VW-63

Paltaanpa vielä pinionin akseleihin. Montaako variaatiota noissa akseliessa on kolmosen ja nelosen boorille? Jos on kiila 4 rattaalla niin onko aina ohennettu (0.2mm) boori kolmosen rattaalle verrattuan akseliin jossa nelosella on boori? Onko nelosen booreissa eroja? Noissa ring & pinion seteissä ei mainita muuta kuin kiila tai boori niin mistä tietää mihin käy mikäkin kolmosen ratas? Rataiden vaihtoehtona on vain early/late ja jos olen oikein ymmärtänyt niin tuo ei yksilöi pinionin akselia?

Tuonkin tarpeellisuudesta löytyy kahdenlaista koulukuntaa. Onko joku oikeasti saanut posken kiinntityspulteista/kuoresta kierteet korkkaamaan, siten että kierteen pettäminen olisi ollut vaurion aiheuttaja ja läpipultilla olisi voitu ko. tapauksessa estää vahinko?

Onko noissa särjetyissä välityksissä ollut vakio vai vahvempi sivuposki? Käykö siinä niin kuin edellä arvelin, että poski antaa ensin myöten vai johtuuko rikkoutuminen siitä, että hampaiden kestävyys ei enää riitä?

Nuo tiedot kiinnostaisi minuakin. Tarkkoja arvoja ei tosin voi olla olemassa, kun mm. renkaan pito vaikuttaa oleellisesti perässä syntyviin voimiin. Kun käyttötarkoituskin on selvillä niin siitä voi jo jotain päätellä, kuten tuossa Tutkijan viestissä. Onko joku joskus nähnyt rikkoutunutta sivuposkea? Yhdessa GB artikkelissa oli juttua vahvemman sivuposken tarpeellisuudesta ja siinä päädyttiin laittamaan vain gussetit laatikon alle. Jos vakio sivuposki antaisi myöten niin ei se minun järkeilyn mukaan laatikkoa katkaise vaan rikkoo pinionin/lautasen hampaat.

Ei ole pois suljettu vaihtoehto, mutta ei tuossakan ole valmiina vahvistuksia perän alapuolella, joten askartelemaan joutuisi. Vai onko tuo laatikko niin kestävä, ettei vahvistuksia tarvita? P.S. Ruotsista löytyi levytavarasta leikattua palaa kohtuu hinnalla, mutta muutkin vaihtoehdot ovat edelleen tervetulleita.

Ajatuksena olisi tehdä vakiokuorisen T1:n laatikon pohjaan pituussuuntaiset vahvikelataat magnesium levystä/latasta. Rancho ja Weddle ainakin näyttävät myyvän valmiiksi leikatuja vahvikepaloja, mutta löytyisiköhän noita jostain lätäkön tältä puolen? https://weddleindustries.com/products/1000287/1001998 Magnesiumlevyä/lattaa tuntuu muutenkin olevan erittäin hankala löytää, ja nekin paikat mistäs sitä saa tilattua niin hinnoittelavat pienet määrät moninkertaisesti yli kohtuuden rajojen. Onko joku kokeillut hitsata laatikkoon magnesiumilla seostettua alumiinlevyä "sekaliitoksena"? Voisiko onnistua?

Jos imusarjatkin on jo olemasa ja niitä ei halua vaihtaa/muokata niin kannatta varmistaa niiden sopivuus ovaalikanavaisten kansien kanssa. Vakiokokoisella laipalla olevat imusarjat eivät riitä peittämään edes imukanavaa ainakaan noissa isommissa ovaalikavaisissa kansissa.

Super pro:sta ei taida olla tarjolla kuin tuo 94mm vaihtoehto. Tuolta voi vertailla cb:n kansien virtaustietoja http://www.cbperformance.com/SearchResults.asp?Cat=151

No joo, suoraan suomalaisista nettikaupoista ei paljoa "valmiita" virikansia löydy, ainakaan suoraan hyllystä. Brittien osakaupoista saa aika hyvin myös noita CB:n CNC portatuja kansia jos sellaiset miellyttävät. Ja nykyisillä kursseilla huomattavasti edullisemmin kuin suoraan jenkeistä tilaamalla.

Mikä noista tekee "parhaan" vaihtoehdon? Palotilan koko tuskin sattuu kovin optimaaliseksi suoraan paketista otettuna, joten kyllä kai kaikki kannet ovat sen suhteen aihioita. Onko nuo CNC portatut vai kokonaan jonkun käsin kairaamat?

Jos käytetään hyvälaatuisia laahaavia 1.4 keinuja ja unohdetaan JPM:n keinut niin taitaa varteenotettavaksi vaihtoehdoiksi jäädä vain Scat tai CB? Vai onko vielä muita vaihtoehtoja samassa hinta/laatuluokassa? Kovin ovat Scat tai CB saman oloisia kuvien ja speksien perusteella, mutta onko näissä jotain käytännön eroa? Kokemuksia? PRO-COMP 765 SCAT 20195 Forged 4340 cromoly http://scatvw.com/master/hi-lift_rockers/ CB 1577 Forged 1.4:1 Rocker Arms http://www.cbperformance.com/ProductDetails.asp?ProductCode=1577

Löytyisikö luettua tai kokemusperäistä tietoa mikä olisi sopiva (min - max) dynaaminen puristussuhde E85 ilmajäähymoottorille? Ja jotta joku ei heti vastaa, "kaikki vaikuttaa kaikkeen, ei tohon voi vastata" niin oletetaan, että palotilan muoto, dekki yms. asiat olisivat "kunnossa".

