VW-63

Tuo polttoaineen kulutus taitaakin nykyisellään olla käyttökelpoinen vaihtoehto ajomääräperusteiselle verotukselle. Jos en nyt ihan väärin muista niin "joku radiossa ollut haastateltava" väitti, että tulevausuudessa polttoineen vuotuinen kulutus laskisi autokannan uusiutumisen myötä niin paljon, että olikohan se 2025 jolloin bensan pitäisi maksaa 2,5e/l, että samat verotulot saataisiin kokoon kuin nyt? Että jostain ne verorahat kuitenkin on saatava kasaan, oli verotustapa mikä hyvänsä. Väyrystä lainatakseni: En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päin vastoin:)

Oletettavasti pinkka on kunnossa, jos raatoa on varaa nostaa suosta helikopterilla:)

En nyt mitenkään puolustele ketjun aloittajan viestin paikkaa tällä palstalla. Selkeästikin viesti on kirjoitettu väärälle forumille ja kenties juurikin aiemmin kirjoittamistani syistä (22" näytöstä katsottuna tuon otsikon tarkentava teksti on selkeällä 1.5mm korkuisella fontilla:) Osittain siis olen samoilla linjoilla edellä kirjoittaneiden kanssa. Vaikka juuri tähän topikkiin avauduinkin niin yleisesti ottaen pointtinani oli, että usein sama "tunneryöppy" kohdistuu myös palstaa muutenkin käyttäviä kohtaan, jotka joskus erehtyvät kysymään tai kirjoittamaan jostain muusta ajoneuvosta kuin ilmajäähystä tai siihen liittyvistä osista. Kärjistettynä: Voiko esim. golfin jarrupääsylinteristä tai chevyn kk laakereista keskustella tällä palstaalla, kun sellaisia ei ilmajäähyissä ole vakiona koskaan ole ollut? Jos voi niin missä osiossa? Tuleeko sekaantumisen vaara varaosatiskillä? Jos joillekin tulee niin ohjeena voisi olla, että harrastakoot jotain helpompaa tai kärsiköön nahoissaan:) Aika paljon löytyy vierasosaa useiden palstalaisten autoista, joten ei tuo haku ihan pelkkää orkkisosaa tarjoa.

HUOM! nyt tulee kommenttia hyvässä hengessä, ei siis herneitä nenään. Aina sama nillitys:) Eihän näihin ole pakko vastata jos ahistaa puhua muista kuin ilma jäähdytteisistä. Eiköhän otsikko "Vapaata keskustelua" salli keskustelun mistä vaan vai pitäisikö otsikkoa muuttaa, ohjeistusta tarkentaa tai tuota otsikon alla olevaa hiiren jätöksen kokoista tekstiä suurentaa, ettei tälläisia "virhetä" pääse käymään? Minkä vaan aiheen saa liitetty ilmajäähdytteisien vapaaseen keskusteluun jos se on kriteeri aiheen sopivuudelle. Esim. Pololla voi hinata kuplaa tai päin vastoin. Pololla voi käydä myös viinakaupassa, jotta pääsee kirjoittamaan jurripalstalle. Polon koneesta saa tehtyä ankkurin veneeseen jossa on kuplan kone jne. jne. Vilkaiskaapa vaan vapaaseen keskusteluun kirjoitettuja topikkeja. Kuinka moni niistä liittyy suoraan ilmajäähdytteisiin? P.S. Aika monella palstalaisella taitaa muuten olla kokemusta muistakin saman konsernin laitteista kuin vain ilmajäähdytteisistä.

Paljonko oli kummankin akselin laakerikaulat huoneen lämmössä ja 150 asteessa? Laskeskelin pikaisesti oletetuilla lämpölaajenemiskertoimilla, että valuakselilla 55mm kaulan lämpölaajeneminen 130 asteen lämpötilaerolla olisi noin +0,072mm ja vastaavasti teräsakselilla +0,086mm. Jos tuo kaula laajeni 3 satkua enemmän kuin tuo vakio niin laajeneminen olisi oltava sitten rosterin luokkaa. Jos lohko ja laakeri laajenisi karkuun tupla nopeudella (en tosin tiedä kuinka lähellä alumiinin laajenemista tuo kuplan lohko on) niin taitaa tuolla kiina-akselillakin jäädä laakerivälyksiksi 150 asteisella kammella n. 10 satkua. Onko tämä sitten liian vähän, ja ehtiikö lohko laajeta karkuun nopeasti kuumenevaa kapea niin en osaa sanoa.

Oma reseptini on ollut: - Tankki täyteen vettä - Tankki nurin päin ja pohjasta pala pois rälläkällä - Migillä uusi pala tilalle (kun maltilla hitsaa niin tulee tiivis ilman lisäkikkailujakin) - Painetesti vesien kanssa sellaisella paineella, ettei tankki mene palloksi. Jos vuotaa niin näkee mistä hioo ja hitsaa uudestaan.

