suurempi ongelma jos on kauempana koneesta. heti pakosarjan jälkeen nousee varmaan lämmöt riittävän nopeasti yli höyrystymislämpötilan.

Onko siinä joku erityinen syy miksi ne ruiskut tossa turbokoneessa on asennetu alalaitaan? Olin itse ajatellut asentaa ne ylälaitaan mutta se oli ihan fiilispohjalta ilman faktaa taustalla. Onko se Paronin kone täytehitsattu vauhtipyörän takaa?

Nostetaan hieman vanhaa aihetta. Porschen suuttimet löytyneet mutta nyt askarruttaa 3pytyn suuttimen laitto nelkkukoneessa. Jos oikein olen mitannut niin muut pytyt saa helposti suuttimet suoraan laakeripukista. Kolmospytyn kohdalla on laakeripukin kohdalla syvennys lohkossa vauhtipyörän kohdalla. Ilmeisesti kaipaa pientä hitsausta vai löytyykö joku toinen kikka? Allaolevassa linkissä on keskellä sivua kuva miten Wally on sen tehnyt. http://www.shoptalkforums.com/viewtopic.php?t=115287&postdays=0&postorder=asc&highlight=turbo&start=165 Toisena vaihtoehtona mulla on vetää 90 asteen kulmalla olevat suuttimet lohkon katosta läpi. Tulisivat aika lähelle sylinteriputkea jotta eivät ota kiinni kiertokankiin tai akseliin. Syöttöputki jäisi tässä lohkon ulkopuolelle ja laakereiden voitelu siten just niinkuin tehdas on sen suunnitellut.

Onko joku mitannut miten paljon lisävirtausta saa pienillä nostoilla pelkällä seetin työstöllä (sellainen pyöreä venturi ilman kulmia) ja venttiilin lautasta muotoilemalla?

onko siinä varaa hioa alikokoon? Miten se on pyörinyt jos heittää 2 kymppiä?

Kristian, jos sulla jää putkea niin tee samalla raakavedos ilman vaimentimia siihen loppupään osuudelle. Voit sitten pultata miehekkäämmän vaihtoehdon kiinni ennen kokoontumisalueelle tuloa. Mulla on yksi sidewinder avoimella venturikollektorilla niin voidaan huutaa kisaa. Nimim. Mikä on db-raja?

Alla pari videopätkää vaimennettuna ja ilman vaimentimia. Vaimentimilla: http://www.356registry.com/techinfo/ima ... era_2x.mp4 Ilman: http://www.garagemdobellote.com.br/2008 ... e-356.html

Olisiko se 4-Cam vain niin vanha että oli ennen kun "putkivirityksen" hyödyt oli yleisesti tiedoosa? Olihan kireissäkin rally-bugeissakin vakiotyylinen vaimennin ilman käärmepesää. Oma veikkaus on, että vaimentimet ennen kollektoria haittaa kollektorin tuomaa ejektorihyötyä.

Pari kertaa nähnyt kun se aarporaus tehdään tuolla käsipelillä. Tulee kiinni vauhtipyörän puolella stefan aukkoon ja hihnapyörän puolella uloimpaan koneistukseen. Jos hihnapyörä on vahingoittanut aukkoaan niin lienee huono idea käyttää kyseistä keppiä kun saattaa koko akselilinja mennä vinoon. Tuosta Sambassa myytävänäolevasta porasta saa käsityksen miten se toimii (kuva missä käyttöohjeet). http://www.thesamba.com/vw/classifieds/ ... ?id=689552

Hain isoG:ltä kaavaa miten muutetaan mm->asteiksi. Joka kaavassa oli vannekoko mukana. Tosin eroja löytyy. Jotkut ottivat renkaan koon mukaan ja toiset pelkän vanteen. No, sehän on aivan sama laskukaavan näkökulmasta kunhan etäisyys ja halkaisija ovat samasta paikasta. Käytännössä mielestäni vanne on oikea paikka mitata. Kumissa on enemmän heittoa. Excelkaavat vaikka tästä: http://wiki.seloc.org/a/Geo_Alignment_Rig_(Home_Made)