VW-63

Kukahan mahtaisi myydä suutinholkkeja, joilla 11mm suuttimen yläpään saisi 14mm polttoianekiskoon?

Itsellä ei ole kokemusta loiskelevystä wasserin kampikammiossa, mutta kampikammiota käsissäni pyöriteltyäni näyttää nostajapesät muodostavan jo itsessään aika hyvän "loiskelevy" (tosin ei estä öljyä jousemasta tönärin suojaputkiin). Öljyn pinta on kuitenkin aika korkealla normaalisti. Onko öljyn pinta millä tasalla, kun kone on käynnissä? Voiko öljy pinta olla lähtökohtaisesti liian matala koneen käydessä. Pääseekö ö-suodatin, -jäähdytin ja -öljylinjat valumaan tyhjiksi? Voiko öljy pakkaantua liiaksi kanteen pitkän pyörityksen aikana ja madaltaa osaltaan kampikammion öljynpintaa?

Juu, tuota vanhenpaa mallia ei oikein löydy, mutta tuota uudempaa 871419313 löytyy näköjänn useammastakin paikasta mm. VW Classic partsilta reilulla kolmellakympillä.

Mistä olette löytäneet näihin Polon/Derbyn hammastankoihin sopivat: - keskikappaleen raidetankojen kiinnitiystä varten - raidetangot - ristikkonivelet rattiakseliin Hammastankoja myy lähes joka osapulju, mutta tuo keskikappaletta ei ole ilmeisesti varaosana.

mikko k jo tuolla aiemmin toikin tähän mahdollisen syyn esiin. Eli eikös tuon akselin poraukset ole sellaiset, että pelkän keskimmäisen runkolaakerin kautta öljy menee kahdelle KK:lle, kun taas reunimmaisilla KK:lla tulee yhden runkolaakerin kautta öljy vain yhdelle KK:lle. Kaksi öljyn "kulutuspistettä" vs yksi, ja saman kokoiset öljykanavat. Kummassa käy öljy ensin vähiin...

Kai tästä nyt oli öljynpaineet mitattu ja sopiviksi todettu, kun öljyn paineen säätöönkin oli tehty muuoksia? Mitähän öljyn paineet ovat olleet ja mistä kohtaa kiertoa mittaus on tehty? Jos oletetaan, että paineet ovat olleet riittävät niin yksi voitelua rajoittava tekijä ainakin joissain jälkituotanto akseleissa on runkokaulojen öljykanavien liian pienet/puuttuvat viisteteet. Öljykanava ei ole auki täyttä 360 astetta, kuten alkuperäisissä akseleissa. Tämä on helppo todeta laakereita ja akselia tarkastelemalla. Muutenkin kanavaporaukset on tehty erilailla kuin orkkis akselissa, joissa viisteet voivat olla järkevämmän kanava sijoittelun puolesta reilun kokoiset (eivät pituudesta huolimatta yltä laakerin kuorman puolelle).

Niin, tarinahan ei kerro hukkasiko boxi softan ihan itsekseen vai käyttäjän avustuksella. Väittäisin, että kaasarien kanssa puuhastelukin on tuskaa ja turhauttavaa jos niistä ei mitään ymmärrä. Ja sama pätee myös ruiskuun.

Mitäs jos jättäisit nykyiset kaasarit vaikka läppärungoiksi ja päivittäisit polttoaineen syötön nykyaikaan vaihtamalla ruiskuun

Pikkuisen kiinnostaisi kuinka mittaukset on tehty? Kuinka runkolinjan suoruus on todettu? Miten "laakerit ovat mitoissan" on todettu? Jos kaikki koneistukset ja mitat ovat "kunnossa" niin silloinhan akseli ei voi olla pyörimättä:) Kannattaisi kasata kampikammio momenttiin pelkät laakerit paikallaan ja mitata laakerin sisäreikä molemmilta laidoilta ja useammasta kohdasta (satikalleen) ja vähentää pienimmästä saadusta arvosta vastaavan akselikaulan halkaisia. Paljonko jää min. välyksiksi? En tiedä millä toleransseilla laakereita tehdään (tai pitäsi tehdä), mutta ainakin omat kokelukset näistä kuplan laakerien toleransseista ovat sellaiset, että välyksiä saa passailtua helposti pari satkua jos vähän kokeileen eri sarjan laakereita. Ja jos hajontaa on näin paljon niin minusta laatu on huonoa! Myös sellaista on tullut vastaan, että jos kampikammio on aarporattu toleranssin alarajaan niin laakeri on siihen liian "tiukka" -> laakeri välys jää olemattomaksi. Siksi mittaan aina laakerin sisäreijät paikallaan ja kampikammio momentissa.