Muistatko paljonko holkeille tuli rymppiä? Muistelisin, että alulohkossa 100 asteen lämpenemisellä n.14mm tappi löystyy n. 2 satkua reijässään, eli rymppi pitäisi olla yli 2 satkua, jotta siitä olisi jotain hyötyä.

Kukahan myisi valmiita pinnapulttien ympärille tulevia holkkeja, joita voisi käyttää wasserin kampikammion laakeripukkien tapitukseen (sisäreikä 10mm)? Vahvemmissa T1 kampikammioissahan noita näyttää olevan valmiina, mutta saako noita holkkeja jostain "varaosina". Jos menee itse valmistettaviksi niin mitähän materiaalia nuo holkit yleensä ovat? Lähinnä mietityttää holkin lämpölaajeneminen suhteessa kampikammioon. Normi teräsholkki alumiinissä vaatii aika reulun rympin, jotta holkki olisi tiukka myös koneen ollessa kuuma. Suuri rymppi luonollisesti vaikeuttaa kampikammion niputusta ja varsinkin avaamista.

Palkintona:) "Palkintona voit voittaa Volkswagenin kaasuauton viikoksi käyttöön"

Voisi luulla jo noilla tehoilla välijäähystä olevan apua:)

Fosforihappo tekee myös ruosteisen pinnan tummaksi tai pidemmässä käsittelyssä "kirkkaaksi". Fosforihapposta jää pintaan sellainen tahmea pinta, jonka itse olen ainakin pessyt tai pyyhkinyt pois ennen maalausta. Hyväkuntoisen Lämpökanavan sisäpinnan pinnoitukseen voisi koittaa joitain 2k epoksia, jossa mukana ruosteenestoominaisuuksia ja ruiskutus kotelosuojaruiskulla, jossa 360 asteen suutin. Joku voisi alkaa tekemään näitä putkia myyntiin rst:stä tai sinkittynä:)

Jatketaanpas tätä keskustelua. Mitä nyt olen asiaan yrittänyt perehtyä niin rivien välistä voi lukea, että noilla "edullisilla" takokapiakseleilla pitäisi pysytellää alle 6500r/min kierroksissa? Ja käsittääkseni rajana on juurikin voitelun toimivuus. Mutta mikä tekee kalliimmista akseleista kierroskestävämpiä, eli voiteluominaisuuksiltaan parempia? Esim. Scatin billet akselista sanotaan: EXCLUSIVE STRAIGHT-SHOT OIL SYSTEM TO CONNECTING RODS PLUS CHAMFERED OIL HOLES ALLOW YOUR ENGINE TO SUSTAIN HIGH REV'S OVER 6500 RPM ja Scatin takoakselissa ei vastaavaa manintaa ole (vaikka runkolaakerikaulat on uritettu KK-laakerien paremman öljynsyötön varmistamiseksi ja muutenkin poraukset ovat saman näköiset kuten billet akselissakin) Miksei takoakseleissa ei muka ole tai ei voisi olla samoja öljyn virtaus ominaisuuksia? Eihän se öljyn kulku laakereille ole "rungon" valmistustavasta riippuvainen. Mikä näissä edullisimmissa akselissa asettaa rajat kierroksille? Mistä näitä suomalaisia kampiakseleita saa?

Trafin soveltamisohjetta lainaten: "Ohjausvaihteen vaihdon jälkeen ohjauslaitteiston tulee geometrialtaan vastata autossa olevan etuakseliston tai autoon vaihdetun etuakseliston alkuperäistä geometriaa, ts. vaihdettavan ohjausvaihteen tulee olla toiminnalliselta mitoituk-seltaan akselistoon kuuluvaa alkuperäistä ohjausvaihdetta vastaava." En sitten tiedä onko korvaavan hammastanko-ohjauksen mukanaan tuomaa ohjausgeometriaa keinotekoisesti huononnettava vai voidaanko tässä tapaiksessa hyväksyä geometrian parantuminen:)

Onko noin?, taitaa olla sitten monta laitonta kuplaa liikenteessä Edit Eipä nuo konttorilla hanttii pistäny. Ei kai missään kuplassa ole edes alunperin ollut apusimpukkaa?

Minkä valmistajan laakereissa on 2. laakerissa öljyura laakerin sisäpuolella ja missä ulkopuolella? Osatoimittajilla kun näyttää olevan pääasiassa samat kuvat riippumatta valmistajasta, joten niistä sitä ei aina voi tietää.

