Kharon

Tämä on kyllä parempi teoria ja ainakin pohjalevy on lainattu Audista kun akseliväli on sama, nelosen akseliväli on 3 senttiä pidempi. Audikin (erityisesti farmari) kyllä kovin näyttää nelosvolkkarilta, miksipä sitä hyvää muotoa muuttamaan. Yksi yhteinen omituisuus näin nykyisyydestä katsottuna sekä nelosessa ja Passatissa oli: Takapäässä oli vain pienenpieni luukku, vaikka kokolailla samalla vaivalla olisi tehnyt koko takapään avaavan luukun, á la Avant tai Saabin Combicoupe.

Näyttää ihan Kuplan vauhtipyörältä vaan startin hammastus onkin etuseinässä eikä ulkokehällä. Noin muuten näyttää ihan vakiolta ja 180mm kytkinlevy siihen menee. Samalla voisi viedä säkillisen moottorin suojapeltejä, koneen alle tulevat 2 isoa palaa ja joitain pienempiä. Ei maksa mitään jos viitsii noutaa Espoosta (Lansa). YV tavoittaa. Siivoan tallia ja jossain vaiheessa nuo pitää laittaa metalliromuksi, mutta kysellään ensin että josko jollain olisi käyttöä.

Jep. Yhden vuoden (1974) Eurooppa-spesiaali, 85-heppainen 1800-kuutioinen kahdella kaasuttimella tyyppikoodilla AN, 412 ja 914 käytti. VW:llä oli niin paljon ongelmia 411/412 ruiskujen kanssa (suomeksi: Jenkit eivät osanneet korjata niitä) että vaihtoivat kaasuttimiin takaisin mallivuodeksi 1974. Tehoa oli nostettu aika yksinkertaisella tavalla kasvattamalla puristussuhdetta ja VW tietty meni helpoimman kautta eli käyttämällä kuperapäisiä mäntiä, siinä missä pallokeulan moottorit ovat monttumännillä. Ikävästi vain noita mäntiä ei enää saa mistään, joten puristussuhde pitää asettaa oikeaksi (tietääkseni 8.5:1) vaikeammalla tavalla. Toki sekin on 70-lukuinen puristussuhde, nykyisin voisi käyttää isompaakin, kun ei 92-oktaanistakaan enää saa mistään. 4-sarja ei koskaan ollut kovin suosittu kovan hinnan ja vanhanaikaiseksi katsotun ilmajäähdytteisen takamoottorin takia ja 1974 sitten jäikin viimeiseksi vuodeksi, rupesivat tekemään Passattia sen tilalla ja hauskasti ensimmäiset Passatit ovat kovin 412 sedanin näköisiä, on vain moottori ja vaihdelaatikko siirretty eteen ja keulasta tehty vähän kantikkaampi. Nelosen etukontti on ja oli niin iso että ihan vaivatta mahtui moottori ja laatikko samaan tilaan ja niitähän oli Audilla valmiina.

Minulla on 412:ssa tuollaiset kaasuttimet, mutta auto on vähän kaukana varastossa, ei ole kovin kätevä käydä katsomassa. Vaan eipä ollut minullakaan dokumentaatiota siitä että mitä noissa kaasuttimissa pitäisi olla sisällä, kiitoksia kaivelemisesta. Kun auto on 50v vanha niin huoletta voi veikata että joku(tm) on räplännyt kaasuttimiakin matkan varrella.

Säiliön kannessa on näppärä venttiili joka menee kiinni kun vararenkaan paine laskee tarpeeksi alas, suunnilleen 1,5 barin kohdalla, ihan vain siksi että vararengas jää käyttökelpoiseksi eikä mene tyhjäksi asti. Sinänsä vähän turhaa koko vararengasletku, vanhat säiliöt kestivät 3 baria ja kun täyttää täyden säiliön tuohon paineeseen, niin vesi loppuu ensin, tyhjäksi asti tulee. Usein koko letku on kyllä hukassa, on vain säiliössä kiinni oleva pätkä jäljellä. Vanhemmiten koko systeemillä on tapana kyllä vuotaa ja sitä tuolla vararengaskytköksellä varmaan on paikattu, renkaasta riittää ilmaa paljon pidemmäksi aikaa.

