Per Jernström

Porschen varaosanumero kyseiselle palikalle on: 901 105 370 02 PelicanParts.com maksaa 15,50USD kappale, fvd.de 16€ (alv 0%).

Tarkoitat sitä nostajapesien läpi porattavaa? Biltema osanro 19-412 (5*300mm) on millä porasin. Se on ihan tavallinen terä eikä kartiokiinnitys vaikka Bilteman sivuilla niin väitetään. Voi porata käsikoneellakin mutta terän voitelu (alumiinileikkuuneste - sprii - wd40) on tärkeää jottei leikkaa kiinni ja mene poikki.

Itse pohdiskelin vetää Dremelillä pienet viisteet öljykanavan reijistä jokaiseen pesään. Vähän samanlaiset kuin mitä kampiakselissa on öljyreijän "jatkeena". Nostajan pesä kuluu luonnollisesti eniten pystysuunnassa joten ei pitäisi vaikuttaa merkittävästi kestävyyteen jos on sivuissa pienet lisäkolot porauslinjan kohdalla.

Yksi yksityiskohta joka ei varsinaisesti liity lohkoon mutta liittyy voiteluun on nokka-akselin peruskehä. Syy selviää ylimmästä kuvasta missä on nostajat piirretty ”lepoasennossaan”. Öljykanava on porattu nostajapesien halki ja nostajien ylempi ura on se joka johtaa öljyä seuraavalle nostajalle. Siirtäkää mielessänne ensimmäisen kuvan nostajia lähemmas toisiaan niin huomaatte mitä tapahtuu kun käytetään hiottua nokkaa. Voitelu loppuu ketjun ääripäistä koska nostajat jää sellaiseen lepoasentoon että ne tukkii öljykanavan. Bob taisi mainita tästäkin jossain kirjoituksessa. Liittyen keinujen akselin uritukseen veikkaisin ajatuksena olleen itse keinun voitelun takaaminen. Useinhan se akseli on leikannut alapuolelta kun vanhoja vakiomoottoreita avaa. Ja vielä vastaus kysymykseen tulpatusta jäähdyttimestä. Se lienee lähinnä tarkoitettu lentokoneasennukseen missä ei käytetä tavallista puhallinkoppaa.

Se kankijigi on aika herkkä laite. Tein sellaisen silleen puolihuolimattomasti ja siitä ei saanut ikinä toistettavia lukuja.

Jokaisen reiän mittaaminen. Lohko auki mittaan nostajien reiät ja sitten lokon ruuvit momenttiin ja sen jälkeen muut reiät. Olen mitannut kaikki sekä pysty että vaakasunnassa. Varsinkin nostajien reiät ovat usein pystysuunnassa yli toleranssin. Jos lohkon mitat on ok niin seuraavaksi olen porannut kaikki öljykanavien proput pois. Tai siis melkein kaikki. Kuristimet ei mielestäni kannata poistaa koska on hankala saada takaisin. Proppujen tilalle kierteet ja DIN906 tulpat hydrauliikkalukitteella kiinni. Nyt on aika tehdä HVX modi öljykanaviin, mikäli sellaisen meinaa tehdä. Biltemasta saa sopivan pitkän poran ja stopparin siihen. Öljykanavien harjaaminen sopivilla välineillä ja sitten koko lohko pesuun ja puhtaaksi. Näistä moottorihommista voisi vääntää jonkun videon kasaan..

Thesambalta löytyy yksi versio. Tosin pelkkä lista. Tein myös oman ja totesin kuvien olevan melkein pakolliset. Menee homma sekaisin muuten. Kuvallinen versio työn alla siis, mutten uskalla luvata että on valmis tämän vuoden puolella.

Tehdasmanuaalissa on juuri noin, eli ensin uuden osan toleranssi ja sitten "romuraja" käytetylle osalle. Yritä metsästää jostain tehtaan korjausopas. Mielestäni niissä on usein selkeimmät rutiinit ja tiedot. Edit: taitaa olla imperiumin mitoista käännetty ne arvot mitä listasit. Jäin pohtimaan kun yleensä jää sadasosan tarkkuudelle. Tehtaan manuaali löytyy esim. http://oacdp.org/index.html hieman toivomisen varaa skannauksen laadussa mutta sisällöstä saa silti selvää. Mielestäni oikein kivaa puuhaa mitata, punnita ja koeasentaa näin talviaikaan kun ei voi ajaa. Vielä yksi vinkki ennenkuin lähdet hommiin. Tee hyvä pöytäkirja (build sheet) kaikesta niin on sitten hyvä dokumentointi.

