VW-63

Tokihan paine on oltava pienempi, mutta eikös se mene niin, että mitä isompi imusarja ja siihen liittyvät laitteet ovat sitä pienemmällä alipaineella (paine-erolla) sama ilmamäärä saadaan kulkemaan? Tuon käyrän perusteella testihetkellä on ilmeisesti ilmanpaine ollut vähintään 98.4kpa, josta se on alakanut laskea. Puuttuuko tuosta MAP käyrästä jotain, kun se näyttää tulleen näkyviin vasta kun TPS on 100%? Senhän pitäisi nousta samalla kun TPS nousee, jos anturi on sijoitettu läpän jälkeen? Edit: xp-j:n autossa näyttikin olevan nurkkatuplatyyppiset läppärungot. Onko tällä toteutuksella ja yhden läpän ratkaisulla eroa tuossa alipainekäyrässä? Akkisältään voisi kuvitella että ei. Itsellä kokemusta vain yhdenläpän ratkaisuista, jossa paine mitattu plenumista (max. paine ollut 8kpa suurempi kuin ilmanpaine. Kirjatiedon perusteella ilmeisesti maximi voi olla +20kpa).

Kannet eivät luultavasti ole imusarjan painetta rajoittava tekiä. MAP anturin etupuolella on jotain mikä kuristaa virtausta ja saa paineen putoamaan imusarjassa, kun kone nimen omaan yrittää imeä enemmän ilmaa, kuin mitä imupuolelta mahtuu vapaasti virtaamaan. Tarkastappa mikä on ahtain kohta anturin etupuolella. Voisiko syynä olla liian pieni kaasuläppäkotelo tai huonosti virtaava ilmanputsari?

Riippuu mm. männän laen ja palotilan muodosta, männän halkaisijasta, -pituudesta, -materiaalista ja välyksistä, joten ei ole olemassa mitään yleispätevää "minimiä".

Jos ei sanallisesta selityksestä auennut niin googlella löytynyt kuva http://pena.dy.fi/w/images/thumb/0/03/Pitopiiri.jpg/300px-Pitopiiri.jpg Kuvassa avautuva ja sulkeutuva ovat toisin päin kuin sepostuksessani (pitopiiri tietysti aina NO korkettimen rinnalla), eli ylin NC kosketin olisi yläraja ja alempi NO alaraja.

Eipä taida toimia tuolla. Perinteisellä "pitopiirikytkennällä", kahdella termarilla ja releellä toimii. Kuvaa ei nyt ehdi piirtää, mutta kytkentä menee siten, että alarajatermarin sulkeutuvan kosketin on ylärajatermarin avautuvan koskettimen kanssa sarjassa. Ylärajatermarin koskettimelta jännite menee releen kelalle. Releen sulkeutuva kosketin kytketään alarajatermarin koskettimen rinnalle. Näin rele jää vetämään vaikka alaraja termarilla lämpötila nousee ja kosketin avautuu. Kun lämpötila saavuttaa ylärajan, ylärajatermari katkaiseen releeltä jännitteen, kunnes alaraja termari taas kytkee sähköt kelalle. Kytkentä on siis sama kuin painonapeilla toteutetussa päälle/pois ohjauksessa. Saitko tolkun?

Jännä, että temadurissa kiiltoaste 20 tekee siitä pohjamaalin, kun taas 50 on puolikiiltävä ja 90 kiiltävä pintamaali? Sopiva vaintoehto voisi olla myös Temacoat GPL-S primer. Tätä on tullut käytettyä pohjamaalina uretaanille ja epoksille. Kestää kittausta ja muistelisin, että kestää säilytystä myös ulkona (pinta voi tosin liintuuntua).

Oletko katsonut täältä http://www.laminova.se/ Löytyy pieniäkin öljy-vesi lämmönvaihtimia Ja googlesta lisää haulla "Laminova öljy-vesi lämmönvaihdin"

Hyvä jos ei ole ongelmia! Voisiko möhkö olla ainut VW:n valmistama malli, jossa ei ole kuluvia osia etutukivarsissa, vai onko Artolla möhkössä jonkinlainen jäykkä etuakseli? Teippirullasta ja kipinästä etuakseliin liittyen en kyllä ymmärtänyt mitään... mutta olen kuullut sanonnan, että jos autolla ei ajeta niin normaalisti kuluvat osat ei kulu:)

Jos tarkoitat noita akseliputken sisällä olevia pakeliittiholkkeja niin niiden tilalle ei taida olla saatavana neulalaakereita. Itse sorvautin pakeliittien tilalle pronssiholkit, kun etuakseli oli jotain jälkituotanto skeidaa ja alkuperäisvaraosana saatavat liukulaakerit olivat liian pienet. Eli alkuperäinen akseliputki on ilmeisesti paksumpiseinäisempi kuin tarvike?

Onkohan tuossa Raptorin 4995 sek hinnassa mukana myös nuo paketissa näkyvät nostajat? http://dokument.lokaldelenwebsites.se/jpmotorsport/produktblad.pdf

Läppärungot on vielä hankkimatta, mutta hankitaan sopivat:) Tuota FK44 en ollutkaan jostain syystä huomannut, Englen sivuja selaillessani. Englen luettelon mukaan tuolla nokalla näyttäisi tehoalue asettuvan alueelle 3000-7000prm.

