Ketsa

Pitäisikö tuo ymmärtää niin, että meidän joukossa on viisi tosi prota, jotka päivystävät molempia foorumeja 24h vuorokaudessa? :-)

Kiitos varoittavasta vihjeestä. Pitää mitata, jotta ei tarvitse sen takia ainakaan päätä raapia hammaskosketuksia ihmetellessä.

Lähinnä hain kokemusperäistä tietoa siitä onko materiaaleissa eroja. Eli onko jonkin valmistajan renkaat liian kovia tai pehmeitä? Vai onko aivan sama onko renkaat esim. Mahlea, Grantia tai AA:ta? Siitä milloin renkaan leveys alkaa merkitsemään ja tarvitaanko aina kaksi puristusrengasta olisi toki myös mielenkiintoista kuulla faktaa (vaikka ei kosketa omia tuotoksia).

Pari kuvaa vielä kiinaosasta. Ostin markkinoiden mahdollisesti halvimman suorahampaisen ratasparin jakopäähän... Itse rattaat ovat päällepäin varsin siistin nököiset, mitä nyt kohdistuspisteitä oli yhdessä hampaassa kaksi ja yhdessä yksi (tähän voi tietysti liittyä jokin jujukin) ja ison rattaan takana oli pyörinyt lastuja sorvauksen aikana (tämä on tietysti ehkä hyväkin, ei ole ainakaan messumessingistä sorvattu...). Säätöprikat sen sijaan olivat jo varsin kiinalaisen oloiset aikasempii ratassarjoihini verrattuna. No, rattaan ja nokan sovite oli sen verran tiukka, että ratas piti kevyesti naputella rekyylivasaralla nokkaan. Eli ei tarvitse yrittä säätää kasassa... Hammastuksen istuvuus varmistuu vasta kun saan kampiakselin pyörimään kaverina.

Moottoristakin muutama kuva tarttunut viimeiselle filmille... Walla wallasta tulleet holkit olivat asennusvuorossa sen jälkeen kun olin tarkistanut, että lohkon nostinpesät eivät ole merkittävästi kuluneet. Holkit olivat pituudeltaan mitoitettu siten, että nostimen pesän päästä koneistettaisiin ainetta pois 5mm. Jyrskäämisen joudun kuitenkin ostamaan rahalla, joten päätin sorvata tuurnan jolla saan asennettua holkin 5mm syvyyteen ja laittaa lohkon jyrskäykseen vasta sen jälkeen, jotta tulee kerralla valmista. Tuurnan, pienen vasaran ja kosanitöhön avulla holkit menivät lohkoon hienosti. Seuraavaksi päätin jatkaa tee-se-itse-ja-säästä linjalla ja ostin holkin viimeistelyyn käsikalvaimen. No, se säästö tietysti tulee vasta seuraavaa moottoria tehdessä :-) Tässä kuvassa holkit paikoillaan ja kalvettuna. Kalvaus hiukan jännitti, mutta mittaustulosten perusteella homma onnistui ihan ok (kaikki pesät kaikista mittauskohdista 2-3 satkua plussalla). Mittailin, että 6mm nostimien pesistä pitää koneistaa pois jotta webcam 86b mahtuu pyörimään lohkossa. Tältä lohko näytti koneistamolta palattuaan. Koneistusjälkien viimeistelyn jälkeen pääsin sovittamaan oliko laskelmat osuneet kohdalleen. Nokka mahtui pyörimään 1,25mm välilevyn kanssa, mutta ei 1,5mm joten osui laskelmat kohdalleen. Kuvassa Scatin lube-alobe ja CB:n 30mm lighweight. Scatilainen on muuten satkun varrestaan paksumpi, en tiedä onko vai toleranssista kyse vai onko jokin syy miksi kevyemmän pitäisi olla väljempi.