Solenoidi voi olla ihan vaan jumissa. Se on onneksi aika helppo purkaa jos on kolvi ja tinaimuri tms. että saa vanhat juotokset takakannesta auki ja tietty tinaa että saa juotettua takaisin. Minulla oli yhdessä startissa sama ilmiö: Solenoidi ei tehnyt mitään, lämpeni vain. Purin sen ja purettuna kun naksutteli sitä niin sehän herkesi toimimaan taas. Varsinainen vika ei kyllä selvinnyt että voi tehdä saman uudestaan vielä.

Niittaamalla vaan. Toimii lentokoneissa niin miksipä ei sitten autossakin. Toki niittirivi jää näkyviin, mutta tässä kohdassa ei liene suuri haitta. Alumiini-teräs -liitos on hiukan hankala noin muuten.

Eiei, se on vain tämä läskikerroksen lämmittävä vaikutus. Joskus kauan sitten kun oli junnu ja muutamiakymmeniä kiloja kevyempi niin kesähelle ei tuntunut missään ja vastaavasti talvella paleli kaiken aikaa. Nyt helle käy raskaaksi, mutta vastaavasti talvella tarkenee kivasti hyvän eristekerroksen turvin.

Paljealue hyvä täytön kannalta vaikka se näyttää aika hassulta. Moottoripyörät käyttävät ihan yleisesti että kyllä sille ihan peruste on.

Varasto pursuilee yli ja tarvitsisi vähän tilaa ja nuo penkit vievät sitä kokolailla paljon. Nappaan kuvan BIF-reissulla, penkit ovat mökillä. Ainakin muistelen että verhoilut ovat ehjät, mekanismit toimivat ja rungotkaan eivät ole ruosteessa, mutta varmistan kunhan saan tuoreen näköhavainnon. Pannaan 50e/pari, mutta tuosta voi koittaa neuvotella, kun 4-osien tarvitsijoita on kovasti vähän enää ja mieluummin minä näen nuo jossain käytössä kuin hyllyssä keräämässä pölyä. YV tavoittaa 23. päivään asti, sitten uudelleen BIFfin jälkeen. Jos olisi isompi auto niin voisin rahdata nuo BIFffiin, vaan jos sieltä lähtee etelään niin ei tule isoa kierrosta käydä mökillä katsomassa, Juupajoella kun ovat. Kartasta mitattuna 28km kierros.

Jotensakin on muistikuva että se on samanlainen molemmin puolin, joten kyllä Kuttila sellaisen kopioi käden käänteessä josko ei ennestään ole muotteja. Ihan halpa se ei teetettynä ole että se on se viimeinen vaihtoehto varmaan.

Pöh, hiukan pyöritti, mutta ei tarpeeksi, joten ei kulje sähkö vieläkään tarpeeksi hyvin, pitää purkaa ja putsata paremmin. Isoin vaiva on laittaa startti takaisin autoon, se pahus painaa kun yrittää sovittaa sitä yhdellä kädellä paikalleen ja itse makoilee selällään lattialla ikävän ahtaassa välissä. Nosturi helpottaisi kovin.

Viimeksi ostin Hot Carsista, mutta siitä on aikaa jo aikalailla. Silloin tuli ihan asiallista laatua ja istuivat autoon isommin sovittelematta. Lämpökanava tietenkin pyöreätä putkea eikä profiilia niinkuin alunperin, mutta kyllä sekin paransi Kuplan lämmitystä kovasti verrattuna kanavaan joka on kadonnut. Osakaupalla ja Paruzzilla näkyy olevan myös. Paruzzi ilmoittaa että Klokkerholmia, muut eivät kerro että kuka on tehnyt.

