Pelti- vs. valupakosarja

[Guest]

Mistä on peräisin nimitys peltipakosarja (versus "perinteinen" valupakosarja)?

[Guest Raggare]

umm... essonbaarista? kaippa se ihan on kansankielessä siihen vääntyny ku se on sellasta peltiputkee halvimillaan ja valusetti nyt on valusetti.. tosin jotkut sellaisetkin virtaa "hyvin"

[Guest]

Eli peltisarja lyhyikäisempi mutta varmistaa tehot?

Valusarja kestää, mutta valun laatu / virtaukset vähän sitä sun tätä?

[Racing]

Jos puhutaan VW T-1 Moottorista ei oikein voi puhua valusarjasta vakioputkiston kanssa. T-1 Moottorissa on melkein peltisarja eli nk. käärmeenpesä pitkäikäisempi kuin vakioäänenvaimennin.

[Guest]

Jos puhutaan VW T-1 Moottorista ei oikein voi puhua valusarjasta vakioputkiston kanssa. T-1 Moottorissa on melkein peltisarja eli nk. käärmeenpesä pitkäikäisempi kuin vakioäänenvaimennin.

Jep, näinpä, mutta jos mennään johonkin rivikoneisiin niin aikoinaan jo oli 'vakio'-perusmallit valupakosarjalla, ja sitten esim. GT- mallit ym. oli mm. 'peltipakosarjalla' jo tehtaalta lähtiessään, eli se oli yksi millä oli muutama lisäheppa saatu vakiomalleihin nähden. Pakosarja siis oli konkreettisesti peltiputkea ja laippoja yhdistelemällä kasattu... Muut erot oli pakosarjan lisäksi usein mm. isompi kaasari, kireämpi nokka, tai koko kansi oli erilainen muutenkin, ja jotain muutakin pientä kenties. niin ja luonnollisesti pitkä rivi mittareita (n. 2-3 kertaa enemmän kuin 'vakio'- malleissa...)

Nimitys 'peltipakosarja' varmaankin itsessään tulee kyllä osittain Esson baarista sekä myös valmistajiltakin... ;o)

[Guest]

"peltipakosarjan" idea ei ole valmistusmateriaalissa, vaan virtausominaisuuksissa. Saman voisi tehdä valuraudasta, mutta pellistä tulee kevyempi. "pelti" sarja kun tuppaa olemaan pidempi kuin vakio valusarja. Tulisi painoa aika paljon. Pultit saattais korkata kannesta?

 

vakiot on tehty valuraudasta kestävyyssyyistä luullakseni, ja muotin kanssa on halpa/helppo valmistaa tuommoisia osia sarjatuotantona niin kauan kun muoto on yksinkertainen.

 

Anyway, "pelti", oikeammin ehkä "teho" sarjassa halkaisija on isompi, mutkat jouheampia ja ensiöputket saman pituisia, sekä TIETYN pituisia ennenkuin yhtyvät 4-1 tai 4-2-1. Näillä saa virtauksen paremmaksi ja ominaisuuksia muutettua paremmin urheilullista ajoa/suorituskykyisempää moottoria varten.

 

Mututerveisin

 

Jan

[Guest]

"peltipakosarjan" idea ei ole valmistusmateriaalissa, vaan virtausominaisuuksissa. Saman voisi tehdä valuraudasta, mutta pellistä tulee kevyempi. "pelti" sarja kun tuppaa olemaan pidempi kuin vakio valusarja. Tulisi painoa aika paljon. Pultit saattais korkata kannesta?

Näinpä ;o)

[Guest Mika Raussi]

Olihan tästä vanhassa pölhölässä jokus juttua, mutta miten se oli? Minkälaiset erot oli 4-2-1 ja 4-1 tyyppisten pakosarjojen välillä? Ois kiva tietää, että kummanlaisen tekee.

[Guest Ranne]

Olisko ollut että:

 

4-1 = kierroksilla tehoa

4-2-1 = vääntöä

 

Jätän silti vastuun muille. :p

[Guest]

Olihan tästä vanhassa pölhölässä jokus juttua, mutta miten se oli? Minkälaiset erot oli 4-2-1 ja 4-1 tyyppisten pakosarjojen välillä? Ois kiva tietää, että kummanlaisen tekee.

 

Puhuvat että 4-2-1 antais enempi alavääntöä.

