-tipi-

Tämmönen löyty joskus jostain, kiitos tekijälle.

Etulaakeri 411501283 A - FAG 521425 - SKF 330757 C/QCL7CVA606

Teijo-dokumentteja verkossa, mukaan lukien varaosakirja.

Ite pingottaisin mieluummin esim. farkku tms. paksuhkon kankaan tuohon heinän alle, ettei jouset poraudu siitä läpi. Joku ohut t-paita tai lakanakangas sit päälle TMI:n asennusta helpottamaan.

Osta TL Vaihdossa kiinnostaa vain viispulttinen Variantti.

Kyllä, letka-ajon perussääntöjä on tasainen vauhti, jotta vältetään jonotuksilta ja katkoksilta. Toinen on, että edellä ajava varmistaa risteyksessä takana tuleva vähintään vilkkukuittaa huomanneensa käännöksen. Jos ei takana tulevaa näy, jäädään risteykseen odottamaan, ettei harhaanajoa tapahdu.

Vaikea sanoa, veikkaisin '50-luvun loppua tai '60-luvun alkua. Vuosimalliin '63 elokuun alusta 1962 kiintolenkki vaihtui 10/13mm. https://www.thesamba.com/vw/forum/viewtopic.php?t=357521&

Ei isoja. 1971 etujalkatilan alla on vahvikepalkit, joita ei 1965 ole.

Mahtaako tuo kauhan vivuston suunnittelukaan olla aivan kestävyyden kannalta optimaalinen:

Mites ne kärjen laahaimet Kurren mainitsemassa 1302 kasvo takas koneen jäähtyessä? 🤔

Tarvikeloksuissa on paljon heittoja etuvalon paikassa. On haastavaa löytää paria, jossa ne olisivat edes lähellä toisiaan korkeussuunnassa. Myös töötin ritilän paikka vaihtelee paljon. Omassa '60 räbässä oli aikoinaan niin eripari loksut, että auto näytti ihan Picasson maalaukselta, kun sen kerran huomasi. Luulen että sinun pitää vain päättää mikä on omaan silmään paras kompromissi ja mennä sillä. Tai etsiä paremmat etuloksut.

Väittäsin että kapeet vilkut on ollu huomattavasti lähempänä etulamppua, kuin leveät vilkut. Eli yllä olevat mitat ei toimi molemmille vilkuille. Jos kapeet laittaa leveen reikiin (jos loksuissa on valmiit reijät), näyttää ne vilkuttavan taivaalle. Vertailuna kuvat 1962 ja 1965 esitteistä, katso matkaa vilkun takareunasta koristelistan alkuun.

Mutta kun se puhallus on paskempi vaihtoehto.

Eiköhän keikari yks Datsuni kerrallaan meidän taloudessa riitä. Siinä on ajoneuvovero 170€/vuosi ja vituttaa sitäkin maksella. Ois kyllä moni käyttösempi tämmönen Elgrand. Pitää katella sitten, kun lehtisestä liisari loppuu.

Eikö tuo flekti kannatas olla imemässä toisella puolen kuuleria, vai imeekö se tuohon suuntaan? Vai onko se vaan läpällä tuossa, kun piuha roikkuu irti.

Eikö 2004 mene ajoneuvovero jo CO2-mukaan (Henkilöauto, jonka kokonaismassa on yli 2 500 kilogrammaa ja joka on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön 1.1.2002 tai sen jälkeen, käytetään veroperusteena ajoneuvon CO2-päästötietoa.), joka näissä on jotain 240-270, eli vero on 450-470€/vuosi, millä mittarilla tuo on pieni? Verrattuna voimalinjaanko? Jos menis kokonaismassalla, niin olis vain muutaman kympin halvempi. Eli verokarhulle €€€ kelpaa.

Bermin valmistajiakin on niin paljon että oikeaa pituutta on vaikea määritellä. Yleensähän ne on ihan normi 60° kartiolla, joita löytyy kyllä Kuplaan ja Kolkkiin Motonetista ja Biltemasta. Pinnapultit voi ite tehä M12x1,5mm kierretangosta, ja laittaa rumpuihin kierreliimalla. Mutterit niihin saa Bilailupuodista.

Mikan: Heinäkuusta 2021 alkaen kaikki Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat tavarat on täytynyt tullata ja niistä on pitänyt maksaa arvonlisävero. Siis myös alle 20€ arvoisista.

No ei pitäis joutua maksamaan tullia, ALV ehkä?

Pari vaihtovirtakonversiota oon kolkkeihini tehny tällä Bilteman vaihtovirtalaturilla. TL:n laittaessa vaati leveämmän 11mm hihnan, rääky muuten hihna ihan pirusti, varmaan pohjasi laturin pyörällä. Tässä vähän turinaa, kun tein saman porrasperääni:

Kun Hätärit toimii, lähtisin tutkimaan vilkkureleeltä ohjauspylvääseen tulevaa (tod.näk. mustavalkovihreää) piuhaa. Eli tuleeko vilkkuviikselle virta ja toimiiko viiksi. Molempien Korjaan, hätävilkkujen virta tulee 12-sulakkeisessa rasiassa sulakkeesta (8. vasemmalta) hätävilkkukatkaisijalle. Normivilkkujen virta tulee sulakkeelta 12, eli tarkasta se ensin. Jos vika tässä sulakkeessa, ei myöskään öljynpaine- ja latausvalojen tai bensamittarin pitäisi toimia. Kaavio vilkut melkein oikealla laidalla.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin ainakaan tölkin kapselit eivät ole samoja kuin nelipultti kolkeissa ja kuplissa. Saattaa olla että tuo 4-5mm reunastaan korkeampi kapseli tuli jo jossain vaiheessa Pallikseen. Monia kuplista busseihin käypäisiä reproja näkee myynnissä kolkin varaosanumerolla (311 601 151D, joskus varaosakaupat kääntää tuon muotoon 601 151 311D), joka on oikea numero Kolkkin vuosimallin '66-> ja Kuplaan '67-> (1500) tulleisiin alkuperäisiin kapseleihin. Liekö niin ettei bussin napa noihin mahtunut, ja sen takia bussin orkkiskapseli on korkeampi. Reproissa, kuten nämä, keskiosaa on varmaankin tämän takia pullistettu, ja siksi myydään käypäisenä kaikkiin malleihin. Bussin kapseli näyttää olevan numerolla 251 601 151A, ja mainostetaan myös Kupliin ja kolkkeihin, muttei ole niihin se oikea ja alkuperäinen. Eli lyhyesti, jos ostat alkuperäisen Kuplan tai kolkin Kapselin, ei se välttämättä Tölkkiisi käy.

Ja sitten talliin tupsahtikin pikku väliprojekti.

Ja katon vaihtohan jäi taas kesken, kun ei löytynyt 2m peltimankelia. No en kyllä kovin hanakasti etsinytkään. Tein sen sijaan etusisäloksut/tubbaukset.