Pikku hiljaa valmistuva Oxy kaipaisi nokka-akselia ja keinuja. Mitä vaihtoehtoja raati suosittelisi? Koneen speksejä: - 82mm isku - 94mm männät - Kansia ei vielä hankittu, mutta 044 44/37 Ultra mag plus CNC kannet on harkinnassa aihioiksi. Muitakin saman hintaluokan kansiakin voi toki suositella. - Ruiskutuksesta ja sytkästä huolehtii MS2. Imusarjat ovat nurkkatupla tyyppiset Toimita-alue saisi olla mahdollisimman alhaalta jonnekin aina 6500 asti. Eli rivakka, mutta myös alhaalta toimiva kuplan katukone olisi tavoitteena. Polttoaineena myös E85 saattaisi olla vaihtoehto.

Tuosta laittamastani linkistä löytyy koot myös teflon- (PTFE) ja nylon- (polyamidit) letkuillekin. Tefloniletku on aika jäykkää, mutta itse en tekisi klemmariliitoksia mihinkään letkuun ilman sisemmän letkun tukiholkkia (ainakaan konehuoneen puolelle).

Sopivaa muoviputkea saa pneumatiikkaliikkeistä. Useat pneumaletkut soveltuvat polttoaineletkuiksi kemikaalikestävyytensä puolesta. Ympäristön lämpötila ja mekaaninen rasitus on myös huomion arvoinen asia asennus paikkaa valitessa. Pikaisella googlaamisella: Esim. täältä löytyy muovien kemiallisesta kestävyydestä http://aikolon.fi/fi/kemiallinen-kestavyys Ja esim. täältä letkuvaihtoehtoja ja s. 24 -> myös tietoja kemiallisesta kestävyydestä http://avs-yhtiot.fi/sites/default/files/pdf/5.01%20Putket%20ja%20kaapelit.pdf Viimeksi tein jäykät polttoainelinjat SePin esittämällä tavalla, rst-putkesta. Taipuisat osuudet tuli teflonletkulla kierreliittimin, koska nykyiset autoihin tarkoitetut "polttoaine letkut" tuntuvat olevan kovin heikkolaatuisia. Toisen merkkisissä autoissa olen käyttänyt PE-letkua auton alla olevissa osuuksissa.

No joo, asiallista ohjetta pukkaa.Kaikkia luomuksia ei vaan voi käyttää referensseinä, jos ensi käynnistys ja sisäänajot tehdään miten sattuu. Käynnistys sinällään ei ole se vaativin osuus, kun öljynpaineet on tavalla tai toisella huomioitu. Jos nokka ja/tai nostajat ovat uusia niin niiden sisäänajo suoritetaan ensin heti käynnistyksen jälkeen, valmistajan ohjeiden mukaan. Seuraavaksi männänrenkaiden sisäänajo, sitten kun nokka on sisään ajettu ja päästään baanalle. Männänrenkaiden sisäänajolla on iso merkitys sylinterien ja männän väliseen tiiveyden muodostumiseen, kun männärenkaat ovat uusia ja putket on hoonattu. Ja siitä onkin sitten aika montaa koulukuntaa, milloin sisäänajoöljyt vaihdetaan ja kuinka useasti:)

Kenenkään tyylitajua väheksymättä, tuossa kanttilamppuisessa keltaisessa kuplassa on kyllä hienosti osattu tehdä persoonallinen etupuskuri, joka näyttää vanhan kallistuksenvakaajan ja kuivaustelineen risteytykseltä:) Kenties uniikki kappale!

Juurikin tuota kaksiventtiilikannen tuplatulppa ratkasua tarkoitin. Tuosta "hemi" kannesta on vaikea hahmottaa muotoja, kun niin kiiltelee, mutta viettääkö tuossa paljealue venttiileitä kohti?

Jep, lentokoneissa tuon varmistuksen ymmärtääkin. Noita kahden tulpan ratkaisuja on kuitenkin käytetty muissakin kuin T1 moottoreissa eikä pelkästään käynnissä pysymisen varmistamiseksi. Lisää aiheesta esim. http://www.autozine.org/technical_school/engine/Ignition_Compression.html

Eikös tuolla toisella tulpalla yritettä kompensoida epäoptimaalisesta palotilan muodosta johtuvaa epätasaista liekkirintaman etenemistä. Paljonkohan tämän tyyppisissä kansissa saavutetaan tehollista/polttoainetaloudellista hyötyä käytettäessä kahta tulppaa?

Näytää laittavan liiman myös laakeripukkien väliin?

Minkälaisia hoonaustyökaluja olette käyttäneet sylinteriputkien hoonaukseen?

Näyttäisi tulevan koneen alta esilämmitettynä:)

No onhan kotelolla hintaa! Luulisi tuohon hintaan olevan jo rosteria. Noin ohuen pellin kuumasinkityksestä ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta kuumasinkitys on sen verran edullista hommaa, että tiedustelisin sinkkaamon arviota onnistumisesta, jos olisin lämpökoteloita vaihtamassa. kotelo on sen verran yksinkertaisen muotoinenkin, että ei ehkä vääntyisi kovinkaan pahasti sinkkauksen aikana.

Peltien jatkaminen lohkon päästä ja tuuletin kopan leventäminen ei kuulosta pahalta hommalta, mutta kuinka paljon vakoita leveämpi kone mahtuu konehuoneeseen ilman konehuoneen muutoksia? Ajatuksena olisi 34mm vakiota leveämpi kone.

Minkälaista uunia käytät ja paljonko on "paistolämpö ja -aika"?