metake

Eikös -60:ssa ole vielä terävänurkkainen hylly, vanha tankki ja sisälokarit ilman pullistuksia? Eikös nuo muutokset tullut vasta -61?

Sanokaas tietäjät että milloin vaihtui vedettävä 1-nopeuksinen lasinpyyhkijän katkaisin 2-nopeuksiseen kierrettävään? Joskus 60-luvulla se ilmeisesti oli, mutta milloin tarkasti ottaen. Ja milloin tuli lasinpyyhkijöiden katkaisimeen se pissapojan nuppi, eli siis ilmeisesti samaan aikaan kuin tuli pissapoikakin? -55:ssa ei vielä ollut pissapoikaa, eikä tuota nuppia, joten jossain sen jälkeen se on ilmestynyt.

Hieman lisää offtopiccia.. Tuossa kuva miten vakioloksun alla orkkis laatikolla ja vetareilla -63:ssa istuu 205/75-15 gummi ET13 vanteella, että on pitkällä ja lyhellä vetarilla jotain eroa..

No tämä on kyllä järkeenkäypä selitys ja kun asiaa ajattelee tämän valossa uudelleen, niin tuntuu jopa ihan toimivalta. Em. johdosta tajuan tuon kartion koneistustuksen merkityksenkin, koska se määrää pinta-alan jolle paine kohdistuu ja sitä kautta avautumispaineen. Alkoihan se tämäkin vähitellen selvitä :)

Nyt pitää mutuilla kun tunne en tuota rakennetta yksityiskohtaisesti, mutta jotain hydrauliikasta tietävänä väitän, että mikäli männänpää on tasainen, siis tiivistyy vain kattoa vasten, niin metalli-metallia vasten se ei ole tiivis ja öljy ja öljynpaine vaikuttaa koko männän laelle. Jos männänpäässä on kohouma, joka tiivistyy tuohon kartioon niin asia on eri ja sitten se voi ollakkin ihan tiivis ja homma toimia, mutta muuten ei.

Noo, en tosissaan uskonutkaan. Tuo maalaus ei ole ihan uusi ja en muista että kittaukset kuplis tai olis irti, joten ei huonosti ole aikanaan pohjia tehty tuohon.

Ettei vaan kummiskin johtus? Johtolangan sain kun tekstissä mainitaan että tuota kartiomaista koloa sylinterin pohjalla ei kannata työstää ihan miten sattuu. Hmm.. jos siinä männänpäässä on jotain joka tiivistyy siihen kartioon niin sitten voin tuon uskoakin. Jos taas ei ole niin kyllä se paine leviää koko männänpään alueelle vaikka vain ohut rako olisikin. Mutta tuossa lähes ainoa konsti saada se avautumispaine suuremmaksi on pienentää juurikin pinta-alaa mihin se paine vaikuttaa.

Hmm.. koska auto on kotoisin Kajaanista ja syvällä ja vahvalla tietämyksellä tuli kommentti, niin mahdollisesti itse tekijän kommentti?

Hyvä että joku ymmärsi, mä en vieläkään tajunnut miten se avautumispaine on eri kuin sulkeutumispaine, mutta pitää miettiä lisää.. Tuosta se ei kyllä johdu että mäntä nojaa kattoon ja pinta-ala pienenee ;)

Vinkkarit ovat lailliset, siitä ei tule mustaa valkoisella löytymään etteivätkö olisi 1.6.1949 on voimaan tullut määräys että kaikissa autoissa tulee olla suuntaviitta, koskee myös takautuvasti kaikkia liikenteessä olleita autoja. 1.12.1957 on voimaan tullut määräys, että autossa tulee olla joko suuntavalot tai suuntaviitat. Suuntavalon tulee olla ruskeankeltainen, punakeltainen tai punainen. Suuntaviitassa pitää olla valo. Ja missään kohtaa katsastajan käsikirjaa ei mainita koska on suuntavalot tulleet pakollisiksi autossa, moottoripyörässä vuonna 1983, joten tuskin vuonna 1960 vielä autossa. Mutta auto kelpaa alkuperäisillä varusteilla varustettuna (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, suuntaviitat ei ole sellaiset) olkoon kuinka vanha tahansa. Ja ne takavalot saa muuttaa vilkuiksi, tai siis lisätä vilkut, koska: 1960 ei vaadittu takavalolle mitään hyväksyntää ja vilkun väriksi kelpasi punainen. Toisekseen jos en ihan väärin muista, niin -61:ssä on juuri tuollainen kytkentä tehtaan jäljiltä samanlaisessa valossa. Lähden enemmän kuin mielellään mukaasi kyseiselle konttorille perustelemaan em. asiat, jos sitten ensi vuoden katsastus olisi miellyttävämpi kokemus :) Tai sitten joudut vaihtamaan asemaa lopullisesti..

Molemmissa hahlot tosiaan on suorapohjaiset, joten sopii myös siltä osin. Tätä hieman itsekin epäilin, että VW on muuttanut rakennetta jonkin syyn takia, ja koska tuo uudempi sopii myös vanhempaan ja on vähintään yhtä hyvä toiminnaltaan, niin sitä kannattaa käyttää myös noissa vanhemmissa. Ihmetytti vaan tuo kun siihen taas törmäsin, mutta nyt asia selvisi :) Jatkokysymyksiä: Jos vaihtaa säätöruuvit uudempiin, eli vinopohjaisiin niin onko mitään estettä käyttää uudempaa kenkää? Ja koska tuo sylinteri/säätöruuvi/kenkä tarkkaan ottaen vaihtuu? Ja oliko niin, että 4-pulttisen etukenkä on sama kuin 66-67 5-pulttisen, mutta takakenkä on 4-pulttisessa levämpi eli se ei käy 5-pulttiseen?

