multanen

Nonniin tässä hieno kaava jonka voi copy-pasteta suoraan Googlen hakuriville laskettavaksi: 45 x tan((360 / 48 - 360 / 52)deg) x 6 tai klikkaa: http://www.google.fi/#q=45+x+tan((360+%2F+48+-+360+%2F++52)deg)+x+6 Tässä siis oletetaan että boorien sisä- ja ulkopäätä siirretään yhtä monta hammasta vastakkaisiin suuntiin. Pienempi hammasluku "voittaa" pyöritettäessä eli tukivarsi siirtyy siihen suuntaan mihin sisäpäätä pyöritetään. Lähtöarvot joita voi tarvittaessa muuttaa Googlen hakurivillä: 45 = pallokeulan tukivarren pituus cm, vääntösauvan keskeltä akselin keskelle 48 = vääntösauvan sisemmän pään booriluku (-71 uudempi pallokeula) 52 = vääntösauvan ulomman pään booriluku ( -71 uudempi pallokeula) 6 = kuinka monta hammasta molempia kierretään vastaus = perän korkeuden muutos senttimetreinä

Karkeasti laskeskelin että 3+3 olisi aika tarkkaan 2 cm perän korotus. Eli ehkä sitten 4+4 kävisi sulle. Nämä siis myöhäispallon booreilla. Tämä huutaisi nettilaskurin rakentamista (jos ei ole jo olemassa moista). EDIT: Uusimpien laskelmieni* mukaan 3+3 onkin vasta 1.3 cm, eli 6+6 olisi vasta 2.6 cm. *en osaa oikeasti laskea mitään, täyttelen vaan netistä löytyneitä "triangle calculatoreita"

-71 vuodesta eteenpäin pitäs olla 48 booria sisemmässä, 52 ulommassa. Aika lähelle samalla matematiikalla menee silti. Tuonhan voi laskea hiuksianostattavalla tarkkuudella jos haluaa, alle puolen asteen välein on vaihtoehtoja. Yksi "ovela" vaihtoehto olisi siirtää sisä- ja ulkopuolta yhtä monta hammasta, koko ajan samaan suuntaan. Esim. jos haluaa nostaa perää vasemmalla puolella hieman: siirrä sisäbooreja myötäpäivään 3 hammasta, sitten ulkobooreja vastapäivään 3 hammasta. Nyt perä on hieman noussut. Jos ei riittänyt niin 3+3 lisää jne. "3+3" pyörittää myöhäispallon tukivartta n. 1.73 astetta (tästä vois joku laskea paljon tekee maavarassa). Oikean puolen perän nosto: sisäbooreja 3 hammasta vastapäivään, ulkobooreja 3 myötäpäivään. Käyttämäni kaava (käy Googleen sellaisenaan: ((360 / 48) x 3 ) - ((360 / 52) x 3) Tuohon voisi joku matemaattisesti lahjakas jatkokehittää perän nousun mm:einä, pallossa jousilatta-tukivarsi n.45 cm.

Hyvä idea, mutta oli mainittu jo avausviestissä =) Ei tuommoseen hybridiin nyt ihan hirmu kalliita akkuja tarttis, ainakaan täysähköiseen verrattuna.

Tässä nyt ei siirretä pyörää mihinkään vaan käännetään sitä paikallaan. Etupyörissähän on vähän samantyyppinen periaate. =) Tukivarren tasopinta määrää pyörän suunnan, jousilatan pää ja napa sitten suuntautuvat sen mukaan. Nyt näköjään napa yksinään tulee eri kulmaan.

Minä taas ymmärsin että prikat on tulossa tukivarren ja latan väliin, eri määrä etu- ja takapäähän. Auraus kyllä muuttuu tällä mutta aika vaaralliselta kuulostava ajatus. Nyt ilmeisesti samaan paikkaa tulossa viistottu levy, ehkä hieman turvallisempi. Omat työkalut ja taidot on suuntautuneet niin että helpoinkin korjaus olisi ollut tuo putken oikaisu...

Kyllä se putken vino osa pitäs leikata osittain irti ja hitsata oikealle paikalleen. Itse en tod. näk. edes purkaisi jousia irti, hitsaisin vain sellaisenaan. Kumia päätykannen sisällä ei kuitenkaan kannata paistaa. Itsekin harrastan monenlaista "patenttia" mutta tuossa ei kyllä ole kovin hyvä paikka kikkailla prikoilla tms.