Mittariston paneelitkin löysivät paikkansa ja saivat karhok:lta ostetut VDO:on käyttötuntimittarin ja idiootivalon kannateltavakseen. Muilta osin mittariston ja merkkivalojen homman saa täyttää Vaporin mönkijään tarkoittama mittaristo. Tämän mittariston hyvänä puolena voi pitää tulpan alle tulevaa kannenlämmön mitta-anturia. Testivaiheessa voi laittaa vaikka anturin joka tulpalle ja vaihtaa vaan kiinni olevaa piuhaa mittarin päässä. Paska puoli Vaporissa on se, että eivät lähetä US Postilla osia ameerikasta ja rahti tuplaa osien hinnan. No, kiitos Bugfuelin niin ei käynyt :-) Megan asennuskin tuli aloitettua. Kesä on jo niin lähelä, että en alkanut tekemään Urtsiin omaa ruutan johtosarjaa, vaan nappasin piuhat siviilirojektisplitistä. Megan kanssa jutteleva laajakaistaohjain tosin pitäisi hankkia ja keksiä kuinka tuolle Vaporille olisi fiksuinta ottaa kierrostieto, eli vähän on vielä mietittävää. Jalmarin ilmaantuminen vahaamaan kilpuria oli myös paha merkki siitä, että ajokausi on jo pelottavan lähellä... Ei vaan, Laakso pöllyyttää vieressä niin usein valurautaisista jarrusatuloista ruostetta ilmoille, että suojavahaa oikeasti tarvitaan :-)

Kameran filmi taassa kehitetty, joten jotain kerrottavaa taasen. Ulkonäön ehostamista jatkettiin sijoittamalla minimaalinen rahallinen panos uusiin lasien tiivareihin. Tampereen asiamieheltä hankittiin halvin mahdollinen ovaaliin tarkoitettu Parutsi callook tiivarisarja http://www.paruzzi.com/webstore/?zoektr ... &category= Hankalinta sarjan asentamisessa splittiin oli keksi mikä kolmesta lyhyestä tiivarista oli se jolla sai heittää vesilintua (tiivisteissä ei ollut mitään merkintöjä). Sivupolykarbonaatit menivät paikoilleen todella kivuttomasti, mutta etulasin tiivari tuntui aavistuksen pitkältä ja sen pysyminen lasissa oli alkuun kohtuu haastavaa. Sitten kun löysät onnistui jakamaan tasaisesti lasin ympärille ei ongelmia enään ollut. Tällä lailla tiivari istuvat paikoilleen (kiitokset Mikolle ja Hansille asennusavusta):

Toinen kysymys tälle uudelle trikkipalstalle: Onko yleisesti saatavilla olevissa männänrenkaissa mahlen ja aa:n mäntiin eroja? Eli onko jotkut renkaat toisia parempia ja miksi?

AA-Performancelle on avattu oikein omat nettisivut suomessa. Vaikuttaakohan Aircooled.fi:n AA-Performance osakauppaan? http://www.aa-performance.fi/

Hedelmäpelin tilalle rautatieasemalta tuttu välkkymätön valotaulu jossa näkyy päivämäärät seuraavista tilauksista ja niiden kohteista. Voisi tulla paremmin rahalle vastinetta ilmoituksesta?

Piru mikä lukihärö, tuli avattua tuo v8 kupla linkki kun tuli luettua "yksi pilkku kuusilitrainen kuplavolkkari Lahdessa" ja innostuin avaamaan linkin luullen, että kyseessä on se josku V8:ssa tms. esitelty itsetehdyllä v8:lla varustettu kupla... Pettymys oli suuri kun tajusi linkin takaa aukeavankin kusarille kuuluvaa romua :-(

Pystylamppuun taitaa saada jokaisen pellin palan korjausosana... Vaikka tuolta selaamalla saa nopeasti käsityksen siitä mitä on saatavilla: http://www.paruzzi.com/webstore/?zoektr ... &start=105

Kirjatietona muutos on tullut 1.10.1952 runkonumerosta 1-0397023 "Rubber/steel gearbox mountings added front and rear" (James Richardson: VW Beetle Specification Guide 1949-1967).

Olikos tää tahna se aine millä ameerikassa aikoinaan suurensivat kanavia paikallisissa vakioautoille tarkoitetuissa kilpaluokissa? Eli ajatuksena se, että "viritystä" ei ei huomattaisi...

Nou hätä Arto, kaikki Karmannin hitsarien jättämät mikkilangan pätkät on kerätty talteen ja ne voidaan 100 pisteen museoinnin yhteydessä varistella takaisin paikoilleen ;-)

Arto, projektin nimihän oli pystylampun hitsausta, joten täähän on likimain valmis :-) Korjakumin 3e/metri tiivisteiden liimailun aika on sitten joskus kun tuntuu siltä, että pitää vihellellä...

