MESIKÄMMEN

Käsijarrukahva asennettu ja jarrut ilmattu. Ei valitettavasti kuulunut tuo ylimääräinen ääni käsijarruvaijereista tai pyöränpulteista. Pyöränpultti saa muuten näköjään olla kolkissa todella pitkä, ennen kuin ottaa kiinni mihinkään. Napaan saa kiertää alkuperäispultin ( ilman vannetta ja rumpua ) pohjaan asti, eikä vieläkään ota kiinni minnekkään. Ajossa, kun lootassa on veto päällä, kulkee auto todella hienosti, kevyesti ja ilman ylimääräisiä ääniä. Vapaalla hiljaa rullattaessa ylimääräiset krunksutukset ovat edelleen jäljellä. Ilmeisesti ääni tulee alueelta vetoakselit/laakerit. Pitänee purkaa ja tutkia.

Ei tarvitse irrottaa laturia. Hiilet vaihdetaan laturin hihnapyörän puoleisessa päässä olevien aukkojen kautta ( saattaa olla suojatulpat aukkojen päällä ) Käännä hiiltä painava jousi syrjään hiilen päältä, avaa pieni ruuvi hiilen johtimen päästä, ota vanha hiili pois ja asenna uusi.

Kolkin kone on nyt asennettu paikoilleen ja koekäynnistetty. Aluksi ei öljynpaine meinannut startilla pyöritettäessä nousta. Tähän tepsi se, kun kaatoi pari tippakannullista öljyä öljynpaineanturin kiinnityspalikan kautta öljynjäähdyttäjään ja sieltä koneeseen. Nokka-akseli on sisäänajettu ja parin kilometrin koeajolenkki tehty. Vääntöä tuli selvästi lisää, kuten oli toivottukin ja persdynolla ei kone tunnu mitenkään tehottomammaltakaan kuin edellinen versio. Jarrujen ilmaus / säätö on vielä hieman kesken ja käsijarrukahva puuttuu kokonaan. Koeajossa auto toimi moitteettomasti ja äänimaailma oli tuttu entinen. Pihalla rullattaessa ja sen jälkeen moottori sammuksissa autoa työntäessä, kuuluu kuitenkin takarummut / vetoakselit alueelta aika ajoin vaimea klonks-ääni. Olisiko veikkauksia tai tietoa, mistä tuo ääni voisi tulla? Autoon on vaihdettu laatikko, vetarit olivat irti laatikosta ja vetareiden suojaputket on otettu alkuperäisestä laatikosta. Kaikki takajarrukamat on uusittu.

Onko mahdollisesti sama, joka 80-luvun loppupuolella majaili Pakilassa?

Koneen koko edelleen 1776 Samat kannet kuin edellisessäkin koneessa, 041:t Nokaksi tuli engle w-100, ennen scat c35. Kevennetty vauhtis vaihtui vakioon.

Nyt olisi kesytetty kone valmiina.

Nykäise se kuori irti sieltä vaihdelaatikon päästä.

Onko se laturi oikeassa asennossa? Sen pitäisi saada jäähdytysilmaa puhaltimelta puhallinkopassa / laturissa olevien reikien kautta.

676. kupla, helmikuu -69 Näitähän näyttää löytyvän.

Eikös tuo jakaja ole hyvinkin yleinen. Minullakin niitä näytti olevan hyllyssä peräti kolme kappaletta. Tuohon taitaa käydä samat kärjet ja pyörijä kuin esim. 009:iin.

675. Paksutolppa elokuu -62. Tänään haettu.

Kuplalla ajettu vuonna -89 tehdyn koneremontin jälkeen n. 60 000 km. Tehdyt huollot: sytytyksen- ja venttiilien säätöä, etuakselin rasvauksia, öljynvaihtoja, jarruhihnat, olisikohan yksi tai kaksi settiä tulppia, kytkinvaijeri ja vaihteensiirtäjän pusla. Juniksella ajettu vuoden 2008 alusta paljon ja huollot edellisen kaltaisia + painelaakeri, kondensaattori ja kärjet. Kolkilla ajettu 2004 alkaen eritäin paljon ja ainakin sata lähtöä varttimaililla. huollot öljynvaihtoja, säätöjä pari settiä tulppia, kunnes viime talvena kylmä sää -26 astetta + jäykät öljyt = pullahtanut öljynsuodattimen tiiviste ja seurauksena konevaurio.

Tuohon nykyiseen öljynjäähdytykseen olen itsekin päätymässä. Ei tarvitse muuttaa / hankkia mitään. Tuon tangon ajattelin liittyvän teollisuusmoottorin tasakierroskäyntiin, mutta nythän sekin saa sitten olla noin. Vekkulin näköinen vauhtis tuossa koneessa ainakin oli.