Nuo ulosjouston rajoitus ja vakaaja (edessä) vaikuttavat hieman eri tavalla, joten eivät ole toisiaan poissulkevia. Etupäässä tuo 0cm ei muuten ole vielä mikään ääriraja, vaan joissakin rata-autoissa kiristetään vielä siitäkin. Eli kun auto on pyörillään niin kiristetään rajoitinta niin että keula laskeutuu vielä esim. 2cm (20-50kg tms.). Tällä saadaan painoa sisäkaarteen takapyörälle kun kaasua avataan. Syheröisillä radoilla (esim. mäkikisat englannissa) saadaan myös mukavan nopea reagointi ohjaukseen.

Off topic: ootteko kokeillut 0 cm edessä?

No tuota voisi vaikka ensin kokeilla, ehkä vaarattomampi kuin toinen vaihtoehto (laturin plussa plussaan ja miinus signaaliin eli ykköseen). Kun ei tiedä vaatiiko mittari + vai - pulssin... Yleismittarilla voisi ehkä mitata mikä on "tyhjän" signaalipistokkeen jännite kun mittari on kytketty akkuun (siis + ja -). Tuloksesta tietää kumpaa pulssia mittari odottaa. Paitsi jos on puolet käyttöjännitteestä niin sitten ei tiedä siitäkään.

Parempi saattas olla jos jostain muuntajasta ottaisi yhden diodin läpi virtaa ("puoliaaltotasasuuntaus"). Joku 9 voltin muuntaja saattaisi olla sopiva. Pitäisi siis olla pelkkä muuntaja ilman tasasuuntaajaa ja/tai kondensaattoria. 50 pulssia/sekunti = 1500 rpm. Linkin akkulaturi-kikkakin saattaisi toimia (perinteinen, ei "älylaturi"). On vaan aika korkea tyhjäkäyntijännite noissa, toivottavasti ei mittari kärähdä. Suomalainen 50 hertsiä tuottaa tasasuunnattuna 100 pulssia/sekunti = 3000 rpm.

Oliskohan signaaligeneraattorin kanttiaalto itse asiassa riittävän lähellä perinteisen VW jakajan signaalia? Eli jos jakajassa 45 asteen kosketuskulma, neljä sylinteriä X 45 astetta = 180 = puolet ajasta = 50/50 kanttiaalto.

Saako tämmösistä puhallinjäähdytteisistä kansista tehtyä käyttökelpoista simulaatiota? Aattelin notta aika vaikea saada jäähdyttävä ilmavirta oikein määriteltyä.

Ainakin mulla näkyy "tarkentava data" kun jättää kursorin hetkeksi thumbnail-kuvan päälle.

Ampeeritunneista.

Boosteri miljoona kertaa parempi, ei tule yllä kuvaamaani "load dump" -ilmiötä. Lisäksi yleensähän särkyy virtaa antava auto ja boosteri on siinä tilalla. Luulisin että ilmajäähyistäkin voi ainakin vaihtovirtalaturilla varustetut särkyä kun annetaan virtaa (diodisilta, lataussäädin, äänentoistolaitteet tms.). Ongelmat tietysti halvempia korjata kuin nykyautoissa.

Kaapeleiden kytkentähetkellä ei ole väliä onko käynnissä vai ei, starttaushetkellä ei kannata pitää käynnissä. Itselle mielenkiintoista olisi kuulla jos jollain on viottunut auto silloinkin kun virtaa antava auto ei ole ollut käynnissä. Tämän ei oikeastaan pitäisi olla mahdollista mielestäni.

Mulla on aika paljon teoriatietoa tästä asiasta: Apukäynnistyksessä voi ehdottomasti vahingoittaa autoa. Yleensä vaurioituu joku sähköinen osa virtaa antavasta autosta (laturin diodisilta, joku ohjausyksikkö tms). Vaarallisin tapa antaa virtaa: Auttavan auton akku kylmä, käynnistettävä auto umpijäässä, auttava auto käynnissä isoilla kierroksilla valot sammuksissa. Tässä tulee "load dump"-ilmiö laturille: Käynnistysyrityksen aikana auttavan auton laturi alkaa ladata täysillä. Starttauksen loputtua laturi ei heti pysty lopettamaan latausta koska ankkurin magneettikentän energia ei voi kadota itsestään. Laturi tuottaa n. sekunnin ajan korkean jännitteen (esim. 50-100 volttia). Tämä jännite saattaa rikkoa jotakin. Turvallisin tapa antaa virtaa: Autettavan auton akkua voi ensin ladata moottori käynnissä. Ennen starttausyritystä auttavan auton moottori kuitenkin sammutettava. Mitään varsinaista vahinkoa ei pitäisi tulla kumpaankaan autoon, jotain vikakoodeja voi tosin tulla jos jännite käy liian alhaalla (häviävät nollaamalla). Nämä ohjeet kaapeleiden kytkentäjärjestyksestä, kaapelikenkien kipinöinnistä jne. liittyvät ainoastaan tulipalovaaraan eikä niillä ole mitään tekemistä elektroniikan vahingoittumisen kanssa.

