Self-Made Dynamometri polttomoottorille

[P_Valtonen]

Tässä olis juttua mun pitkäkestosimmasta projektista: itte tehty dynamometri VW kuplan koneelle.

 

Kaikki alko +20v sitten, kun kuulin että sen aikasen opiskelukaupungin yksi vw hörhö oli kuullu tuttavasa hankkineen jarrun kuplan tehon mittaamiseen. Laite oli maksanu 5000fim. Tässä oli hyde pumppu kääntyvällä pedillä jousta vasten, ja jarrutusteho oli katsottu tärisevän viisarin avulla vanerista (jossa oli merkitty vääntö arvot). Em vääntö arvon muunto HP-arvoon piti pyöräyttää vielä taskulaskimen kautta.

 

Sillon vielä valmistumattomana Sähkö-Teknikon-Planttuna meinasin tehdä tästä lopputyön, mutta onneksi valitsin muun työn.

Homma jäi kuitenkin kaivelemaan ja hommaa työstin päättötyöni kanssa rinnakkain. Sillon päätin että teen 10x paremman laitteen ja puoleen rahaan. Budjetti on tähän mennessä pitäny paikkasa. Mutta nyt puuttuva tiedonkeruu ja tiedonkeruulta saatavan datan muokkaus tulee rikkomaan budjetin. Mutta mitä väliä sillä on nyt. Eikös kaikki (muut paitsi henkirikos) vanhene 10v aikana ja tässä kuitenkin vain itselle annettu budjetti lupaus :)

 

Laitteen perusparametrit, joiden mukaan homma tehty.

- Penkkiin mentävä bolt-on kuplan kone

- Saatava teho ja vääntö tiedot dynolapulle + muuta dataa (päiväystä, koneen ja asiakkaan tietoja etc)

- Akseli teho koneesta min 200hp

- Koneen testaus min 6000rpm

- Kaikista haastavin oli että haluan 0-5000rpm alueelle 2 asteen tarkkuudella kipinästä käyrän.

- Muita mitattavia arvoja öljy / pakokaasu lämmöt. Lambda, ö-paine, etc mosa diagnostiikkaa

 

Hommassa oli alussa ideana mitata genaraattorin antama teho, mutta se kaatu siihen että em kokoluokan genu painaa enemmän kuin henkilö auto ja maksaa kanssa...

Sitten laskeskelin jos pyörittäs hydepumppua ja tulppais painepuolta painetta samalla mitaten. Tämä vaihtoehto taas kaatui tilavuusvirran hankaluuteen käytettyjen osien kanssa. Lisäksi oli pientä hestepöhöä, kun kuitenkin ilma vehkeistä kyse...

 

Lopulta mittaustavaksi tuli kelluvalla pedilla oleva jarrutus elementti. Eli jarru on pyörivä, mutta siinä on metrinen varsi ja sen varren päästä mitataan suoraan voima [N], joka on taas em varren päässä suoraan vääntö newton metri.

Tässä oli se hienous että miten laitetta jarrutetaan, ei periaatteessa ole mtn väliä. Tän olis voinu tehdä em hyde jarrulla, tulos olis ollu OK, vaikka olis ollu kuinka kulunu pumppu. Toinen vaihto olis ollu lyödä jäähdytettyjä jarrulevyjä rinnakkaikn puolisen tusinaa (ulkopulisella puhalluksella) & jarruttaa menkaanisesti. Lopulta löysin induktiivisen jarrun nimeltä Telma. Tätä käytetään esim paikallisliiketeen busseissa. Tämä on suoraan kardaanissa kiinni, eli pyörii kokoajan. Telmassa on 4 eri jarrutus porrasta 24vdc systeemissä. Jokainen ottaa tässä mun löytämässä 30a, eli yhteensä 120a. Täsä käytetään siksi että muuten paikallisbussin jarrut kulus viikossa vaihtokuntoon. Kaikki jarrutusteho siirtyy ilmaan, kuten normaaleissa henkilö auton levy jarruissa. Hauskuus tässä on että kokonais jarrutusteho on 1600nm ja alle 3kw teholla! Ajattele toisin päin, tee 3kw ottava mosa, joka puskee 1600nm :D 

Edited May 10, 2017 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Homma on edenny siihen että sain jarrun rungon valmiiksi aikaa sitten. Ohessa kuvassa laite ilman sähköistä ohjauspulpettia.