Vaihtelee kovin riippuen siitä että missä ja miten se on seissyt. Oma latolöytö-Kupla oli seissyt 22 vuotta kuivassa ladossa, se ei tarvinnut kuin pensalinjan putsauksen, jarrujen kunnostuksen (uudet jarruletkut, vähän uusia sylintereitä) ja bensapumppuun uuden kalvon. Mutta käyntiin sen sain putsaamalla kärjet ja kaasuttimen ja antamalla kanisterista pensaa suoraan kaasuttimelle. Se olikin sitten kimmoke ruveta korjaamaan kaikkea muuta kun kone oli elossa. Sama auto ulkona kuusen alla olisi vaatinut aika paljon enemmän, peltien paikkaamisesta alkaen.

Sama periaate ja tuo oikeanpuoleinen on se mitä tavallisesti tarjotaan kuplaankin, joten voisi luulla että se ainakin paikalleen sopii ja jotenkin toimiikin.

12V-konversio ei ole vaikea tehdä: Vanha laturi ja akku kuuseen ja uudet tilalle. Enempi vähempi pakollisia vaihdettavia on kaikki lamput, vilkkurele, valorele jos sellainen on. Latausrele jos se ei ole laturin mukana tullut. Harkintaan ainakin samalla päivitys vaihtovirtalaturiin, jolloin pitää vaihtaa myös laturin jalka ja lataussäädin/rele. Startin ja pyyhkijän moottorin voi jättää alkuvaiheessa paikalleen, molemmat kestävät kohtuullisessa määrin väärinkäyttöä 12 voltilla. Itsellä on Karmannissa edelleen 6V pyyhkimen moottori 12v konversion jälkeen, ei ole mennyt miksikään kun käyttää kertapyyhkäisyyn. Lasi pysyy sateessa puhtaana kemikaalien voimalla, niin ei pyyhintä juuri tarvitsekaan. Unohtuikohan jotain? Kuplassahan ei kovin montaa sähkövehjettä ole.

Tulppahylsy, nivel ja räikkä. Muitakin keinoja on mutta tuo lienee yksinkertaisin. Moneen suuntaan taipuvat kädet tarvitsee silti ja etummaisiin (koriin nähden) tulppiin voi päästä helpommin käsiksi luukun yläpuolelta ennemmin kuin takaapäin. Pitkäkätisellä ainakin onnistuu.

Tavallaan ei, mutta korjaaminen ei ole ihan ilmaista niin kyllä se harmittaa.

Eikä maksa paljoa. Huono puoli siinä on että näkee miten kulunut jakaja antaa kipinää vähän miten sattuu (yleensä myöhässä) eikä aina ollenkaan.

Koitapa uudella (tai toisella) pyörijällä. Itselläni oli samantapainen vika ja se oli pyörijän sisällä.

Edelliskesä meni muissa hommissa, mutta joutessani "korjailin" (hah!) startin kun se kiukutteli jo silloin kun tuo oli ajossa. Paitsi että nyt keväällä kun yritti käyntiin, niin startti ei sanonut mitään. Hyllystä varaosa-arpastartti ja sekään ei sano mitään. Toveri harrastajalta kaksi arpastarttia ja molemmat niistäkin ovat osittain mykkänä, vähän niinkuin saattoi olettaakin. Toinen pyörii kun ohittaa solenoidin, siis solenoidivika, toisen solenoidi sanoo naks, mutta mitään ei tapahdu. Ei kun mittailemaan. Sähkö tulee sisään, kulkee hiilille, hiililtä ankkuriin, ankkurista takaisin toisille hiilille ja niistä takaseinään. Vaan maapiste on etuseinässä, kiinnityspultissa ja siitä välistä yhteys on katki. Koko startti osiksi ja sieltähän se vika sitten löytyy: Etuseinän, rungon ja takaseinän liitokset tuhannen ruosteessa. Ei ihme ettei sähkö kulje. Ankaraa kiillotusta ja kas kummaa, startti herää henkiin. Autossa ei ole vielä testattu, jää nähtäväksi. Solenoidivikainen olikin vaikeampi tapaus kun tuo on vanhaa mallia jossa solenoidi on niitattu kasaan, piti porata niitit pois. Sisältä ei löytynyt mitään ihmeellistä ja kun kela oli yksinään esillä niin sehän toimi ihan kiltisti. Hämärä otus. Putsasin vähän kontaktinastoja ja pistin takaisin kasaan m4-pulteilla, taas toimii tämäkin startti. Tämännäköinen otus, toisesta startista: Tässä kohdassa on helppo arvata miten autossa kiinni olleelle kävi: kun purki sen, niin palikat menivät vähän eri asentoon kuin ennen ja sähköinen yhteys takakannesta etukanteen katosi eikä solenoidikaan tee enää mitään kun ei ole maakontaktia mihinkään. Näin jälkikäteen ihan looginen juttu, mutta kyllä tuotti pään raapimista ennenkun keksi. Pitää käydä loputkin startit läpi, kokolailla varmasti sama vika niissäkin: Ruoste ei lepää.