Tuo letku menee varmaan uimurikammion "tuuletukseen" ja nostaa hieman painetta siellä. Paine-erostahan tuommosessa tulee puute kun ei ole venturia.

Formula Veessä ja varmaan joissain muissakin luokissa on ajettu suoristetulla kurkulla. Tietysti sääntöjen kiertäminen mielessä, muutenhan tuossa tuskin on järkeä. Eli huipputeho lisääntynee kun on kerran radalla käytössä, muut ominaisuudet lienee huonommat (päätellen siitä että kaasutinvalmistajat laittavat mielellään venturin tuotteisiinsa).

Tämä aluejako ei tosiaan työryhmältä täysin onnistunut, varsinkin tuppukylien osalta outoja rajanvetoja (johdettu SYKE:n kartasta).Aluejaon voi varmaan muuttaa paremmaksi. Polttoaineen lisäverotus menee vaikeaksi mm. "polttoainerallin", sähköautojen ja raskaan liikenteen takia. Lisäksi verotuksen ohjausvaikutus puutteellinen (esim. ruuhkiin ei juuri mitään vaikutusta) jne. Ulkomaalaiset ei ole tähän mennessä maksaneet auto- eikä käyttövoimaveroa. Nyt tähän uuteen systeemiin on nimenomaan suunniteltu kilometrimaksu ulkomaalaisille autoille (rajalla pari vaihtoehtoa valittavissa).

Se on 63 sivua pitkä joten onhan siinä monenlaista asiaa. Mutta kyllä siinä tosiaan GPS:llä auton liikkumista mitataan ja se tuntuu olevan tärkeä asia monelle (mulle aivan sama, huumekätkölle ajan laina-autolla joka tapauksessa).Laskelmia on siellä jo yli 10 sivua valmiina, jokainen voi toki tehdä itse paremmat. "Tulkinnasta" puhuminen vaikuttaa liioittelulta, näyttää että ne ei ole tosiaan lukeneet sitä. Aika outoa on esim. noiden km-maksujen euromäärien korostaminen kun ehdotuksessa itsessään niitä pidetään lähinnä hatusta vedettyinä esimerkkeinä (koska heillä ei ole asiaan päätäntävaltaa). Ainakaan alkuvaiheessa ei myöskään mainittu että km-maksut on erilaisia eri autoille (alk. 2c/km). Halvempaa pikkuautoille tai muuten vähemmän kuluttaville. Omasta mielestäni työryhmän esittämässä tavassa järjestää autoverotus on paljon hyvääkin. Tässä on onneksi aikaa 10-15 vuotta ennen systeemin mahdollista käyttöönottoa joten asiat ehtii selvitä ja mieltäkin voi muuttaa. Ehtii vielä vaikka allekirjoittamaan asiaa vastustavan adressin. Hyviä puolia GPS-systeemissä olisi mm. mahdollisuus ruuhkamaksujen keräämiseen suurissa kaupungeissa sekä syrjäseutujen autoilun suosiminen (varmaan halvempaa kuin keinotekoinen julkisen liikenteen järjestäminen). Huono puoli on nuo keräyskustannukset. Niitä voi tietysti verrata myös pelkän Tukholman alueen ruuhkamaksusysteemiin (toteutettu ilman GPS:ää) 230 miljoonaa euroa...

Tässä saa kyllä hieman naureskella partaansa kun lukee ihmisten kommentteja. On aivan selvää että yksikään kommentoija ei ole lukenut työyhmän ehdotusta. Hauskinta (tai masentavinta) on etteivät lehtien toimittajatkaan ole vaivautuneet sitä lukemaan.

Minä kanssa en saa nukuttua kun murehdin autokauppiaiden toimeentulon puolesta. Toivottavasti esim. Laakkosilla on nyt jotain pientä jäänyt säästöön pahan päivän varalle.;)

En suoraan teilaa tuota GPS-verotusta, siitä saattaisi kehittyä hyväkin systeemi. Odottelen nyt ensin tarkkaa lakiehdotusta ennenkuin laitan nimeni tuommosiin viidessä minuutissa kyhättyihin adresseihin. Edustan kuitenkin vähemmistöä joten eiköhän tuohon adressiin tule viitisen miljoonaa nimeä helposti.