 

Nyt alkaa varmaan olemaan dynotuloksiakin jo, vertailukelpoista dataa kerää ainakin innolla Jake Raby

(saa kertoa terkkuja)

 

http://www.aircooledtechnology.com/

 

Jan

[Guest Mika Raussi]

Hmm.. Vääntö on kiva juttu, mutta mikähän on kokonaisuuden vaikutus kun laitetaan 4-2-1 sarjalle 270 asteen nokka?

 

Onneks ei ihan vielä edes tarvii näitä miettiä.

[Guest]

Hmm.. Vääntö on kiva juttu, mutta mikähän on kokonaisuuden vaikutus kun laitetaan 4-2-1 sarjalle 270 asteen nokka?

 

Onneks ei ihan vielä edes tarvii näitä miettiä.

Ei varmaan huono, mutta riippuu pitkälti muistakin tekijöistä...

[Guest Mika Raussi]

Varmaa on k-jetti pakosta pitkällä imusarjalla ja t-4 kone. Ilmeisesti siintä tulee tehtyä sitten parilitranen ja kansia pitäs vissiin vähän kanavista muotoilla. Silleen kevyesti. Nokka toi 270 astetta. Taino se oli jotain sinnepäin.

[Guest valtteri]

Hmm.. Vääntö on kiva juttu, mutta mikähän on kokonaisuuden vaikutus kun laitetaan 4-2-1 sarjalle 270 asteen nokka?

 

Onneks ei ihan vielä edes tarvii näitä miettiä.

 

mutta entä jos laitetaan 360 asteen nokka?

[Guest]

Hmm.. Vääntö on kiva juttu, mutta mikähän on kokonaisuuden vaikutus kun laitetaan 4-2-1 sarjalle 270 asteen nokka?

 

Onneks ei ihan vielä edes tarvii näitä miettiä.

 

mutta entä jos laitetaan 360 asteen nokka?

 

 

TROLLI.

 

360 asteen nokka muuten toimii vielä jotenkuten, sikäli huono trolli.

Ei ole kyse täysympyrästä. Ei semmosella kyllä fiksua moottoria varmaan voi rakentaa.

 

Jan

[Guest Mikko]

351 asteiset nokat huhujen mukaan katuystävälliset. Essonbaarista kuultua.

[Guest]

351 asteiset nokat huhujen mukaan katuystävälliset. Essonbaarista kuultua.

 

 

LOL :D

 

Hiekkatiellä ajoin, ei ongelmia. Asteet rakentajan suusta.

Samalla koeajolla tulin luistattaneeksi sintterikytkintä ja harjoittelin sillä hitaita "siviililiikenne" lähtöjä.

"Sintterikytkintä ei voi luistattaa vaan se nappaa heti kuin tauti". Just joo.

 

Itsellä oli kadulla 345 astetta, hiojan mukaan. En tullu mitanneeksi.

 

Ei se "hyvä" ollut alakierroksilta, ja katu YSTÄVÄLLINEN on ehkä liikaa sanottu. Mutta ei se vaikea ajettava ollut mitenkään. Vain melko heikko alakierroksilla. Ja korkeintaan keskinkertainen keskikierroksilla.

 

(mikä estää ajamasta kadulla? Yhden kesän ajoin, vai menikö niitä kaksi)

 

Kyseessä ei ollut täysiverinen kisakone vaan kompromisseja oli paljon. Ehkä se siksi oli hiukan turhan vaisu alhaalta.

 

 

Jos tästä vielä aletaan päätä aukomaan niinkuin pölhölässä aikanaan, niin saatte tehdä sen ilman minua. En tarvitse pölhölää enkä sen asenteita mihinkään, enkä sellaisia muuallakaan jaksa kattella.

 

 

Jan

[mikan]

Samalla koeajolla tulin luistattaneeksi sintterikytkintä ja harjoittelin sillä hitaita "siviililiikenne" lähtöjä.

"Sintterikytkintä ei voi luistattaa vaan se nappaa heti kuin tauti". Just joo.

 

Itsellä oli kadulla 345 astetta, hiojan mukaan. En tullu mitanneeksi.

 

 

Mä oon ajanut tulla 345-nokkasella ja musta se oli ihan ajettava.

 

Mitä tulee sintterin luistattamiseen, niin mä olen kyllä sitä mieltä että sitä ei kannata luistattaa vaikka voisikin. Lähinnä kyse on siitä että se ei tykkää luistamisesta -> pinnat kuluu. Henkilökohtaisena mielipiteenä voin sanoa että sintterillä vaikkapa parkkiruutuun peruuttaaminen on hanurista.

