Leaderboard

Täällä burgeriltamat.. tavoista poiketen oli ihan pakko laittaa juustoksi Castelon Burdger Blue Cheese siipale..

Csp:n vastaus oli spacereita ja/tai eri et vanteessa. Näillä opeille gappi nyt 3-4 cm ja toimii.

Tekee muut glaseerauskastikkeen itse?

Kyllä sinne jakajaan voi sen kärkilevyn(moduli levyn) alla olevaan keskipakoissäätimeen vaihtaa irronneen /katkenneen jousen toisesta jakajasta , ja usein riittää kun silmämääräisesti saman vahvuisen jousen laittaa. Ehkä useimmin syy on kumminkin niiden keskipakoislimppujen liikkeen nahistuminen, jolloin limput ei kunnolla kevyesti liiku koko liikerataa. Jos jouset näyttää ehjiltä niin ensin ohutta irroitusöljyä vaan sinne ja limppujen liikutteluu ja paineilmaa mukaan. Kun tuntuu ettei mitään nahistusta enää tunnu , niin hieman tuhdimpaa (ohut moottoriöljy/aseöljy) voitelu vielä lopuksi, Ohuempi jousista osallistuu siihen viimeiseen palautukseen, ja siihen jouseen tai sen asetustappeihin on saattanut tulla väljää niin ettei se ole esijännityksessä lainkaan. Sen jousilenkkejä voi supistaa niin että jousessa ei ole välystä. Vahvemmassa jousessa joka vastustaa suuremman ennakon säätöä, saattaa olla jo alkujaankin pieni välys ja se on ihan ok. Alipainekellon vetovastusta jakajan kärkilevyyn on joissain jakajissa ollut mahdollisuus säätää jousen kiinnitystapin epäkesko tappia kiertämällä. Normi tilassa keskipakoissäätimen voitelua hoitaa pyörijän alla olevaan huopapalaan sitoutuneen öljyn johtuminen säätimeen akselille, eli muutama tippa öljyä silloin tällöin pyörijän alla olevaan huopapalaan. Oletko kokeillut kuumana käynnistäessä sellaista , että et "sahaa" pitkään startilla vaan teet lyhyitä startauksia? Jos käy niin että kone tuntuu käynnistyvän juuri kun lyhyen startin lopettaa, eli tulee tunne että kone ei käynnisty kun starttaat vaan kun yrittää käynnistyä juuri kun "päästät" avaimesta. Silloin usein kuuma startti vie liikaa virtaa käynnistimeen ja jännite puolalla laskee niin ettei hyvää kipinää tule kun vasta kun starttille ei enää mene virtaa. Jos siltä tuntuu niin mittaa puolalle tuleva jännite kylmänä ja kuumana. Ja tee vaikka testi niin että ajat koneen sellaiseen tilaan että käynnistyvyys on yleensä heikko ja anna puolan + nastaa lisävirtaa ulkoisesta akusta tms. virtalähteestä. Joskus startit alkaa heikon laadun tai pitkän iän seurauksena naukka selkeästi enempi virtaa kuumetessa ,kun mitä normaalisti tapahtuu. Myös puola menettää tehoaan kuumetessa eli sen asennuspaikkaa muuttamalla voi saada parempaa kipinää

Jatketaan ja tiivistetään juttua tähän, vaikka muissa ketjuissa tarkemmin. Ohjaus toimii nyt kohtuullisen hyvin, avattiin simupukka ja kasattiin, shimmattiin ja säädettiin. Kyllä sillä nyt tiellä pysyy. Katsastus hoidettu jo toiseen kertaan ja nyt kahden vuoden leima paperissa. Taka-akselista pukkaili ölyjä rumpuun ja ekalla yrityksellä hylky. Syyksi löytyi - ei stefa, koska se oli uusittu laakerin vaihdon yhteydessä - vaan O-rengas laakerin ja stefan holkin välistä. Nyt siellä uusi O-rengas ja ainakin nyt vaikuttaisivat öljyt pysyvän sisällä. Onnistuneen katsastuksen ilo oli lyhytaikainen, koska sieltä lähtiessä moottori korkkasi mitään ennakkoon varoittelematta n. 5 km ajon jälkeen, kun nopeus nousi huimaan 90 km/h tai jopa yli. Ääni kasvoi samaa tahtia mitä nopeus hiipui ja kun pääsin risteykseen ja kytkin pohjaan, niin siihen sammui, 5-600m jäi matkaa pajalle hinurin perässä. Onneksi on Autoliiton Plus-jäsenyys. Jäähdyttyään käynnistyi kyllä, mutta pahalla äänellä. Nyt rempatusta koneesta jo sovittu tätä kirjoitettaessa - kiitos foorumin valppaiden kavereiden! Hienoa porukkaa täällä!

Lauantaina suunnataan Ride in Oulu tapahtumaan. Lähtö klo 7.15 Komiahon S-marketin parkkipaikalta.

YsiYsi-Saabin umpiot ja wanhan Scanian kehykset. 😉

Laitetaan vielä kannestakin kuva. Kivasti on vielä vihkossa läpinäkyvät kovamuovit edessä ja takana niin pysyy kannetkin paremmassa kunnossa kun pitelee hanskalokerossa (koko A5). (täytyy kuulema tilailla kaverillekkin)😊

No niin, nyt päästiin asian ytimeen. Silloin kun auraus (tai haritus) annetaan asteina, se on selkeä juttu, sen voi aina laskea pituussuuntaiselle etäisyydelle. Mutta, mutta, kun se annetaan milleinä (niinkuin kuplassa) niin mistä tuo pitäisi mitata? Siis mikä pituussuunnassa pitäisi olla merkkien etäisyys? Eli tulee hieman eri tulos jos mittaa vanteen reunasta, kulutuspinnan kohdalta tai renkaan kyljestä renkaan leveimmältä kohdalta...

Koitetaas vielä kerran :) Eli jos laitat liidulla merkin renkaaseen ja siirrät autoa siten, että merkki on välillä renkaan etpuolella ja välillä takapuolella ja auton pituussuunnassa merkkien väli on tuon 600 mm. Tästä mittaat aurauksen toisen puolen vastaavaan merkkiin ja säädät sen siten että etupuolen merkkien väli on 4 mm pienempi ja nyt on aurausta 4mm, ok? Entäpä jos rengas on niin paljon pienempi, että pituussuunnassa noiden merkkien etäisyys onkin vain 400 mm ja säädät aurauksen näillä renkailla tuohon 4:ään milliin, onko aurauskulma molemmissa sama?

Jos sulla on auraus arvo esim. 4 mm ja "iso" rengas sanotaan vaikkapa halkaisija 600 mm eli olkoon siis merkkien väli tuo sama. Sitten vaihdat "pienen" renkaan sanotaan vaikkapa halkaisija 400 mm ja taas sama merkkien väli. Säädät molemmilla renkailla auraukseksi 4 mm, niin onko pyörät mielestäsi samassa kulmassa molemmilla kerroilla? Olikohan tarpeeksi epäselvä esimerkki.. :-S