Tyypillinen nainen, ei edes lue (=kuuntele) mitä sille vastaa... :D

Irrallaan pyöritettäessä pääsee ankkuri osumaan kenttäkäämiin, koska toinen pää on ilman laakerointia. Tästä syystä saattaa hyvinkin pitää rahinaa kun käsin pyörittelee, mutta se on ihan normaalia.

Tuli vaihdettua -63 kuplaan uudet jarrusylinterit ja taas kerran pisti ihmettelemään etujarrusylintereiden erilaisuus vanhoihin.. Eli vanhassa sylinterissä männän pään hahlo on jarrukenkään tiukka, hahlon leveys ehkä n. 3 mm, uusissa hahlo on väljä, leveys ehkä n. 5 mm. Kyseessä ATE:n sylkyt, joten ei nyt ihan kuraa pitäis olla. Onko nämä nyt oikeasti -65 (tai -66) ja uudempien sylkyt, mitkä myydään myös vanhempiin sopivina? Esim. Hotcars myy eri sylinterin vm. 58-64 ja vm. 65-77, kun taasen esim. Paruzzi myy ainoastaan 58-> ja CSP myy 58-65 ja 66-> ja ainakin kuvan mukaan CSP:n sylkyt vanhempaankin isolla hahlolla. Miten tämä nyt oikein menee ja miksi tuo hahlo on kasvatettu niin että se on väljä kenkään? Toisessa -63:ssa mulla on sama juttu ja hyvin ne siinä on pelanneet, kunhan ihmettelen..

Starttia EI SAA testata irrallaan, muista se, pitää ensin laittaa paikalleen ja sitten vasta testata. Irrallaan sähköllä pyörittäminen rikkoo startin..

Istuupa hienosti takaa. Mistäs nuo vanteet on tilattu ja minkä firman tekosia? Minkä kokoinen takarengas ja mikähän on takavanteen ET?

Kovin olen hämmästynyt jos vika on johdoissa, kun ne juuri sinne huolellisesti asentelin.. :) Johdot toki on vanhoja, mutta hyväkuntoisiksi todettuja. Se mikä kannattaa tarkastaa vielä kerran, on ne maadoitukset, Lindassa kun tuppaa olemaan sitä maalia hieman reilusti monissa paikoissa. Testaa moottorin maadoitus laittamalla apukäynnistys-kaapeli akun miinus-navasta suoraan moottoriin, ja koeta startata. Jos starttaa nyt normaalisti, niin vika on maadoituksessa. Jos ei, niin vika on muualla. Toisekseen epäilen että se akku on tyhjä, kuitenkin. Linda starttasi kuitenkin melko hyvin kun koitettiin ensimmäisen kerran, ettei nyt vaan olisi se sun akkulaturi rikki ja vaikka olet ladannut akkua, niin se ei olekaan lataantunut. Laita akkulaturi akkuun kiinni ja lataamaan ja mittaa yleismittarilla (olihan sulla sellainen) jännite akun navoista, pitää olla vähintään 14 volttia.

Onks tää joku veikkauksen uus peli,vai mikä?

Meikäläinen joka ei ruåtsia lainkaan ymmärrä, oli kuitenkin ymmärtävinään etä myydään ruotsalaiseen tapaan eniten tarjoavalle, lähtöhinta 55000. Vai ymmärsinkö taas jotain väärin?

Toimiiko?

Häh ? No tokihan mä siis jo hoksasin, että tarkoitat tietysti laturia, mulla on varmaan ylimääräinen.

Jees.. Hyvää Joulua kaikille ja kovia paketteja! Muistakaa olla kiltisti..

Hyvälaatuinen kovametalliterää puree kyllä männäntappiin. Tarvittava lastun paksuus on yleensä niin pieni, ettei heikennä männäntappia niin että sillä olis mitään merkitystä (vai onko joku joskus nähnyt männäntapin mikä olisi mennyt poikki?), joten kannattaa ajaa läpi asti ja lastu pois koko matkalta, niin ei jää mitään pykäliä. Jos ei halua koko matkalta sorvata, niin sitten käyttää sellaista teräpalaa että lopetuskohtaan jää loiva viiste.

Volkkarin alkuperäisissä johtosarjoissa juurikin heikoin lenkki on huonolaatuiset "abikot". Alkuperäiset naaras-puoliset liittimet löystyy ja murtuu helposti. Liittimet on kuitenkin helppo korvata uusilla, eikä johdot lyhene em. toimenpiteen ansiosta kuin muutaman millin, joka ei (yleensä) vielä haittaa mitään. Multa ainakin löytyy pihidit noiden liittimien puristamista varten ja liittimiä saa monestakin paikasta, joten tuolla toimenpiteellä parantaisi vanhoja johtosarjoja jo paljon.

Mäntien tasapainoitukseen hyvä paikka poistaa ainetta on männäntappi. Sorvilla reiästä ainetta pois sen mitä tarvii. Tappi on terästä joten ainetta ei tarvii poistaa niin paljon kuin alumiinisestä männästä, ja lisäksi tapin muodon vuoksi on helppo laskea paljonko pitää ottaa lastua että tarvittava ainemäärä saadaan pois.