Kohta 10 on tyhjä ja ehdottaisin männänrenkaan välystä sen uraan nähden siihen. Tai oikeastaan se ei sovi juuri siihen kohtaan vaan sopisi paremmin kohdan 5 ja 6 väliin. Eli männänrengas paikalla tarkistetaan ensin että sen menee uransa pohjaan saakka kanittamatta. Jos ura on sorvattu huonosti se voi olla lievästi V-mallinen ja männänrengas jää jumiin (eikä tiivistä siten sylinteriä vastaan ja päästää paineet ohi). Jos rengas liikkuu ok niin mitataan sitten renkaan ja uran välinen välys, eli miten paljon rengas voi liikkua ylös-alas suunnassa. Mäntien mitoissa en ole juuri havaiinut mittapoikkeamia mutta painoissa saattaa olla merkittäviä eroja. Cofap T-4 pyttysarjassa oli painoeroa melkein tehtaan (Porsche 914) rajoille saakka. Sylinterin mittaamiseen on paras käyttää siihen tarkoitettua mittalaitetta. T-tulkeilla ja mikrometrillä voi myös mitata mutta tulos ei ole yhtä tarkka. Työntömitalla ei saa luotettavaa tulosta.

Totta, että on aika pomminvarma systeemi se alkuperäinen. Siinä on silti muutamia ongelmia sekä toiminnassa että muotoilussa. Mitoitus on tehty jotta jäähdytystehoa olisi tarpeeksi täyskaasulla josta seuraa että se on ylimitoitettu osakaasulla. Termostaatin läpät kun on osittain kiinni = liian kovaa pyörivä puhallin. Tilaavievä muotoilu on joskus ongelma. Nyt oli ajatuksissa testata ensin vakiosetin tehontarvetta. Tehdään siitä sitten oletus, että vaikka on hieman erimallinen puhallin niin sen tehotarve on samaa luokkaa vakiosetin kanssa. Tästä saa sitten tietoa onko jäädytys sähköpuhaltimella ollenkaan toteutettavissa. Omilla koneilla täytyy sitten vielä jatkaa tutkimuksia hieman koska T-4 moottorissa puhalin pyörii aina kampiakselin kanssa samaa vauhtia. Puhallin pyörii hitaammin kuin T-1 moottorissa mutta siirtänee enemmän ilmaa = syö enemmän tehoa. Jos ensimmäinen testi onnistuu niin olen jo hommanut yhden T-4 koneen jonka kasaan sitten pelkän akselin kanssa jotta pystyy pyörittämään puhallinta mahdollisimman kevyesti. Saattaa olla turha yritys, mutta kokeillaan silti mikäli ensimmäinen testi onnistuu.

Onko sillä absoluuttisella teholla merkitystä? Eikö tärkeämpi ole toistettavuus säätösession aikana. Kunhan saa kierrosluvun loggeriin riittävällä tarkkuudella (taajuudella) niin siitä saa vertailua eri vetojen välillä. Siis mitä nopeammin kierrokset kasvaa sitä enemmän tehoa. Eli jos yksinkertaistaa niin voi jättää melkein kaiken matematiikan pois. :)