Ko. anturilla on paha tapa hapettua ja sitten se ei enää näytä yhtään mitään. Putkimalli siis kyseessä, noita on ollut ainakin 66-> juniksissa, kolmos- ja nelostyypeissä. Tekninen rakennehan on naurettavan yksinkertainen: Peltiputki ja kansi, sisällä vastuslanka ja koho ja koko paketti on kasassa yhdellä mutterilla ja yhdellä niitillä. Luulisi että noin yksinkertainen laite toimii ikuisesti, vaan sepä katalasti hapettuu niitattujen liitosten välistä. Josko anturissa on vielä lanka ehjä/tallella ja mutteri pohjapäässä, niin sen voi korjata. Kätevältä tunnin homma kun on dokumentaatio kädessä, tuossa alla. Jonkunlainen vastusmittari helpottaa hommaa. Omasta löytyi tämännäköinen sisustus ja mikä oli vika? Vastuslangan pään ja ulkopuolella olevan liittimen välillä ei ollut mitään yhteyttä. Ei kyllä ollut toisen pään ja anturin kannen välilläkään mitään yhteyttä. Ei ihme ettei toimi. Langasta kohoon ja takaisin lankaan löytyi yhteys puhdistusnesteellä (contact cleaner tms.).Hyvin kävi sillä lanka on tosi ohut ja sen putsaaminen mekaanisesti pelotti. http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P1242254.JPG Niitti pois ja mitä löytyy? http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P1242256.JPG http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P1242255.JPG EI ole ihme ettei sähkö kulje mistään minnekään. Ankaraa putsausta kaikille niitin alla oleville osille (krominkiillotustahna parasta tähän) ja pultilla takaisin kasaan ja kas kummaa, taas toimii. http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/P1252261.JPG Toimivassa anturissa on vastusta noin nollasta noin 80 ohmiin, itse pääsin kuuteen ohmiin ja julistin korjauksen onnistuneeksi, vaikka ihan nollaan ei päästykään.

Joskus ennenvanhaan kärjissä oli pieni huovanpala joka nojasi akseliin ja huopa kasteltiin moottoriöljyllä, voitelu toimi pitkän aikaa. Vanhoissa huolto-ohjeissa on oikein maininta että tippa öljyä huopaan. Huovanpalat on tietenkin myöhemmin säästetty pois, mutta äkkiäkös sellaisen tekee ja liimaa kiinni? Osasyy tietenkin on uustuotantokärkien luokattomat materiaalit, alkuperäinen akseliin nojaava muovi on jotain todella kovaa materiaalia eikä oikeastaan kulu, kärjet kuluvat nopeammin.

Berliini, joskus 50-60 -lukujen vaihteesta https://pr0gramm.com/top/6667293

Taitaa se ns. normaali vaihtoehto olla että dumpataan koko vaihde kuuseen ja käytetään kuplan akselia, alennusvaihteen koko ideahan on siinä että moottori on niin tehoton että muuten ei jaksa, erityisesti kuorman kanssa ylämäkeen. Ideasta tulee aika turha kun pannaan vähän isompi kone eikä kuljetella tonnin kuormaa ... tai varmaan jo sillä että viritellään vakiokonetta. Samalla koko auto madaltuu kätevästi sopivalle korkeudelle. Joten tipahtaa :"kukaan ei ole kokeillut" -lokeroon.