VW-63

Näyttäisi siltä, että sylinterin ja männän välinen välys saataisiin hoonauksen jälkeen minimissään 0.11 milliin, jos noilla männillä mennään. Mittasin loput sylinteriputket (kaikki siis uusia) momentissa ja ilman momenttia. Soikeutta löytyi kaikista putkista 0.02-0.04mm. Mikään putki ei ollut pyöreä kummallakaan mittaustavalla. Ilmeisesti putket elää vielä noin paljon tehtaan hoonauksen jälkeen, kun tuskin niitä on tuollaiseksi pystytty poraamaan ja hoonaamaan:) Onko soikeudet sitten paljon vai vähän niin 1200 korjaamokäsikirja antaa sylinterin soikeuden kulumisrajaksi 0.01mm. Että semmoista settiä:)

Muistatko DWL_Puavo noiden Wisecojen tarkkan halkaisijan?

Jotain tuollaista arvelinkin:)

Tulikohan tässä nyt joku ajatusvirhe? Valmistajan suosittelee välykseksi 0.08mm ja sinä 0,05mm? Liian tiukkahan narahtaa kiinni kuumana! Tarkennuksena vielä, että valmistajan suosittelee välykseksi katukäyttöön 0.08mm ja kiihdytyskäyttöön 0.13mm (tuumamitoista pyöristettynä ylöspäin).

En löytänty topicia pelkistä takomännistä, joten aloitetaan sellainen. Mistä porukka on hankkinut koneisiinsa "oikeita" takomäntiä, ja mitä valmistajaa suosittelette ja mitä ette? Saa vastata yv:lläkin jos ei halua julkisesti kannattaa tai olla kannattamatta mitään tiettyä firmaa:) Mitään varsinaista kilpuria ei olla rakentamassa, joten ei viitsi lähteä mäntiä teettämään. Hakusassa on 94mm takomännät 35mm puristuskorkeudella. Kenen valmistajan männät ovat oikeasti sen 94mm eikä alle? Tuli tuossa jo hankittua yksi forged AA-racing mäntäsarja, ilman putkia. Ihan hyvän näköinen sarja, mutta männät ovat 6 satkua alle 94mm, vaikka myyjän mukaan koko pitäisi olla 94.0054. Männät ovat kaiken lisäksi jo sovitettu johonkin putkisarjaan (ovat otettu ilmeisesti piston & liner kitistä) ja tulivat renkaat paikallaan katkovälykset viilattuina ilman mitään dokumentteja välyksistä. No, ei tämäkään vielä olisi ongelma, mutta kun uudet sylinteriputket pitäisi hoona vähintään 94.04mm kokoon, jotta niistä saa pyöreät niin alkaa välykset olla aika suuret pääasialliseen katukäyttöön. Olisiko jollakin käytännön kokemuksilla millä välyksillä ko. mäntiä voisi käytää katuautossa ilman ihmeempiä kolinoita? Valmistajan mukaan 0.08mm olisi katukäyttöön ok. Edit: muutettu ylikoko maininta +0.04 kokonaismitaksi 94.04mm.

Ei valittamista. Nopeissa kurveissakin on toiminut sen verran hyvin, että en ole viitsinyt edes kokeilla jäykempiä asetuksia. On siis nyt löysimmillään, mutta on kuitenkin reilusti alkuperäistä jäykempi. Väliputken kiinnityspalojen ja uniball:ien kestävyys hieman arvelutti, mutta yhden ajokauden jälkeen ei vielä ole väljyyttä havaittavissa.

Itselläni työn alla vastaava swing -> IRS muutos. Jousitus on tarkoitus toteuttaa siten, että vakio vääntösauvoilla perän lasku jousilatoista liian matalalle ja sitten säädettävillä coilovereilla säädetään haluttu korkeus ja sopiva iskarin herkkyys. Edut: helposti säädettävä ja jousia on tarvittaessa helppo ja halpa vaihtaa myöhemminkin. Jousituksen rakenne ei muutu, kun coiloverit ovat vain apujousina. Haitat: ?

Vastaava tuote on myös Airliquidilla. Argonseos, argon, asetyleeni, happi ja typpi löytyy 11 litran pulloissa. Kätevää näissä on se, että vaihtopullon saa helposti myös viikonloppuna, kun jälleenmyyjinä on viikonloppunakin auki olevia liikkeitä:)

Nokka vieläkin hankkimatta, mutta ajatus olisi kääntymässä seuraaviin, käsittääkseni melko samankaltaisiin vaihtoehtoihin. FK-87 tai Webcam 86c ja 1.4:1 keinuilla. FK-87:sta löytyy nokkakortti ja muutenkin tietoa, mutta mistä löytyisi tarkempaa tietoa 86c:stä? Webcamin sivuilla 86c nokkakortin tilalla on pelkän 86 arvot! Paljon näyttää tälläkin palstalla olevan suositeltu 86c nokkaa, mutta mitä muuta käytännön eroa edellä mainituilla nokilla on kuin @ .050 nostolla 4 astetta aukiolossa ja 0,29mm nostossa nokalta. Myykö joku Suomessa Webcamia?

Minulla myös tuo "toiseksi paras vaintoehto" käytössä. Lämpimän tallin lattiat pinnoitettu 2-k epoksilla max. lastalevitys ja telausvahvuudella (olisiko ollut 0.5mm). Muuten olen ollut tyyytyväinen, mutta n. viidessä vuodessa kohtuu reilulla käytöllä käytöllä pinnoite on kulunut puhki työpöydän vierestä. Kun saan aikaiseksi niin pinnoitan lattian, tai ainakin osan siitä, hiekkatäytteisellä 2-k epoksilla johonkin 2mm ainevahvuuteen, jotta kestää hieman mekaanistakin kulutusta.