Paljonkos tähän oli tarkoitus saada ahtopainetta? Onko tarveta huomioida jousivalinnassa/shimmauksessa paineen vaikutus jouseen venttiilin ollessa kiinni.

Vai että oikein "planetaario vaihteisto" :) Mahtaa olla AC:llä jotain uutta tähtitieteellistä tekniikkaa.

Kävisiköhän Logmech:in alumiiniset kartionmalliset (keskeltä paksut) tangot. Niissä 270mm katkaisupituudella pää on jotain 8.5mm. Jos mittaat kuinka pitkä matka tangon päästä on siihen kohtaan, joka on ottanut kiinni putkeen niin voin mitata paljonko noilla tangoilla olisi paksuutta ko. kohdassa. Onhan tarkistettu että keinuvipujen välykset eivät ole kasvaneet? Tuntuu aika erikoiselta, että vasta 20km jälkeen olisi alkanut ottamaan osumaa. Edit: Niin ja vielä että kuinka nuo keinut on linjattu venttiilinpäähän nähden? Onko varaa shimmata keinuja siihen suuntaan, että tönärille saisi lisää tilaa.

Et varmaan meinaa käyttää sylinterien alla olevia taaksepäin ilmaa ohjaavia jäähypeltejä, kun muuten tuo suodatin toimii öljyn lämmittimenä:) Itsellä samanlainen kampikammio pukissa ja myös peltejä ja puhallinkoppaa himmailemassa. Meinasin siirtää suodattimen jonnekin muualla, kun meinasin laittaa alapellitkin.

Jos korjaamo ei löydä kuplan "massiivisesta sähköjärjestelmästä" yhdessä piirissä esiintyvää vikaa niin vikaa on myös korjaamossa tai sitten korjaamolle ei haluta maksaa vian paikallistamisesta:)

Kannattaa pitää mielessä, että sitä ilmaista energiaa ei ole tarjolla, vaikka vaihtaisi puhalimen "pyöritys tapaa". Jos remmipuhaltimella saavutetaan 10hp:n tehon menetyksellä sopiva jäähdytys niin se on sähkömoottorilla aika lailla samaa luokkaa. Ja vaikka ei huomiotaisi puhaltimen max. tehon tarvetta ja oletettaisiin, että vaikka 2hp puhallin riittää normi ajossa, niin kannattaa miettiä minkä kokoinen tuon tehoinen jatkuvasti käyvä sähkömoottori on. Ei nimittäin ole mitään ihan normi flekti kokoa:)

Minä ihmettelin samaa, enkä löytänyt ARP:n sivuiltakaan tietoa aiheesta. Minulla oli pulteissa merkinnät -17 ja yhdessä -20.

Puuttuuko vaihdelaatikosta nokkakapaleen ja korin välistä kumi (siis se joka tiivistää nokkakappaleen keskitunneliin)?

Oliko nokkapyörän pultit kiinni? Mittaa puristuspaineet niin selviää onko venttiilit saanet osumaa (vaikka kyllä se käynnistäkin pitäisi kuulua). Samalla selviä muutenkin sylinteien tiiveys. Onko öljynpaineet sitä mitä ennen äänen alkamista? Oletko kurkannut miltä öljyt näyttää suodattimessa? Onko kilkatus tasaista (joka kampiakselin kierroksella) vai harvakseltaan kuuluvaa (venttiilikoneistosta). Saako äänen sijaintia paikallistettua esim. harjanvarren pätkällä kuuntelemalla?