En ole ikinä ymmärttänyt tuota "renkaat tarpeettoman länässä" muotia, joten kertokaas mitä tuossa tyylisuunnassa tavoitellaan? Kuka tuossa lajissa on voittaja? Se jolla on epätasaisimmin kuluneet renkaat, huonoin ajettavuus vaiko kenties se kenen auton asento jäljittelee parhaiten ripustus/akselivaurioista kulkuvälinettä:)

Jos etuakseli on sarjatuotantovalmisteinen, mutta ei tehdasasenteinen mihinkään VW:n malliin niin voisi olla että konttorilla tai trafilla haluavat seuraavat tiedot: Tarfin sivuilta lainaten "yleiseen tieliikenteeseen soveltuvuudesta, sallitusta akselimassasta ja asennusmitoista on esitettävä tarvittaessa esim. osien valmistajan selvitys" "Tehdasvalmisteisina osina voidaan pitää sarjatuotannonomaisesti (ts. ei yksin kappalein tai muutaman kappaleen erissä) valmistettuja osia, joiden valmistajalla voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisten osien valmistamiseen riittävä asian-tuntemus ja kokemus". Joten kyllä minäkin pelkkänä muutoskatsaastuksena lähtisin tuota konttorille tarjoamaan.

Iskarin yläpään tuenta ei ole alunperin suunnitelut ottammaan vastaa koko jouston kuormaa, joten olisiko pelkkien coilovereiden kanssa yläpään tuentaa syytä vahvistaa esim. tolppien välisellä tangolla/kiinnityksellä koriin?

Laitetaanpas tähän vielä kyselyä elektrodeista. Tuon tigin käyttöohjekirjassa sanotaan, että vihreää elektrodia ei tulisi käyttää inverterikoneilla. Onko vihreä soveltuva vain muuntajakoneisiin ja miksi se ei sovellu inverterikoneelle? Perinteisestihän vihreä elektrodia on käytetty alumiinille ja sillä minäkin yritin ensiksi alua tuolla koneella hitsata 30-120A virroilla. Valokaaren syttyminen oli todella heikkoa, mutta kun valokaari lopulta syttyi niin kyllähän tuollakin pystyi hitsaamaan. Kun huomasin tuon ohjekirjan maininnan vihreästä elektrodista niin vaihdoin elektrodin kullan väriseen ja johan alkoi alumiinin hitsauskin onnistua ja elektrodin pää pysyä terävänä.

Minäkin hankin saman koneen+vesijäähyn muutama viikko sitten. Ostitko myös vesijäähyn vai hankitko kaasujäähdytteisen polttimen pienemmille virroille? Vesijäähypoltintahan ei saa käyttää ilman vettä, ei edes pienillä virroilla. Noita argonin saeoskaasuja käytetään vain esim. joissain "erikoistapauksissa" joissa tarvitaan parempaa tunkeumaa tms. "normaalista hitsauksesta" poikkeavia ominaisuuksia.

Googlesta hakusanalla "material chemical resistance" tai "material chemical compatibility" löytyy taulukoita, joista selviää mikä materiaali kestää mitäkin kemikaalia ja kuinka hyvin.

Ei mielestäni mitenkään ihmeellinen juttu. Jos laakerit ja pesät olis satkulleen samankokoisia, niin piankos laakerit olis löysänä lohkossa. Siitähän sitten ainakin vaurioita seurais. Joo, en olettanutkaan niiden olevan satkulleen saman kokoisia. Tarkoitan ihmeellisellä sitä, että laakerien ulkohalkaisijoissa suhteessa lopulliseen sisähalkaisijaan ei ollut johdonmukaisuutta keskenään ja jotkin laakerit olivat pesään liki +0.10 "ylikokoisia". En tosin ole päässyt mittaamaan eroa uusilla laakereilla, mitoissaan olevalla lohkolla, eikä otanta nyt kovin kattava ole, joten onhan tässä vielä muuttujia huomioimatta:) Paljonko WBX ja T1 lohkojen laakerien ulkohalkaisijat ovat yleensä pesää isompia?

Laakerit olisivat tulossa aarporattuun wasserin lohkoon. Siksi noin suuri ylikoko. Sintermetal:lla näytti olevan ylikokoja aina +4.0 asti, mutta mikä mahtaa olla Argentiinalainen "laatu":)

Markkinoilla näyttäisi olevan useiden eri valmistajien T1 runkolaakereita. Onko vaihtoehdoissa eroja laadullisesti tai materiaalillisesti? Kokemuksia tai tuote speksejä? Hakusessa olisi runkolaakerit, jossa kaula std, lohko +1.5...+2 ja laippa 21 tai 20. Sintermetal:n laakereissa näyttäisi olevan kattavin koko valikoima, josta nuo vaihtoehdot löytyisivät. Onko kokemuksia? Löytyykö joltain valmistajalta T1 runkolaakereita teräsrunkoisina?

Viides lohko mitattu ja nyt löytyi yksi mitoissaan oleva laakeripesä! Muut olivatkin sitten väljiä 0.03-0.05mm, joten ei tästäkään suoraan saanut sopivaa lohkoa T1 laakereille. Sellaisen olen pistänyt merkille, että wbx:n käytetyt laakerit ovat olleet ulkomitoiltaa yli nimellismitan ja useamman satkun suurempia kuin laakeripesä ja kun ne puristetaan momenttiin niin sisähalkaisija muuttuu pienemmäksi, joten lopullinen välys asettuu alueelle. Ihmeellinen ja täysin ennalta arvaamaton laakerien mitoitus periaate!