 

 

t. Mika

[Guest]

>Mä oon ajanut tulla 345-nokkasella ja musta se oli ihan ajettava.

 

 

Kuulosti vaan ihan siltä kun potkurilentokone olisi seurannut takapuskurissa kiinni :D Karmeet imuäänet....

 

 

>Mitä tulee sintterin luistattamiseen, niin mä olen kyllä sitä mieltä että sitä >ei kannata luistattaa vaikka voisikin. Lähinnä kyse on siitä että se ei >tykkää luistamisesta -> pinnat kuluu.

 

Voipi olla.

 

 

> Henkilökohtaisena mielipiteenä voin sanoa että sintterillä vaikkapa

>parkkiruutuun peruuttaaminen on hanurista.

 

hehehehe no onneksi ei oo tarvinnut kokeilla.

 

Mielessä on käyny hybridilevyn osto, Wikmanilla oli hyviä kokemuksia kiihdytyspelissä siitä.. ottaa alkuun pehmeästi kun massapinta luistaa, mutta sitten toisen puolen sintteripalat tarraa kunnolla kiinni ja pitoa piisaa. Tai joteski sillee. Siis levy on toiselta puolelta tavalinen ja toisella puolella on sintteripalat.

 

jan

[Guest Mika Raussi]

Kyselen taas.

 

Mitäs käytännössä tapahtuu jos tekee 2kpl 2-1 sarjoja. Eli siis sarja per kansi ja kaks änkkäriä?

[Guest Mikko]

Ei niitä voi silleen yhdistää kun pakopulssit 1.ja 2. pytyistä ja samoin 3.ja 4. tulee silloin peräkkäin pakosarjaan. Jos välttämättä haluat tehdä 2 erillistä pakosarjaa niin silloin tulee yhdistää pytyt ristikkäin, ei taida olla kovin mielekästä.. Ja silloinkin se olisi periaatteessa 4-2-1 -putki josta on laikattu viimeinen kollektori pois. Miksköhän näitä ei ole pahemmin tullut vastaan..

[Guest Mika Raussi]

Okei. Eli ei siis kannata edes harkita. Tosin nyt siinä on semmonen väliaikasena sätöksenä. Toivottavasti se vie tehoja ettei tarvii muuten kuristaa.

[mikan]

Kyselen taas.

 

Mitäs käytännössä tapahtuu jos tekee 2kpl 2-1 sarjoja. Eli siis sarja per kansi ja kaks änkkäriä?

 

 

Kirppumiehillähän tuo varmaan yleisimmin käytetty tapa, joten kokemusta luulis löytyvän?

 

 

 

t. Mika

[JaniM]

Mullakin wasserissa pönttö per puoli ja omat käppyrät per puoli.

Hyvydestä en osaa sanoa, kun ei ole vertailukohtaa.

[Guest Mika Raussi]

Lisää kyselyä aiheena imusarja: Pitäskä imupuolella olla kans saman mittasina kaikki putket?

[Ketsa]

Riippuu haetusta lopputuloksesta. Eihän esim. rivikoneessa ole vakiokaasarilla etäisyys kaasuläpältä venttiilille likikään sama. Vapari-race-vehkeissä taassa yleensä on...

[Guest Mika Raussi]

Vakiossa siviiliautoissa onmyö pakosarjan kanvat ihan eri mittaset. Tästä voi siis päätellä, että kannattaa hakea mittaa edes lähelle samaksi.

[Guest Raggare]

??? sehän nyt o selvää et jos mahollista ni kaik röörit yhtä pitkiä :O

[Guest Mika Raussi]

Mihis meinasit perustella tän selvyyden? Vai onko isot pojat vaan sanonu?

 

Miuta muutenkin kiinnostais tietää, että miks? Minkä takia 4-1 ja 4-2-1 vaikuttaa erilailla ja miks kaikki röörit saman mittasia? Mutua miulla on itellänikin, mutta kiinnostais tietää miten asit oikeesti on

[Guest]

Miuta muutenkin kiinnostais tietää, että miks? Minkä takia 4-1 ja 4-2-1 vaikuttaa erilailla ja miks kaikki röörit saman mittasia? Mutua miulla on itellänikin, mutta kiinnostais tietää miten asit oikeesti on

 

 

Kantsii ostaa tai lainata pari moottorin virittämistä käsittelevää kirjaa.

 

Esko Mauno: Virittäjän Käsikirja osat 1-4 (en muista mikä niistä oli mottoria käsittelevä)

 

Alexander Graham Bell: en muista kirjan nimeä just nyt, katon kotona.. kuitenkin käsittelee nykyaikaisen moottorin virittämistä

 

 

Noilla pääsee alkuun.