Ei loiskelevystä varmaan haittaa ole, mutta ei varmaankaan paljoa hyötyäkään. Se lisäöljypohja ajaa saman asian kuin loiskelevy, edellytyksenä, että imu on lisäöljypohjan pohjalta. öljy ei sieltä lisäöljypohjasta mihinkään pakene eikä ehdi ihan pienessä kurvissa loppuakkaan, jos lisäöljypohjan tilavuus vaan on riittävä.

Eikös tuota voisi selvittää siten, että ensin selvittää mikä ko. mitta on siinä vehkeessä, josta asetelma on ja sitten huomioi mahdollisen levyn paksuuseron vertauluvehkeen ja tulevan levyn välillä. Tai sitten painaa asetelmaa vaikka prässissä, mittaa puristusvoiman suhteessa puristettuun matkaan todeten sen riittäväksi kytkimen pitämisen kannalta ja lisäksi varmistaa vielä, että liikevaraa jää vielä kytkimen irroittamiseenkin. Tähän mittaan sitten lisää vielä levyn paksuuden. Eikös se ole silloin siinä ja tulee kytkimen puristusvoimakin todettua samalla?

Onkos kokemusta tai luettua tietoa siitä, että jos koppa on vain sylinterien jäähdytystä varten (eli ei öljyn jäähyä eikä lämppärin lähtöjä) niin mikä vaihtoehto olisi paras tasaisen jäähdytyksen kannalta: 1. doghouse koppa, josta doghouse tulpattuna 2. ilman doghousea oleva koppa. Öljynjäähdyttäjän paikka luonnollisesti jää tyhjäksi. 3. joku muu, mikä?

Juurikin tällainen olisi myös passeli omaan projektiini, koska tulossa myös vain ulkoinen öljynjäähdytin. Paljonko pienellä- ja isolla puhallinsiivillä on kokoeroa?

Onkos nämä putkilähdöttömät ja ilman doghousea olevat puhallinkopat pienellä vai isommalla puhaltimella? Tarvetta olisi puhallinkopalle, jossa ei ole putkilähtöjä eikä doghousea, mutta kuitenkin isompi puhallin. Löytyykö valmiina vai pitääkö muokata jostain aihiosta?

Sillä vaan mainitsin asiasta, että jos ratti on liian lähellä jalkoja ja jos ajosuoritus ei mene niin kuin on päässään visioinut, saattaa ohjaamossa esiintyä rannelukon lisäksi korjausliikettä haitaavaa jalka-käsi-ratti kombinaatiota:) Kuskin (jalkojen) pituus ja ajotottumuksetkin tietysti vaukuttavat, joten sehän riittää, että kuski on tyytyväinen tulevaan ajoasentoon:)

Mutta onko ohjauspyörän ja jalkojen välissä riittäävästi tilaa? Vai onko ohjaus vielä "työn alla"?

www.rallyracefin.fi Suosittelen myös. Muutamat säädettävät GAZ:t mittojen mukaan on tullut tilattua.

Jos kone on jo kasassa niin virranjakaja lienee helpoin paikka anturin asennukselle. Joskus tutkailin netistä myös nokkapyörää lukevaa totetusta (anturille tehty reikä lohkoon), mutta en sitä nyt tähän hätään löytänyt.

Hei! Mistähän saisi hommattua ulomma spacerin IRS mallin pyörän napaan? Linkin kuvassa ko. osa on numero 2. http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/uploads/monthly_05_2010/post-1-13888362197247.jpg Käytettykin käy jos jollain pyörii ylimääräisiä nurkissa.

Toiseen ja kolmanteen kysymyksen vastaukset löytyvät esim. täältä. http://www.msextra.com/feature-xref.html

Kun mennään nimellisnopeuden yli niin teho ei nouse ja momentti laskee. "Nimellistaajuuden/kierrosluvun yläpuolella moottori toimii kentänheikennysalueella. Kentänheikennysalueella moottori voi toimia vakioteholla, minkä johdosta kentänheikennysaluetta voidaan myös kutsua vakiotehoalueeksi." Vakioteho ylläpidetään virtaa nostamalla. Eli jos tuplaat nopeuden max kuormalla niin virta tuplaantuu. "Kentänheikennysalueella tietyn momenttitason säilyttämiseksi tarvittava lisävirta on verrannollinen suhteelliseen nopeuteen" Lainaukset ja muutakin tietoa moottoreista löytyy täältä: http://www05.abb.com/global/scot/scot201.nsf/veritydisplay/b11dafe92973be93c1256d2800415027/$file/tekninen_opasnro7.pdf Tuossa on myös sivulla 7 valintakriteerejä moottorille ja taajuusmuuttajalle. Ei siis ole tiedossa oikotietä onneen:)

Sylinterimitalla (bore gauge) sylinterit ja mikrometrillä männät ja luonnollisesti samalla mikrolla sylinterimitan kalibrointi, jotta mahdollinen todellisen mitta-arvon virhe ei vaikuta välyksen suuruuteen. Kyllä se korjausopas satkusta puhuu ja mittavälineenäkin on kuvassa saman tyylinen sylinterimitta. Toisessa kohdassa opasta suositellaan männänrenkaiden vaihtoa jos öljynkulutus on liian suuri, edellyttäen, että sylinterin soikeus ei ylitä 0.02mm. Eli kyllä pilkku pitäisi kohdallaan olla. Sitä on tarvinnut olla tarkkana noiden 30hp koneiden kanssa, kun yhtään heppaa ei ole kärsinyt vähistä laskea ohivuotona ohi männän:)