multanen

Mikähän tuolta MAP-anturilta on mittaustaajuus? Odottelin semmosta tiheää sahalaitaa tuommosesta mittauksesta, melkein niin että näyttää paksulta viivalta. Voi olla että tuo käyrä on nyt pitkälti satunnainen eli riippuu lähinnä millä hetkellä on sattunut lukema tallentumaan.

Älä laita mitään ohutta ja pitkää letkua siihen anturiin, siihen syntyy omat viritetyt pulssit. Jotain nykyautoa korjatessa jäi mieleen että MAP-anturin signaalissa piti näkyä imuventtiilin aiheuttamat pulssit. Jos ei näkynyt niin anturi oli rikki (siis vaikka olisi näyttänyt oikeaa painetta).

Luulen että tuommonen mittaus ei kovin hyvin sovellu imuvastuksen arvosteluun. Yhden sylinterin tasoittamaton painekäyrä olisi ihan mukava nähdä, siellä se ilma liikkuu vähän molempiin suuntiin putkessa.

Tuossahan on sitten onnistunut hyvin imusarjaviritys. Nyt vasta katsoin kuvasta että eikös tuossa x-pj:n koneessa ole plenumia ollenkaan? Jos on erilliset imuputket ja läpät niin sitten voi painemitarin sijoitus olla aika kriittinen (ilmeisesti joutuu virtaukseen joka tapauksessa?). Hieno olis sellainen oikein nopea paineanturi mikä olisi ihan venttiilin juurella... En tiedä onko sellaista kellään mutta selviäisi monta asiaa.

Onko se ylipaine plenumissa mitattu vähän pienimmillä kierroksilla? Silloin voisi liittyä esim. "Helmholtz" resonanssiin. Luulisin että noiden resonansssi-ilmiöiden takia läpät eivät ole jättiläismäisiä esim. niissäkään rata-autoissa joissa koko on vapaa. Eli isommasta virtaa paremmin vain jos ollaan resonanssittomassa tilassa.

Jotta ilma virtaisi imusarjaan on sen paine oltava pienempi kuin ulkoilman. Mitä enemmän ilmaa yritetään imeä imusarjaan sitä suurempi alipaine tarvitaan. Ilma ei vaparissa voi mennä imusarjaan ilman alipainetta. Joten käyrän muoto on fysiikan lakeja myötäilevä, sitä en tiedä onko sitten 94 vähän vai paljon. Tuossa jo sääkin vaikuttaa, Raumalla on ennätysalhainen ulkoilmanpaine ollut just tuo 94Kpa/940 mbar... Eli paine-ero ulkoilmaan pitäisi tietää. Paine imusarjassa vaihteleekin ihan selvästi imuventtiilien ja/tai resonanssien tahtiin (en tiedä onko kaikki mittarit tarpeeksi nopeita että näkyisi). Sitten taasen venttiilin juuresta mittattuna paine vaihtelee vielä enemmän ja se voi venttiilin sulkeutumisen jälkeen olla yli ulkoilman paineen. Jos imusarja on viritetty, on paine taas suurimmillaan kun imuventtiili aukeaa (paineaalto on tällä välin käynyt imuputken päästä ulkona ja syöksyy takaisin putkeen. Ulkona tarkoittaa joko plenumissa tai sitten trumpetin päästä oikeasti "ulkona").

Eihän tuota sarjaan voi kytkeä kuorman kanssa kun kaikki virta kulkee releen kelan läpi (eli ei paljon mitään). Eli joko toiset kärjet tai toinen rele jos meinaa enemmän ohjata kuin 50 mA kuormaa. Potetiaalivapaahan tulee myös toisilla kärjillä tieteski.

Täähän kait tarvii sitten toisen releen ohjaamaan kuormaa. Eli tämä ylläesitetty pitopiiri ohjaa toista relettä..? EDIT: ai nii tai toiset kärjet samassa releessä käy kait myös.

