-tipi-

It has T14 karmann ghia pan halves I see.

Kulmaikkunat löytyi Mllksin avustuksella saksalaisesta verkkokaupasta, tulivat jopa ehjänä perille. Kiitos siitä Mikolle.

Laitoinkin jo Tompalle kyselyä onko tulossa tuota 55-62 mallia tarjolle.

Ja väliprojekti viekin ½ vuotta. No se on nyt kilvitetty, ja voi ajaa ulos tallista, joten jatketaan omaa bussia. Mitähän kautta saisi Suomeen juniksen kuskipuolen kylkipellin? Aloitin itse pintapeltien teon tuosta kyljestä, ja siihen alkuperäinen yläpuoliskokin on hieman puhalluksessa vedellyt, joten tuskin saan siitä pakkeloimalla edes välttävää, joten vaikka vaihto isotöinen onkin, luulen sen olevan järkevin vaihtoehto.

Kilpiin BJU-7 saatiin jo keskiviikkona, ettei jääny tulokkuus ees viime tinkaan. Konekin sisäänajettiin jo maanantaina.

Meillä on 036 ja oliko '77 vai '78 ensirekisteröity. Liekö kellään tietoa missä järjestyksessä niitä on kasailtu tai saatu myytyä ja kilvitettyä. Käsittääkseni Teijon tehtaalta ei näistä jäänyt kovinkaan tarkkaa kirjanpitoa.

Jani Nieminen FB:n Teijo-ryhmässä kirjottaa kytkinvaijerin rakentamisesta IKH:n osista näin: Kytkinvaijerin kokoonpanon osat. Kuva on kytkinpolkimen päästä moottoritilasta. Vaihdelaatikon päähän vaijeri sopii ilman lisäosia. Osat alhaalta alkaen: 1. Holkki. Jostain putkesta sahattu. En saa mitattua. 2. JARRUVAIJERI WAP 1665/1955MM. tuotenumero PV339041A. 3. Jatkomutteri M6 4. Mutteri M6 5. Kierretanko M6 pitkä noin 200 6. Mutteri M6 7. JARRUVAIJERIN SOVITIN WAP. tuotenumero PV339087.

Ei tuo kyllä siltä näytä, että kone tulis etupyörän kääntymisen tielle, vaikka se olis sen 5cm taaempana.

Tämmönen löyty joskus jostain, kiitos tekijälle.

Etulaakeri 411501283 A - FAG 521425 - SKF 330757 C/QCL7CVA606

Teijo-dokumentteja verkossa, mukaan lukien varaosakirja.

Ite pingottaisin mieluummin esim. farkku tms. paksuhkon kankaan tuohon heinän alle, ettei jouset poraudu siitä läpi. Joku ohut t-paita tai lakanakangas sit päälle TMI:n asennusta helpottamaan.

Osta TL Vaihdossa kiinnostaa vain viispulttinen Variantti.

Kyllä, letka-ajon perussääntöjä on tasainen vauhti, jotta vältetään jonotuksilta ja katkoksilta. Toinen on, että edellä ajava varmistaa risteyksessä takana tuleva vähintään vilkkukuittaa huomanneensa käännöksen. Jos ei takana tulevaa näy, jäädään risteykseen odottamaan, ettei harhaanajoa tapahdu.

Vaikea sanoa, veikkaisin '50-luvun loppua tai '60-luvun alkua. Vuosimalliin '63 elokuun alusta 1962 kiintolenkki vaihtui 10/13mm. https://www.thesamba.com/vw/forum/viewtopic.php?t=357521&

Ei isoja. 1971 etujalkatilan alla on vahvikepalkit, joita ei 1965 ole.

Mahtaako tuo kauhan vivuston suunnittelukaan olla aivan kestävyyden kannalta optimaalinen:

Mites ne kärjen laahaimet Kurren mainitsemassa 1302 kasvo takas koneen jäähtyessä? 🤔

Tarvikeloksuissa on paljon heittoja etuvalon paikassa. On haastavaa löytää paria, jossa ne olisivat edes lähellä toisiaan korkeussuunnassa. Myös töötin ritilän paikka vaihtelee paljon. Omassa '60 räbässä oli aikoinaan niin eripari loksut, että auto näytti ihan Picasson maalaukselta, kun sen kerran huomasi. Luulen että sinun pitää vain päättää mikä on omaan silmään paras kompromissi ja mennä sillä. Tai etsiä paremmat etuloksut.

Väittäsin että kapeet vilkut on ollu huomattavasti lähempänä etulamppua, kuin leveät vilkut. Eli yllä olevat mitat ei toimi molemmille vilkuille. Jos kapeet laittaa leveen reikiin (jos loksuissa on valmiit reijät), näyttää ne vilkuttavan taivaalle. Vertailuna kuvat 1962 ja 1965 esitteistä, katso matkaa vilkun takareunasta koristelistan alkuun.

Mutta kun se puhallus on paskempi vaihtoehto.

Eiköhän keikari yks Datsuni kerrallaan meidän taloudessa riitä. Siinä on ajoneuvovero 170€/vuosi ja vituttaa sitäkin maksella. Ois kyllä moni käyttösempi tämmönen Elgrand. Pitää katella sitten, kun lehtisestä liisari loppuu.

Eikö tuo flekti kannatas olla imemässä toisella puolen kuuleria, vai imeekö se tuohon suuntaan? Vai onko se vaan läpällä tuossa, kun piuha roikkuu irti.

Eikö 2004 mene ajoneuvovero jo CO2-mukaan (Henkilöauto, jonka kokonaismassa on yli 2 500 kilogrammaa ja joka on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön 1.1.2002 tai sen jälkeen, käytetään veroperusteena ajoneuvon CO2-päästötietoa.), joka näissä on jotain 240-270, eli vero on 450-470€/vuosi, millä mittarilla tuo on pieni? Verrattuna voimalinjaanko? Jos menis kokonaismassalla, niin olis vain muutaman kympin halvempi. Eli verokarhulle €€€ kelpaa.