Tuohon paljealueen korkeuden toimivuuteen vaikuttaa myös paljealueen leveys, johon osittain perustin ajatukseni. Jos kansissa oli palotila 40cc niin matka varsinaisen palotilan reunasta paljealueen kauimmaiseen kohtaan on enemmän kuin esim. 50cc palotilalla olevissa kansissa (Oletuksena siis jos kantta on vaan laskettu eikä palotilaa muotoiltu). Näin ollen on mahdollista, että seos syttyy kauimmaisessa "reunassa" paineen ja lämpötilan vaikutuksesta ennen kuin liekkirintama sen muuten saavuttaa = nakuttaa. Samaa ei välttämättä kuitenkaan esiintyisi esim. 50cc kannella samalla dekillä, koska palotilan ja paljealueen suhde olisi toinen. Liekki rintama saavuttaisi kauimman reunan ennen ed. mainittua nakutuksen aiheuttavaa paineen ja lämpötilan nousua. Tuo 50cc esimerkki oli sitten ihan hatusta heitetty vertailu kohde, mutta ymmärtänette varmaan mitä tarkoitan, kun olette joskus kansia käsisännen pyöritelleet:). Eli palotilan muodolla on merkitystä siihen minkälaisella dekillä homma toimii. 1.3mm dekki on ainakin minulle liian suuri:) Anpu, tuo laskuri pyytää @0.05 arvoja, vaikka laskeekin muuten samoin kuin wallacen. https://www.rbracing-rsr.com/comprAdvHD.htm linkissäsi mainitut @0.05+15 astetta arvot ovat ainakin jollakin nokilla jonkin verran suuntaa antavia kun niiden ramppi on sen muotoinen, että "seat" arvo olisi lähempänä @0.05+25astetta. Mutta hyvähän se on, että kun eri laskureilla laskee niin aina jostain löytyy mieleinen lopputulos:) Tuo x-pj:n ehdottama palotilojen muotoilu lienee helpoin korjaus, jos pumppubensalla haluaa ajella.

Eikös 1-1.5mm ole jo aika laaja käsite sopivasta? Voihan dekki olla melkein mitä vaan kun ajelee vakio koneella, mutta mitä enemmän seosta saadaan sylinteriin niin sitä tärkeämpi on, että dekki ei ole liian suuri (detonaatioherkällä alueella). Paljealueella poltetusta polttoaineesta ei myöskään ei ole tehollista tai oikeastaan mitään hyötyä ja se vain lisää nakutusherkkyyttä. VW:n Ilma jäähyt taitavat olla ainoita joihin "suositellaan" 1.5mm dekkejä (kenties lämpölaajenemiseen liittyvien seikkojen vuoksi), kun vesi koneissa pyöritään millin molemmin puolin?

Kyllä se wallacen laskurikin antaa n. 8.5:1 dynaamiseksi jos laitat imuventtiilin sulkeutumis ajankohdan @0.05 mukaan.

Ja dynaaminen 8.54:1 Dekki on liian suuri. Seos ei puristu paljealueelta pois vaan toimii epäedullisena palotilan jatkeena. Eikös näiden kansien palotiloja, puristussuhde "ongelmia" ja toimenpide-ehdotuksia jo pohdittu jossain toisessa topikissa?

En nyt kyllä ymmärtänyt, että miten sait puoli milliä suuremman laakerin edes siihen lohkon toiseen puolikkaaseen? Kannatta pyöritellä ne kaikki akselit paikallaan lohko momentissa ilman mitään rattaita, jotta tietää että kaikki pyörivän herkästi. Ja jos ei pyöri kuten pitäsi niin tarkista seuraavat (itse kyllä tarkistan nämä ennen kuin teen edes koesovitusta). - Laakeri pesät lohkon puolikkaat momentissa (luotettavalla mittavälineellä) pelkkä milllin kymmenyksen tarkkuus ei riitä. - Laakereiden sisähalkaisijat laakerit paikallaan ja lohkopuolikkaat momentissa (no ei tietysti onnistu jos reikä on laakereille liian pieni) - Kampiakselin ja nokan kierous. Jos uutta lohkoa halajat niin pidä mielessa että niin hyvää uutta kuplan koneen osaa ei olekaan, jonka kriittisiä mittoja ei kannattaisi mitata ennen asennusta:)

Huono tankin korkin tiiviste ja kurvissa bensa loiskuu korkkia vasten ja vuotaa ulos?

Kuinkas olette säätäneet/shimmanneet 1:1.4 laahaavia keinuja, joissa säätö tönärin puolella. Mikä näistä on tavoitelluin vaihtoehto: - Työntötanko ja keinun säätöruuvi linjassa puolinostolla - Keinun pyyhkäisykuvio keskellä venttiilin päässä tai vähän enemmän keinun puolella - Kompromissi edellisistä. Entä kumpaa tapaa olette käyttäneet jos keinut ovat liian korkealla: - paksujen (yli 2mm) lash cap:ien käyttö - keinun kiinnitys pukkien madallus kannesta