Totesitko laakerivälykset sopiviksi vain pyörimisherkkyyden perusteella vai mittasitko myös kaulat ja laakerit momentissaan?

Molemmista on kokemuksia. Koneistamoja on melko mahdoton arvostella pelkän nimen mukaan (ellei sitten ole yhden miehen koneistamo:)), koska työn jälki on ihan siitä kiinni kuka työn sattuu tekemään. Jotta saisi mitä haluaa ja mahdollisen virheen korjaus ei menisi riitelyksi niin kannattaa sopia kaikki tehtävät toimenpiteet ja toleranssit kirjallisesti (jos vaan tietää mitä on tilaamassa). Ja koneen kasaajaltahan on löydyttävä asian mukaiset mittalaitteet työn tarkastusta varten ennen niputusta.

Olipa myyjä yrittäjä tai yksityinen niin tietyt velvoitteet koskevat aina kaupantekoa. Oletko jo lukenut http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/tavaran-vika-tai-puute/kaytetyn-tavaran-virhe/ ja http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870355

Tai sitten tilaa coiloverit suoraan sopivilla reijillä (tai porata reikä isommaksi, jos kyse oli 1.3mm:stä?) ja samalla tilaa tuon iskarin alapään holkin pidemmällä varrella (tai jatkaa nykyistä jos on jo väärän mittaiset hankkinut) niin ei ota jousilautanen kiinni tukivarteen ja iskarin saa suunniteltuun asentoon.

Kuinka haulla voi hakea kolme kirjaimisia nimiä? Hakutulos näyttää tyhjää, vaikka ko. sanoja varmuudella viesteissä esiintyykin esim. ARP, IRS, CSP jne.

Butyylimassa taitaa olle se aine millä autolasiliikkiessäkin homma hoidetaan. Korjasin juuri vastaavalla tavalla vuotaneen tuulilasin ko. massalla. Massan sai pursotettua ikkunan ja tiivisteen väliin tiivistettä raottamalla. Kannattaa rajata teipillä lasin osa, johon ei halua tiivisteen välistä pursuavaa massaa.

Kiitti vinkistä! Pikaisella vilkaisulla ei löytynyt osia riittävän isolle putkelle ja metriselle kierteelle, mutta pitääpä soitella ja kysyä. Kierteet jota etsin ovat M28x1.5 ja 24x1.5 ja putkikoko n. 16mm. Löysin osia myös http://www.vulkan.com/fileadmin/lokring/Kataloge/Automobilbereich/LOKRING_l_Automotive_Air_Conditioning_Catalogue_FI.pdf mutta täytyy vielä paikalliselta varaosakauppiaalta selvitellä onko sopivia osia saatavilla ja mihin hintaan.

Pitäis vaan ensin löytää niitä kierreliittimiä mitä niiden rikkinäisten tilalle laittaa.

Olisiko joillakulla tiedossa autojen ilmastointilaitehuoltoa, jossa tehtäisiin muutakin kuin vain vaihdetaan valmiita putkia/letkuja rikkoutuneiden tilalle? Korjausosat olisivat nyt siis hakusessa. Edellinen "asentaja" oli vääntänyt Passatista kaikki Al liittimet liian tiukalle, ja nyt putkia irroittaessa kaikki kierteet pumppua lukuunottamatta rikkoutuivat. Jostain jos löytyisi alumiinisia kierreliittimiä, jotka voisi hitsailla rikkoutuneiden tilalle, niin ei tarvitsisi vaihtaa kaikkia putkia ja lauhdutinta.

Olettaisin, että on väliä kummalla puolella termaria jäähdytin on. Kuuma öljy pumpulta pitäsi saada sille puolelle, jossa bimetallielementti on. Jos jotain pitää arvata niin epäilen termarin virhekytkentää tai jumittavaa termaria. Jos kytkentä on on oikein niin ei muuta niin termaria auki ja tarkasta toimita. Sisuskaluista se kytkentäkin selviää varmuudella. Täällä kuvia vastaavan termarin kytkennästä. http://www.thesamba.com/vw/forum/viewtopic.php?p=6991141

Miten tuolla tbo ratkaisulla moottori käyttäytyy, jos polttoainekin menee coolerin läpi?

Jos haluaa korvata vakio puhaltimen sähköpuhaltimella niin sähköpuhaltimien teho pitäisi olla samaa luokkaa, kuin mitä vakio puhallin ottaa tehoa kampiakselilta. Ihan pikkupuhaltimilla ei siis onnistu. Tälläkään ratkaisulla ei "ilmaista" energiaa ole tarjolla:)

Lähtökohdalla tarkoitin juurikin tuota rekisteriin merkittyä tilavuutta, johon muutosta verrataan.

TRAFI/17674/03.04.03.02/2011 Soveltamisohjeita liikenneministeriön päätökseen auton rakenteen muuttamisesta (779/1998) kohdassa 6 § Moottorin muuttaminen sanotaan seuraavaa: Moottorin vaihtoon rinnastettavat toimenpiteet, kuten sylinterinkannen vaihtaminen toisenlaiseen tai iskutilavuuden suurentaminen yli 10 %, edellyttävät muu-toskatsastusta, Onko lähtökohta on ollut 1580cc mottori? Jos on niin tämän mukaan 1700cc ei vielä vaadi muutoskatsastusta, vaan sen ja kaasarien vaihdon yms. voi tehdä moottorin muuttamisen säännöillä eli ilman muutoskatsastusta.

Muistaakseni tuo ylipaine oli lähellä ko. koneen max. kierroksia, jossain 6000rpm nurkilla. Pitääpä kaivella vanhat käyrät esille tai ottaa uudet niin voin varmistaa tuon kierrosalueen.