Ehkä oikeeta tekemistä reilut sata tuntia ja vajaat sata tuntia tutkimista, mittailua ja palasteluharjoituksia.

Jostain kumman syystä talli kutistuus joka kesä. Ennen mahtui kaksi käyttistä ja yksi kupla sulassa sovulla talvehtimaan kotitallissa, mutta nyt piti raahata kuplakin pois, jotta sai edes yhden käyttiksen mahtumaan talliin :-/ Toisaalta lähes kaikki mielenkiintoiset peltityöt tuli jo tehtyä ja jäljellä oli enää lähinnä perinteistä pystylamppun hitsausta, joten allergia oireitakin alkoi esiintymään projektia kohtaan ja se helpotti päätöstä palauttaa pystylamppu samaan latoon mistä se tuli keväällä kaivettua... Joutuipa jopa kauimmaiseen nurkkaan ladossa (eli viimeiseksi työlle otettavien jonossa), joten investoi sen suojaksi bilteemasta nailonisen suojapeitteen. Peiton alta on sitten mukava joskus tehdä latolöytö ja jatkaa väkästämistä :-) Sikäli tehtyä remonttia voi pitää onnistuneena, että ladon omistaja ei enää kyseenalaistanut avon säilyttämistä katon alla... Tämä rätti on muuten kokoa 4,0-4,3m ja oli suotta suuri, joten jos jollakin on tarvetta vastaavalle investoinnille kannattaa ostaa kokoa -4,0m.

Sorkkalan seurahuoneella juuri yksi Oberin asiamies asensi ovaaliin pystylampun laatikon jollakin adapterilla rikkomatta alkuperäistä kiinnikettä alustasta.

Kuplan IRS:iä ei ole tullut rakennettua sitten viime keskustelun, mutta kolme viimeistä kesää on tullut ährättyä e30 mulkun kuljettimen pyöränkulmien kanssa ja sen taka-akseli muistuttaa geometrialtaan kuplan IRS:iä. Tuohon laitokseen tein tukivarren sisempään korvaan säädön jolla tukivarren kiinnityspulttia saa vietyä suoraan ylös- ja alaspäin. Säätää kyllä camberia, mutta sotkee samalla myös aurausta. Tuosta saadulla näppituntumalla uskon aikoinaan IRS- jigiin tehdyn korvakkeen noston olleen ylimitoitettu rajullekkin madallukselle. Joksan geometrian muuttumiseen sen verran, että edelleen se mielestäni muuttuu: - Kun korvaketta pyörittää jousiputken ympäri, tukivarren kiinnityspultin etäisyys muuttuu suhteessa oletettuun taka-akselin linjaan, eli muuttaa taka-akselia haritukselle. - Tukivarren kiinnityspisteet (tukivarren pultti ja vääntösauva) eivät ole enää poikkisuunnassa alkuperäisellä akselilla, vaan tukivarren nivel ja jousilatta joutuvat kovalle väännölle. Jotta tästä ilmiöstä pääsisi eroon, pitäisi nivelissä olla enemmän vapauksia ja se on vaikeasti toteutettavissa vääntösauvaa ja jousilattaa käytettäessä. Periaatteessa jos vääntäsauvaputken ottaisi irti ja taivuttaisi sitä keskeltä siten, että keskiosa olisi korken kohta, korjautuisi camber oikeammaksi (e30 kotteroissakin jotkut taivuttivat taka-apurunkoa). Mutta samalla vaivalla kyllä nostaisi jo koko jousiputkea ylemmäksi :-)

Stanssaa sarjanumeroksi vähintään kolmonen, Jusen tekemä ja meitsin säilyttämä jigi kiertää kanssa kohtuu ahkerasti tätä maata.

Luultavasti aika moni tältä palstalta ottaisi pihasta jo tänään Sonderin jos valita pitäisi.

Millisellä katkaisulaikalla avasi rannetta viiden tikin verran. Tekee muuten siistin viillon, koska hetken sai katsella luiden toimintaan (ennen kuin alkoi muuttumaan mustaksi näkökenttä) :-/

Mulla on Urhossa vanhan 911 rattiakseli (irtonivelillä) ja siihen menee sama ratti kuin varhaiseen pystylamppuun.

Vaatii sitten varmaan leveän spaceri, koska ainakin mulla napsahtaa 944 peltitukivarressa kiinni olevat turbon jarrusatula kiinni vararenkaan vanteeseen.