Onkohan se niin helppoa? Itse en keksi miten kahdella termarilla saa ilman muita osia. Sitten jos on yksi termostaatti jossa säädettävä toimieroalue 20:neen asteeseen niin onnistuu.

Saakos tuota kytkettyä niin että saadaan halutut toiminnot? Pitäisi oikeastaan olla yksi termostaatti jossa 20 asteen toimieroalue/hystereesi. 5 ja 10 asteen hystereesillä löytyy valmiina (eli jos kelpais vaikka 75C ja 85C nuo lämpötilat).

Ainoa hyvä asia "Virittäjissä" on tuo lippua heiluttava neitonen. Itse jaksaisin paremmin katsoa jos olisi vähemmän tuota joutavaa löpinää ja enemmän vaikka incar kuvaa (eikä tarvitsisi olla edes "viihdyttävästi" leikattua). Moottoreita ja vaikka alustaakin voisi vilauttaa kunnolla. Salo on vieläkin varmasti maailmanluokan kuljettaja mutta ei kovin analyyttinen. Tai sitten ovat leikanneet pois kaikki rakentajia hyödyttävät kommentit autoista. Juontajastakaan en oikein tykkää. Että semmonen purkaus :)

No onhan se aika arka kylmälle tuo originaalikokoonpano. Sulla voi tietysti olla joku muukin vika + nuo viritykset huonontaa jo automaattisesti (ilmanputsari, jakaja). =)

Puhutaanhan me samasta asiasta eli imuilman esilämmitys on se että imuilma (tai osa) tulee putkea myöten jostain pakosarjalta? Jos on orggis ilmansuodatin niin siinä on paikat putkelle ja säätöläppä joka toivottavasti toimii. Sitten on imusarjan lämmitys jossa se ohut pakoputken lenkki. Ite puhdistin kerran just jollain volkkarin kytkinvaijerin pätkällä ja porakoneella.

Varmaan vaikuttaa kylmät ilmat. Onhan sulla imuilman esilämmitys-zydeemit paikallaan? Ilman niitä ei ainakaan mulla oikein toiminut. Imusarjan lämmitysputkesta ei ole kokemuksia kun se on aina omassa ollut toiminnassa, varmaan vaikuttaa sekin.

Tutkin tuossa omaa VW vakiokaasaria jossa alipaineen ulosotto on kaasuttimen kyljessä. Kaasuttimen sisältä alipaine näyttää tulevan kahden "ulostulon" summana tai erotuksena: Toinen haara menee kaasuläpän kohdalle, toinen venturin keskelle.

Ai nii tuo mysteeriolaatikko on varmaan 6 -> 12 volttia jännitteennostin. Olisko ollu tereot joskus 12v ja muuten 6v? Tehotransistorit oikealla olisi kytketty värähtelemään, rengasmuuntaja nostaisi jännitteen, punainen osa sitten sisältäisi tasasuuntaajaan. Voisihan tuo olla jännitteenalentajakin yhtä hyvin niinkun aki ehdotti, on vaan aika "hienoa" tekniikkaa semmoseen (nykyään toki arkipäivää).

Eipä ole merkitystä muulla kuin pääsylinterin koolla. Eli jos isommalla sylinterillä paranee niin vika oli jossain muualla (esim. ilmaa niinkuin Anpu ehdotti, tai liian lyhyt vapaaliike tms.). Tuommosessa trikessä on varmaan jarrupoljin niin erilainen viritys että ei voi suoraan autojen ratkaisuja verrata? Pienemmällä pääsylinterillä kuitenkin aina suurempi jarrutusvoima, isommalla joutuu polkemaan kovempaa.

Isompimäntäinen pääsylinteri tekee jarruista raskaammat ja jarrutusvoima pienenee.

Voimaa saisi lisää myös vivustoa muuttamalla mutta silloinkin polkimen liike kasvaa. Ei tule sitten muuta mieleen kuin vanhoissa brtittiautoissa käytetty jarrutehostin jonka saisi ehkä jemmattua jonnekin. Googlaa "Lockheed remote servo".