 

Jan

[Guest Mika Raussi]

Voi ollakin hyvää talvi-iltojen lukemista. Ei tarvii esson paarin jutuilla tehhä.

[Guest]

Voi ollakin hyvää talvi-iltojen lukemista. Ei tarvii esson paarin jutuilla tehhä.

 

http://www.ffp-motorsport.com/tuning/kirjat.php#kirja9

 

Se oli Esko menny kääntämään ton bellin kirjan suomeksi. :)

(Uusi Moottoritekniikka, Esko Mauno)

 

Jan

[pas2]

Ja lekendaarinen:

How to hotrod Vw engine

[Lasse]

No kuis pitkät pitäisi käärmesarjan putkien olla ennen kollektoria ? Kertokaa niin tartte lukea kun ei jaksa.

[Ketsa]

Riippuu siitä mille kierroalueelle konetta viritetään. Kuplan boxeriin ei taida normityylillä liian lyhyttä pakosarjaa saada tehtyä.

[Guest]

ei. ellei sitten tee 2x 2-1 sarjaa kuten joskus pähkäiltiin..... tosin ei siitäkään kovin lyhyt tule jos/kun putket yhdistää oikein.....

[Lasse]

No kysytään sitten, että kuinka pitkiä putkia porukka on vääntänyt katukäyttöön ?

[pas2]

Minä väkersin kerran rosterimutkista ja putkista (halpoja romiksella, oli valmiiks riittävästi) pakosarjan joka sopi kivasti kleinpussiin. Kaikki putket eri mittaisia, takimmaisten pyttyjen putket puol metriä lyhemmät kun etummaisten. Kötöstyksen perään heppasin volvo 240:n äänenvaimentimen.

 

Jaa tuliko hyvä? No tuskinpa, mutta oli nopeesti valmis ja laite taas ajossa.

Jaa toiko tehoa? Kulki tolla putkistolla vakiovälityksillä mittarin tappiin. JM- käärmeenpesäsarjalla ei kulkenut.

Juu vakioputkisto olis ollut helppo ratkasu mutta kun ei ollut ehjää käsillä ja toisaalta en tykkää siitä säksätyksestä.

 

How to hot rod vw engines kirjassa on muistaakseni dynotestejä eri pakosarjavirityksillä eri tason koneisiin. Pakosarjan valintaan vaikuttaa vissiin aikast paljon eri asioita koneesta ja koneen/auton tuleva käyttö.

[Per Jernström]

Pakosarjalla voi kyllä saada "ilmaisia" hevosvoimia. Se miksi jotkut käärmeenpesät eivt välttämättä toimi niin hyvin on kollektorin muotoilu. Koska kollektori on lyhyt ja putket tulevat vastakkain menee yhden pytyn aiheuttama pulssi mös muihin putkiin, eikä vain ulos niinkuin pitäisi. Oikein suunniteltu kollektori aikaansaa imun muissa putkissa kun yhdestä puhalletaan kaasut ulos.

 

How to hotrod kirjan mukaan 4-2-1 putki ei ole hyvä, MUTTA tollot ovat testanneet sellaisen putken missä 1 ja 2 sekä 3 ja 4 ovat ensin yhdistetty ja sitten vasen ja oikea. Silloin sytytysjärjestys putkissa ei ole tasainen (90-270ast.). Lopputulos on tehokäyrä joka on kuin kamelin selkä, laakso keskellä.

Oikea tapa on yhdistää 1 ja 4 sekä 2 ja 3, jolloin saadaan 180-180ast. sytytysväli. Tällaisen putken tekeminen on vain pajon hankalampi, ja luultavasti siksi harvinainen.

 

 

Typ-4 4-2-1 putki

 

Putkitaulukko

 

Pakosarjalaskin

[mikko k]

Oikea tapa on yhdistää 1 ja 4 sekä 2 ja 3, jolloin saadaan 180-180ast. sytytysväli. Tällaisen putken tekeminen on vain pajon hankalampi, ja luultavasti siksi harvinainen.

 

Oikea kytkentä on siis 1 ja 3 syltyt ja 2 ja 4 syltyt.

 

4-2-1 on varmasti hankalampi toteuttaa ja sinällään harvinaisempi, mutta 4-1:een on ihan arkipäivää ja helppo toteuttaa. Ja tuottaa myös suurimman tehon.