Mitäs jakajavaihtoehtoja sitten oikein jää jäljelle kun alipainetta ei ole käytettävissä. 009, 123 ? Mitä muita?

Tänään on kone irrotettu esasta ja purettu pois siitä juniskäyttöön sopimattomat / tarpeettomat osat. Kone on erittäin siisti ja näyttää melkein uudelta. Pari asiaa lisää tuli selvitettäväksi purkuvaiheessa. Kaasari on solex 32 PCI. Tuosta ei taida saada mitenkään alipainetta jakajalle, eli rajoittaa jakajavaihtoehtoja. Kaasarissa on kaasuläpän ja ryyppyläpän yhdistävä tanko, joka avaa kaasuläppää kun ryyppyläppää ( käsiryyppy ) suljetaan. Tuo tanko täytynee autokäytössä poistaa. Kaasarissa löytyy myös käsikäyttöinen tyhjäkäyntisolenoidi, täytynee vaihtaa sähkoiseen. Edelleen tuosta jäähdytyksestä. Moottori on ollut pumppukäytössä vanhalla puhallinkopalla ja pienellä öljynjäähdyttimellä. Mahtaisivatkohan nuo riittää juniskäytössä?

Siksi, että saa lämpöä kajuuttaan. Silloin kun ei ole puhalluslähtöjä, tarvitaan juurikin vanhanmalliset sorsat.

Vertailin jo noita koppia vierekkäin ja ainakin seuraavat ajatukset tulivat mieleen. DH-puhallinpyörän käyttö vaatisi vielä rajumpaa kopan muuttamista, joten tuossa pitäisi melkeimpä tyytyä alkuperäiseen kapeampaan puhallinpyörään. Termostaatin käytövivusto / läpät pitäisi ottaa DH-kopasta, pyöreän kopan keskirengassysteemi ei sopine muokkaamisen jälkeen. Tiedän, että tuonlaisia koppia on valmiinakin myytävänä, mutta kaikki eivät ole kovinkaan varauksettomasti niittä kehuneet.

Nyt olisivat ajatukset tuon juniksen koneen kanssa seuraavat. 1600 kuutioinen teollisuusmoottori Siihen 34 heppaisen pyöreä puhallinkoppa ilman puhalluslähtöjä sorsille muutettuna dog houseksi. Vanhanmalliset 30 / 34 hp sorsat Vaihtovirtalaturi 12 V Mangneeton tilalle jakaja Teollisuusmoottorin solex 32 kaasari Tämä kokoonpano siksi, että haluaisin koneen näytävän vanhahtavalta, koska juniskin on mallia -62. Tämä paketti mahdollistaisi myös myöhemmin mahdollisen nurkkakaasarisetin käytön. Onko tämmöisessä paketissa mitään järkeä ja mitä tuossa rakentamisessa kannattaisi ottaa huomioon?

Elikkä tuohon -62:seeni voin muutoskatsastaa vakio 1600 koneen päivittämällä etujarrut ( vaihtamalla uudemman etuakselin ) vai onnistuuko tuo muutos etujarruja muuttamatta?

Esim. tuolta erään kotimaisen vw-osakauppiaan kautta. http://www.wolfsburgwest.com/cart/Detai ... =211611801

Eikös siinä olisi sitten noita kaakkeja jo reilusti yli 200. Minulle riittää junikseen kun vaihdan siihen vakio 1600 koneen.

Tuo vertailumoottoritieto on hyvä, sillä silloin pihalleni tupsahtaneista 1600 cm3 teollisuusmoottoreista toista alan rakentelemaan junikseen sopivaksi.

Vappuajelulta juuri palanneena vahvistui ajatus, että tuo junikseni tarvitsee lisätehoa. Varastoissa olisi useitakin aihioita uudeksi moottoriksi ja jospa nyt pysyttäisiin ihan pykälien ja määräysten puitteissa. Eli mikä on -62 mallisen kastenwagenin vertailumoottori?

Pikku vikoja, helppo korjata.

Löysin kaksi kappaletta vw-teollisuusmoottoreita mallia Typ 126A. Ne ovat molemmat 1584 cm3 kokoisia, 6V sähköillä, yksireikäkansilla ja olleet ilmeisen vähällä käytöllä. Mitä noissa pitäisi / kannattaisi vaihtaa ja huomioida jos niitä sovittelisi kuplan / juniksen koneiksi. - magneetto jakajaksi? - kaasarin vaihto? - vauhtiksen vaihto? ( näyttäisi olevan mallia jossa hammastus on vauhtiksen sivulla ) - sähköt? - sorsat? ( niitä ei noissa ole ) - puhallinkoppa? ( kopassa ei ole puhallinlähtöjä sorsille ) - ilmanputsari? ( ei ole imuilman esilämmitystä ) Muuta tärkeää huomioitavaa autokäytössä?