KimmoH

Minäkään en osaa kyllä suositella mitään "virallista" tekijää. Itse tehden tuollainen perus hupiakkukytkentä ei maksa kuin muutaman euron, rele, piuhaa ja mahdollisesti pistokkeita. Suurin työ hommassa on johtojen vetäminen kabiiniin/matkustamoon siististi, siinä alkaa sitten palamaan tunteja.

Kohta alkaa olla tankki ja runko valmiina välivärille.

Emmää raaskinutkaan teurastaa tuota Uralin alkuperäistä varaosa jarrulevyadapteria. Aloin miettimään, että jospa joskus kuitenkin tekisi mieli laittaa levy myös taakse. Joko tähän tai tuohon toiseen pyörään tai siihen kolmanteen mikä odottaa jo rakenteluvuoroaan varastossa 😄 Otin kynän kauniiseen käteen, piirsin haluamani adapterin ja teetin kokonaan uuden adapterin. Sattui löytymään harrastajaystävällinen koneistamo ihan lähinurkilta!

Sunnuntain puhdetöinä runkoon epoksi ja se saakelin työkaluluukun kansi unohtui taas! Moottoripukissa oli kätevä pyöritellä laiskat paikat näkyviin.

Hupiakkuviritys on toiminut loistavasti! Jotain 5h on roikkunut parhaimmillaan kylmäkone akun perässä ja tässä vaiheessa kesää hupiakku on edelleen hengissä 😉 Sulakkeet ja releet ovat myös kestäneet, kuten laskelmieni mukaan pitikin kestää. Tänään tuli taas vähän harrastettua pakosarjojen kirrauksen kanssa.

Tänään ehdin vihdoinkin talliin hikoilemaan. Kaikki muu paitsi runko olisi nyt epoksin peitossa... ja just nyt kuvaa katsoessani muistin, että tankin työkaluluukku jäi sitten maalamatta. Seuraavaksi runko kiinni moottoripukkiin jotta saa pyöriteltyä epoksin joka koloseen pohjiksi.

Joulukuussa tein omaan bussiin tällaisen muutaman euron ratkaisun ja on toiminut kuin ajatus.

ja mää unohdin kertoa 😉 Tää on Falcon Workshop Supplies niminen firma briteistä, niillä on eBayssä store. Tavara tuli kolmessa päivässä lähipostiin! http://www.ebaystores.co.uk/falconworkshopsupplies

Nyt pitäisi olla suurin osa tarvittavista muttereistakin kasassa. Ruostumattomat ja mustattu.

Taisi olla kuudes hihna mikä alkoi olla sopiva, Motonetin tiskillä piti käydä pariin otteeseen hakemassa sovituskappaleita 😄 Maalausharjoitukset aloitin pikkuosista. Jospa tämä alkaisi taas sujua ennenkuin pääsen runkoon ja tankkiin saakka...

Laturin kiinnike olisi nyt kiilloitusta ja pintakäsittelyä vaille valmis. Sitten sormet ristiin, että kaupasta löytyy sopivan mittainen kiilahihna 😄

Päristelykelit vaan jatkuu ja harrastevälineet ovat liikkuneet ihan kiitettävästi mutta ehti sitä vähän tätäkin edistämään. Hyvin tarkeni puhaltaa toppahaalareissa 😄

Biltsusta hain pikkulaturin. Pahvimallilla liikkeelle, jos tuohon sais kiinnitysraudat askarreltua.

Ei oo Klokkerholmia tai ainakaan ykskään niistä mitä mitä omaan bussiin liimasin. Klokkereita oli mulla eka muutamia mutta ainakin ne yksilöt oli kauheaa paskaa verrattuna JK:n omatuotantoon ja laitoin kiertoon samantien. JK:n omatuotanto on paksua tavaraa ja oikeasti istui paikoilleen just eikä melkein.

Virallinen nimikin taitaa olla taivutettava vaneri, luulisi löytyvän mistä vaan puutavaraa myyvästä putkasta. Omaan tein katon verhoilut 5mm tavarasta ja liimasin pintaan verhoilukankaan bison tixillä.

Just Kampersin myymiä peltejä uskallan palloon suositella. Ei pahaa sanottavaa, kaikki sopi kuin nenä päähän.

Kannattaa muuten sit käyttää sitä oikeasti taivutettavaa vaneria normi vanerin sijaan. On aivan loisto matskua käsitellä ja muotoilla bussin kattoon. Kahdella palalla saa tehtyä koko takaosaston ja verhoilumatsku pysyy liimalla hienosti kiinni. Mittanauhalla vain bussin kaarista mitat ja saa sellaiset kuin haluaa.

Tekniikka alkais olla pääpiirteittäin kasassa. Vaihteistokin meni bolt-on tyylillä koneen perään, ei tarvinnut yhtään kiroilla tai tapella \o/ Vielä huutaa alumiinivenakoppia, öljyjäähyä ja vihreää jakajan kantta 😉 Ainut "vastoinkäyminen" on toistaiseksi tuo uusi kytkimenkäyttövipu. Muuten hyvä mutta valettu väärään asentoon ja vipu ei osu painelaakerin liukusäätimen hahloon. Tuon jos taivuttaa väkisin hahloon, niin sitten vipu hinkkaa kardaanin kumilimppuun. Pitää hommata muutama "uusi" vipu eripuolilta maailmaa ja toivoa, että sopiva löytyy tuurilla. Seuraavaksi rungon kimppuun ja rakentamaan maalamoa...

Neljä eteen, yksi taakse. Aski olis valmis! Sisälle sujahti suora nelosen välitys, länsilaakerit ja miliisiperälle sopiva vispilä rattaineen, jos vaikka nopeusmittari näyttäisi suurinpiirtein oikein 😉 Käynnistyspolustinkin vaihtui hieman erilaisemmaksi mitä näissä askeissa yleensä näkee.

Heh heh, nyt tuli sellainen tunne, että näin on käynyt ennenkin. Paketteja kun auoin, niin tuo uusi stefarangashan oli tottakai pitkää mallia 😄 Vanha on ihan OK joten sillä laitan kasaan.

Sadepäivä, ehti pesemään vaihteiston osat. Jos tuon alkuviikosta ehtisi niputtamaan kasaan.

Ihan kuranttia kamaa sieltä valaanrasvoista paljastui 😉 Ehdin jopa niputtamaan kokeeksi koko paketin paikoilleen. Sinne ne sujahti ilman kiroilua! Millähän tuota nyt kokeilis, ei sormin jaksa painaa kytkintä kasaan. Pitää varmaan kasata vaihteisto seuraavaksi, jotta voi testata vapauttaako kytkin kahvasta.

Jospa se taas nytkähtäisi palan matkaa eteenpäin. Kytkinrojut olis nyt kasassa. Jotain uutta, jotain vanhaa... Uusi Uralin EU laatuinen levy, samoin uudet Uralin priimat EU jouset. Alin levy vanhaa varastoa, toinen 5mm kytkinlevy jotain uustuotantoa (toivottavasti ei ole ihan pahvia). Saa nähdä millainen ylin levy tuolta voipaperin ja valaanrasvojen alta paljastuu :D Askiin tuli myös suora nelonen, vinoilla hampailla kun suoria ei ollut saatavilla. Vielä kun ehtis kasaamaan....

Mää ajoin yhden kesän ihan tyytyväisenä bussilla missä oli edessä tollaset peräkärryiskarit 😉

Vielä 10 päivää, eikös tän pitänyt astua voimaan 20.5. jos kaikki planeetat on kohdallaan 😄