Paljonko tehoa se flekti oikein vie? Palstoilla ja lehdissä kyllä näkee ties mitä lukuja, mutta vielä en ole löytänyt tieteellistä näyttöä. Jotkut pojat olivat testanneet paljonko siirtää litroja/s eri kierroksilla, mutta kun eivät mitanneet vastapainetta niin siitä ei pysty laskemaan. http://www.offroadvw.net/tech/wes/fan.html Mikäli joku hyvä sivu ei löydy niin ajattelin tehdä vähän testejä itse. Kun kierrokset nouse niin tarvittava teho kasvaa kuutiossa. Eli muutaman lukeman perusteella tehontarve voidaan arvioida melko hyvin. Tehon ajattelin mitata pyörittämällä tuuletinta sähköporalla, tms, missä on hylsy kinni ja siten saisi tehot siirtymään suoraan puhallinakselille. Laturi tottakai poiskytketty. Tehon saisi sähkötehon perusteella tehomittarilla. Sähköporan hyötysuhteen joutuu arvioimaan. Pitäisi vaan päästä talvitallille tai löytää doghouse koppa kotitallissa olevalle koneelle niin hommahan olisi jo tehty. Tehontarpeen lisäksi pitäisi mitata paljonko puhallin tuottaa painetta. Sen kun tietää niin olisi helpompaa valita sopiva sähköpuhallin.

Jäin vaan miettimään että eikö tuo turbiini ole "väärin" päin? Automaattilaatikoissa momenttimuunninhan pyörii moottorin puolella.

Se öljyvuoto kannattaa luonnollisesti hoitaa kuntoon ennen uuden lämmönvaihtimen asentamista. Saattaa vanhakin toimia kunhan sen pesee huolellisesti. Ja itse miettisin kyllä muutaman kerran ennen kuin lähtisin 40v vanhalla autolla liikkeelle talvella. Esim vanhat Vectrat ei tunnu ollenkaan pahalta jos ruostuvat pois tiesuolan takia. Niissä tosin prosenteissa suuri hintahaitari riippuen siitä onko ostohetkellä tankissa bensaa vai ei :) Mutta se lämmönvaihdin kannattaa kyllä kesämenokain ajatellen laittaa kuntoon.

Ville, tuo sun dyno on kyllä yksi hienoimpia itsetehtyjä mitä olen nähnyt. Olin jo aikaisemmin nähnyt Grönlundin linkissä olevan junapyörävirityksen ja jo silloin mietin mitä tapahtuu jos siinä "lähtee iso pyörä heittämän". Tuollainen turbiinilaite tuntuu huomattavasti turvallisemmalta. Muutama kysymys. Siinä on ilmeisesti useampi pumppu, vai mitä muut hihnapyörät vetää? Mikä on se J-mallinen säädettävä tanko siellä kytkinkopan päällä?

Jarmo, onko sulla rantatontti? Laivojen generaattoreita koeajetaan käyttöönotossa laittamalla elektrodit veteen ja mitä kovempaa vastusta halutaan sitä syvemmälle upotetaan. Nyt en tarkkaan muista, taisi olla sekä putkilla että levyillä (mersutähti muodostelma). 3-vaihe niin yksi putki/levy per vaihe ja pituutta pari metriä (Wärtislä 6R22 eli noin 1MW?). Vesi kiehuu rajusti joten voi olla ettei ole ihan vakaa vastus. Ja syntyyhän siinä sopivasti vetyä ja happeakin... Toisaalta nyt kun sitä mietin niin saattaa olla ettei se toimi kun kierrokset muuttuu. Kun kierrokset laskee niin jännitekin laskee -> pitää olla enemmän "vastusta" (siis vähemän Ohmeja kuormassa) mitä alemmas mennään. Generaattoreissa se toimii koska jännite on aina sama.

Ilmeisesti penkkiä rakentamassa? Miksi juuri inertiadyno? Itse olen myös suunnitellut penkin rakentamista irtokoneille mutta olen kallistumassa jarrupuolelle. Syy siihen on tila ja paino. Tosin mulla ei ole ikinä ollut omaa penkkiä joten saattaa olla väärät valintakriteerit. Onhan hitausmomenttipenkki "lounnollisempi" jos vertaa ajotilanteeseen.

Nostetaan vanhaa ketjua hieman. Pitäisi saada matalat noin 90mm männät T-4 koneeseen. Kustannustehokkaat männät olisi kuplan 90,5x82mm männät (35mm lakikorkeus). Sylinterit joko poratut nelkkupytyt tai olisiko parempi sorvata kuplan mukit sopimaan? Hieman silppomiseksi menee jos laittaa kuplan putket, eli olisiko parempi vaan miettiä porauttamista? Vai olisiko jossain saatavilla 90mm matalaa mäntää?