No silleenhän se menee että pienempi sylinteri antaisi enemmän puristusvoimaa takajarruille. Samalla polkimen liike pitenee. Minkäslainen sylinteri nyt on? Ja paljonko olisi mahdollista lisätä polkimen liikematkaa?

Wikipedian mukaan riita menee halki, Porsche haki korvaajaa 912-mallille, VW Karmann Ghialle. Tämä 914 oli alunperin yhteishanke.

Jerry Seinfeld on tehnyt mielestäni mukavan haastattelusarjan "Comedians in cars getting coffee". Joka jaksossa ajellaan eri autolla ja vieraana on toisia koomikoita. Varsinkin jakson alussa ja lopussa keskustellaan autostakin. Valitettavasti ovat englanniksi ilman tekstitystä. Pari palstan aiheeseen jossain määrin liittyvää jaksoa (n. 15 minuuttia jokainen): Michael Richards ("Kramer") ja doppeli junis: http://comediansincarsgettingcoffee.com/michael-richards-its-bubbly-time-jerry Larry David ja -52 kupla: http://comediansincarsgettingcoffee.com/larry-david-larry-eats-a-pancake Jay Leno ja -49 Porsche: http://comediansincarsgettingcoffee.com/jay-leno-comedy-is-a-concealed-weapon Joe Hodgson ja -63 Karmann Ghia: http://comediansincarsgettingcoffee.com/joel-hodgson-a-taste-of-hell-from-on-high

Tuommonen työntävä kärry olisi aivan ässä ratkaisu, akut ja sähkömoottori sinne. Autoon ei tarttis tehdä muita muutoksia kuin asentaa kärrylle tehonsäätö. En oikein usko että halpis-hybridissä kannattaa akkuja ladata ajon aikana ollenkaan. Ehkä sähkömoottorin moottorijarrutuksella hieman jos se helposti onnistuu. Ei tarvitse superakkuja eiköä -kondensaattoreita. Ajelee sitten 1600 koneella kotiin kun paristot on tyhjentyneet (eli n. 50% varauksesta puuilon lyijyakuilla). EDIT: sycrolaatikkoratkaisun hyvä puoli on että polttomoottorin irtikytkentä onnistuu laittamalla vaihde vapaalle. Yksi huoli vähemmän rakentajalla.

Nonniin tässä hieno kaava jonka voi copy-pasteta suoraan Googlen hakuriville laskettavaksi: 45 x tan((360 / 48 - 360 / 52)deg) x 6 tai klikkaa: http://www.google.fi/#q=45+x+tan((360+%2F+48+-+360+%2F++52)deg)+x+6 Tässä siis oletetaan että boorien sisä- ja ulkopäätä siirretään yhtä monta hammasta vastakkaisiin suuntiin. Pienempi hammasluku "voittaa" pyöritettäessä eli tukivarsi siirtyy siihen suuntaan mihin sisäpäätä pyöritetään. Lähtöarvot joita voi tarvittaessa muuttaa Googlen hakurivillä: 45 = pallokeulan tukivarren pituus cm, vääntösauvan keskeltä akselin keskelle 48 = vääntösauvan sisemmän pään booriluku (-71 uudempi pallokeula) 52 = vääntösauvan ulomman pään booriluku ( -71 uudempi pallokeula) 6 = kuinka monta hammasta molempia kierretään vastaus = perän korkeuden muutos senttimetreinä

Karkeasti laskeskelin että 3+3 olisi aika tarkkaan 2 cm perän korotus. Eli ehkä sitten 4+4 kävisi sulle. Nämä siis myöhäispallon booreilla. Tämä huutaisi nettilaskurin rakentamista (jos ei ole jo olemassa moista). EDIT: Uusimpien laskelmieni* mukaan 3+3 onkin vasta 1.3 cm, eli 6+6 olisi vasta 2.6 cm. *en osaa oikeasti laskea mitään, täyttelen vaan netistä löytyneitä "triangle calculatoreita"