VW-63

Tuohan voi olla pidemmän päälle parempi, kuin ne tangot, joissa päät ei pyöri. Noinkohan olisi muut kuin liukulaakerit päissä? Tuossa pultin ja akselin halkaisijoiden erotus lienee luokkaa 6mm, joten 3mm leveää laakeria tuskin löytyy muuna kun kuulattomana/neulattomana.

Siis ei säätöakselia? Jos otat jousipakan keskiruuvin pois niin jousitus pysyy yhtä jäykkänä, mutta jousipakat ja myös tukivarret alkavat lonksua sivusuunnassa. Jos on säätöakseli niin säätö alas ja coilovereilla korkeus takaisin lähtötilanteeseen. Madallusasteesta riippuen tarvitset luultavasti myös droppiolat.

Kiitti vinkistä! Jotenkin oli nuo 1303 raidetangot jääneet kokonaan huomioimatta. Muistatko paljonko tangon pituus lyhentämättömänä kiinnityspisteiden välillä oli?

Mistäs olette löytäneet raidetankojen sisäpään silmukka niveliä? Polon/Derbyn silmukoissa on kierre pienempi kuin kuplan nivelissä (M14x1.5), ainakin niissä jota minä sain tilatessa kokonaiset raidetangot Uniball on ehkä vähän liioittelua tässä kohteessa, kun pitkästä raidetangosta johtuen liike on aika olematonta.

Mitäs putkea olette käyttäneet raidetankojen aihioina? Ei meinaa löytyä sopivia kokoja.

Löytyisikö tietoja sopivista riistinivelistä hammastanko ohjausta varten? Tuossa Derbyn hammastangossa rattiakseli on 16mm ja pooreja ~64. Löytämässäni Polo 6N ristinivelessä (saman näköinen kuin sepin kuvassa) halkaisija oli 17 ja pooreja 32. Mitkä ovat mitat ja poorien määrät tölkin tai kuplan ristinivelessä? Derbyn niveltä ei tunnu löytyvän mistään.

Siis oletko vaihtanut koneeseen kolme kertaa uudet kanget, vai mitä tarkoitat? Kiertokangen pultti on koneessa se osa, joka joutuu korkealle kiertävässä koneessa kaikkein kovimmille suhteessa kokoonsa, joten niissä ei kannata yrittää säästää. Jos laitat jostain dieselikoneesta pultit niin tuskin saat muuta hyötyä kun tekemisen ilon. Kokolailla saman hintaiset niissäkin hyvät pultit on. Eihän arpit koskaan ole "halvat". Näyttäis vakiokankien arp pulttisarja olla reilu 200e. Mutta parhaan hyödyn rahoilleen hyvista pulteista kyllä saa.

Käviskö tuo https://aircooled.fi/tuote/5017/laturinjohdon-kosketussuoja

Meillä on ollut Everlast ac/dc 250A pulssikone vesijäähyllä n. 4 vuotta. Kerran ollut vika ac puolella, kun ei pystynyt hitsaamaan alle 30A virralla. Koneesta ei löytynyt huollossa mitään vikaa. Olisiko ollu jossain kortissa/liittimessä huono kontakti, joka korjautui kuljetuksen aikana tärinästä? Maahantuojan puolesta palvelu pelasi hyvin. "Jalkakaasu" on kyllä yksi sellainen laite jota ilman en alumiinia enää pajon viitsi hitsata. Varsinkin kun on lyhyitä saumoja ja epämääräisiä muotoja hitsattavana niin lämmöntuottoa on helppo annostella polkimella. Suojakaasu kun on sen verran kallista, että ei viitsi valokaarta turhaan poltella. Oishan se kiva koittaa joskus jotain kallistakin ammattikonetta, että olisko isosti eroa lopputuloksessa.

Autossa (T1) on tällä hetkellä säätökeula, drioppiolat ja gaz:n coiloverit. Alkuperäiset vääntösauvajouset on käännetty niin löysälle kuin mahdollista ja korkeus säädetty täysin coilovereilla, eli suurin osa kuormasta on coilovereiden varassa. Nykyinen ratkaisu ei tällä hetkelläkään suuresti eroa tuosta red9 ratkaisusta. Lähinnä mietin, että saisiko tuon tyylisellä ratkaisulla jousitusta merkittävästi herkemmäksi, jos jousilehtien toisiaan vasten hankaavasta kitkasta pääsisi eroon. Nykyisessä säätökeulassa on yksi sisempi tukivarsien pusla sen verran löysä, että jotain etupäälle tarvitsee talven aikana kuitenkin tehdä.

Löytyykö palstalaisilta kokemusta/näkemystä kuinka tuollainen https://www.red9design.co.uk/type1.htm EZ RIDER COIL-OVER CONVERSION KIT tyylinen muutos vaikuttaa etupään käyttäytymiseen? Tuo linkittämäni sarja on aika heikko esitys päittäislaakeroinnin suhteen, mutta tallissa vakio etuakseliston osia ihmetetyäni tulin siihen johtopäätökseen, että vastaavan rakenteen saisi toteutettua aika helposti myös päittäislaakeroinnin kanssa. Coiloverit olis valmiina, iskarin alapään kiinnityksen kestävyys pitää vielä varmistaa/muuttaa ja iskarien yläpäiden tukeminen myös hahmoteltu, mutta maksaako vaivaa alkaa muutostöihin?