JPM tekee laatukamaa, mutta ei välttämättä harrastajan hintahaarukkaan. Miten olisi väljät palloventtiilihanat? :)

Mulla on vastaava lambdamittari ja mielestäni se on aika kompromissi. Siinä on pieni valo numeroiden alla joka palaa kun on jännitemittaus päällä, mutta käytännössä se on ajossa havaita onko jännitemittaus vai varsinainen mittaus. Lisäksi savulasin takaa ei näe sivusilmällä vilkaisten. Eli nuo mittarit vaatii mielestäni liikaa huomiota ajaessa.

Hieno boksi Hemuli! Itse asensin sen läppäboksin siten, että moottoriin menevä letku on alaspäin. Eli jos siihen tulee öljyä niin valuu tyhjäksi itsestään. Ja kuten todeuuta niin se rosterisieni on todella tehokas "pesemään" huohotuskaasuja öljystä. Tästä voi ehkä todeta, että patentti toimii kunhan on moottorikokoon nähden riittävän isot läpät. Mun muoviboksissa on noin puolikas PV:n läpästä. Ja oikean stefan kanssa se varmaan olisi tehokkaampi. Ostetaan: CB:n huohotustorni (tuote 1771) lisää läppäkokeiluja varten.

Ehkä hyvä laittaa tänne tilannepäovitys kesän ajojen jälkeen. Tuo patenttini on hyvin toiminut muuten paitsi täyskaasulla. Ilman kuormaa se toimii myös kierroksilla mutta kun huohotuskaasujen määrä kasvaa kuorman alla niin se ei enää virtaa tarpeeksi. Pitää siis lisätä korvausilmakanavat lohkoon. Modernit moottorit toimii vähän samalla idealla eli takaiskuventtiilin (pcv) kautta imusarjaan huohotuskaasut ja ilmaa tilalla ilmakotelosta suodattimen takaa. Kun paine kampikammiossa kasvaa eikä venttiili vedä enää niin systeemi pakittaa kaasut korvausilmaletkujen kautta ulos. Kun päästää kaasun niin järjestelmä siirtyy taas normaaliin moodiin ja viimeiset kaasut huuhtoutuu pois korvausilmalla. Lyhyesti tuolla patentillani ei siis saa kampikammion painetta laskemaan kuorman alla, mutta muuten se toimii hyvin. Ja se patasieni toimii muuten loistavasti. Huohotuskaasuissa ei ole yhtään öljyä mukana. Bob Hoover oli siis jälleen oikeassa.

Miten olisi 36heppaisen retroviritykseen?

Laakerikaupasta niitä shimmejä kannattaa hakea. Saa sitten suoraan sopivat.

Ainoa manuaali mikä sen mukana tuli löytyy myös valmistajan sivuilta: http://www.123ignition.nl/downloads/man ... manual.pdf Sivulla 7 (example 2) on muunnosesimerkkejä tappavista elohopeahöyryistä turvallisempiin SI yksikköihin. Mitään "absolute maximum ratings" en ole löytänyt, mutta 0-200kPa on skaala siinä softassa. Eli vakuumista 1baarin ylipaineeseen. Mikäli olen ymmärtänyt oikein niin sinne saa kokonaisia kiloPascaleja, eli pienin resoluutio olisi 1kPa/0,133(kPa/mmHg)=7,5mmHg. Tässä tosin huomioitava, että se on yhden asetuspisteen resoluutio. Pisteiden väli menee softassa portaattomasti (mutta todellisuudessa siinähän on joku määrällinen askelmäärä). Manuaalin kannessa on 5-pisteinen käyrä kuvassa, ehkä kuvastaa paremmin mitä yritän selittää (viivat pisteestä toiseen). edit: siinä "mittaristossa" on myös alipainenäyttö +/-1bar. Eli siitähän näkee paljonko imee eri tilanteissa sitten kun on kiinni. Itse vain mietin miten sykkivä alipainesignaali vaikuttaa toimintaan. Tosin mulla on itsetehty pulssisuodatin jonka ajattelin laittaa väliin. Tupla DRLA-40:set autossa.