Olipa termari mikä tahansa niin käyttäisin aina välirelettä katkomassa puhaltimen jännitettä ja pitäisin termarin ohjauspuolella.

Olen käyttänyt moottorien vesipuolen termareita. Vaihtoehtoja on niin lämpötiloissa ja kierteissä. Varaosaliikkeestä löytyi luettelo eri vaihtoehdoista. Sulla on varmaan öljypiirissä joku termostaatti, joka päästää öljyn jäähdyttimelle vasta, kun öljy on kuumaa? Laita puhaltimen termari vähän tätä kuumemmalla arvolle.

"... alkuperäisen moottorin tehon kasvattaminen on sallittua, jos ajoneuvo muutetaan vastaamaan vertailuajoneuvoa." Mikähän mahtaa olla tässä tapauksessa vertailuajoneuvo ja kuka sen määrittää?

Minkälaisista nivelistä nyt on kyse? T1 vai T2? Eikös Empillä ole samanlaisia niveliä useampaa eri "laatua". Tarjontaa näyttää olevan muutaman euron nivelistä cromo niveliin, suuremmalle joustolle jne.

Omien tutkimusteni perusteella tuo pienempikuulainen nivel pääsee liikkumaan päittäin n. 5mm puolelleen enemmän sivusuunnassa (ellei akselin pää pohjaa sitä ennen nivelen kiinnityskuppiin). Tämä mahdollistaa kuulien siirtymisen niin reunaan (varsinkin jos nivel on vähänkin vinossa), että kuormittaessa voimaa siirtyy liiaksi häkin suuntaan, joka luonnollisesti ensimmäisenä pettää. Kun nuo erityyppiset nivelet on purettuna pöydällä niin voiman siirtoon kohdistuvien pintojen kokoero ääriasennossa on helppo todeta.

Eikai ne vakio nivelet kuulukkaan kestää tuollaista käyttöä:) En tiedä noista vakio kokoisista nivelistä, mutta ainakin T2 nivelissä on aika isoja eroja eri valmistajien (ns. laatumerkkienkin) kesken. SKF:ssä oli 16mm kuulat, kuin taas Löbrossa kuulat on 20mm. Ensin mainitut saa kohtuu helposti porsimaan ihan normi asvaltillakin.

Minkälaiset vetonivelet autossa on?

Tuo mitta oli saatu digitaalisella syvyysmitalla.

Tehtaan arvoja ei minulta löydy, mutta omista mittauspöytäkirjoista löytyi arvo 115,14mm.

Onko prossipyörä tuota hammastusta tehdessä kiinni suoraan sorvin työkalupitimen kiinnityspultissa, vai onko tuo sininen kappale joku sovituskappale?

Alumiinisia sähköputkikäyriä on tullut kyllä käytettyä, mutta eivät sovellu tähän projektiin. Ovat liian isolla säteellä. Aika vähissä näyttää vaihtoehdot olevan, ainakin sellaiset joilla on nettikauppa.

Kommenttini oli täysin ECU:un liittyvä , eli tottahan toki hyötyä saa osienluovuttajan antureista, johtosarjasta, sytkävehkeistä ym. Kyllä auton saa säätöihin hyvinkin esim. rullilla tai muuten testaamalla yhdelläkin kerralla, mutta tämänlaisen yhden säätökerran ulkopuolelle jää usein kuitenkin mm. kylmäkäynnistysrikastukset eri moottori- ja ulkolämpötila-arvoilla, kiihdytysrikastukset eri ajotilanteissa, sytkän säätö osakuormilla ja polttoaineen kulutuksen optimointi. Jos kyseisenlaista ECU - moottori yhdistelmää ei ole aiemmin tehty (kuten nyt tässä tapauksessa), ei ole mistä kopioidakaan toimivasta ed. mainitut ominaisuudet vaan softasta tulee uniikki, joka vaatii normaalia enemmän ohjelmointia. Jos ECU:n puukotukset ja kaikki edellämainitut saa alle jälkiasennus ECU:n hinnalla, eikä moottoriin tehdä myöhemminkään mitään "päivityksiä" niin ei muuta kuin homma työn alle ja harrastamaan:). Oma lukunsa on sitten myös diagnostiikan ja dataloggauksen toimivuus ja käytettävyys, koska joskushan siihen moottoriin jotain vikaa tulee.

Löytyykö palstalaisilta tietoa mistähän mahtaa löytyä hitsattavia alumiiniputkikäyriä sopuhintaan? Kaikenlaisia kiinalaisia valuosia kyllä löytyy, mutta saisi olla vähän parempaa materiaalia. Tarvetta olisi n ~50mm OD, vähintään 2mm seinämällä ja pieni taivutussäteisille käyrille imusarjaprojekteihin.

Sama kai se on millä ECU:lla sitä moottoria ohjaa, jos vain ominaisuudet on sopivat, mutta jos sen toimintoihin ja säätöihin on tarvetta omatoimisesti vaikuttaa niin voi joku jälkiasennus ECU olla aika paljon kätevämpi käyttää. Paitsi jos joku puukottaa sitä softaa ilmaiseksi aina tarvittaessa, niin ehkä sitten. Aika ässä saa nimittäin olla, että yhdellä puukotuksella tulee kaikista asetuksista priimaa.