 

Kuvassa on Telman molemmin puolin siniset pukkilaakerit. Vasemmanpuoleisen läpi menee lootasta akseli Telmalle.

Kuormittaessa aisa vääntyy lattiaa kohti ja sen alaspäin painava voima mitataan.

 

Eka proto voiman mittaukseen oli ideana että aisan päässä olis kierre jousi jota vasten voiman vois mitata liikkeen pituutena vaikka liukupotenttiometrillä. Tämä kaatu järkevään liike anturin puuttumiseen. Sittemmin noi kuvassa olevat jousen laitteet poistettu.

 

Sitten tuli hyde sylinteri idea, eli painetaan kasaan ja mitataan sisäinenpaine. Tässä homma kaatu siihen että nollaaminen oli hankalaa. Sylinteriin pysty jäämään 1bar paine nollakohtaan ja se taas sotki kokomittauksen

 

Kolmas vaihtoehto oli nykynen eli venymäliuskalla.http://fi.wikipedia.org/wiki/Venym%C3%A4liuska-anturi

Edited May 10, 2017 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Tuota Telmaa on käytetty monissa tehdas Dynoissa. Ohessa +10v sitten kaivamiani esimerkki kuvia netin syövereistä. Valitettavasti lähde tiedot hävinny totaalisesti :/

 

[P_Valtonen]

Jarru voidaan tehdä myös nesteen avulla. Tämä Sutska(?) on yksi kaupallinen laite. Lusissa on (tai ainakin oli) paikallisilla hepuilla valmis penkki, jossa oli nimenomaan vesijarru. Jarruttava elementti n ruisleivön kokonen, Ja teho / rpm rajar: 1000hp / 10000rpm.

 

Sisällä olevat elementit jarruttaa sitä enemmän,  mitä enemmän sisällä on vettä. Kun jouksuttaa sisään vettä, valuu alakulmasta kokoajan vakio nopeudella vettä ulos. Eli voit suoraan vesihanalla säätää jarrutustehon. Boonuksena sisään valutettava kylmä vesi jäähdyttää koko laitteen. Ainoa miinus tässä on hinta ja se että vettä oltava tallissa

Edited April 15, 2015 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Tässä itte Telmasta ja vääntö mittarista kuvia.

 

Edit, klikkaamalla kuvat kasvaa

Edited May 10, 2017 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Tässä penkeistä kuvia. Osa tehdas laitteita, osa omaa tuotantoa....

 

 

Edited April 15, 2015 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Löyty vielä pari esimerkkiä tehdas jarruista

[P_Valtonen]

Miten näitä olikin kertyny näin paljo ja saakelin useaan eri hakemistoon....

 

 

Edited April 15, 2015 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Kappas löyty pari kotimaista penkittäjää.

Jälkimmäinen Kouvolasta pohjoseen (hyde) ja URHO mosa 76x90,5

eka täällä meidän kylällä (h2o) ja 103x78 typ-4

Edited April 15, 2015 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Ja sitten taas mitotusta

 

- Telma on max 4000rpm. Ja tätä ei pokka kestä ajaa suoraan rikkoutumisen takia. Nyt tässä on kuplan IRS loota hitsatuin synkin. Tarkotus käyttää neloselle (0,89) ja 1300'n perällä (4,37) antan kokonais välitykseksi 3,89

 

- Poweri oli haastava. Mites teet 0-24vdc powerin, joka sylkee 120amp? Periaatteena oli kaksi: ensin tiputan jännitteen 230->24 ja säädän sitten 0-24v. Jälkimmäinen vaihtoehto oli että säädän ensin 0-230v ja tiputan sitten sen 0-24v arvoon. Tässä hommassa kiusasin Lahden / Kotkan alueelta useampaa elektroniika superammattilaista. Ja sain yhdet piirustukset tehtynä MJ11016 lastulla http://html.alldatasheet.com/html-pdf/2669/MOSPEC/MJ11016/146/1/MJ11016.htmlmutta homma kuivukasaan suuren hukkatehon takia. Tän jälkeen hankin hitsausmuuntajan (ensiö 3^400v, toisio palanu patskaksi) ja käämitin tuosta toision 30v arvoon. Sitten alko miettiminen miten säädän ensiötä pienemmällä viralla, tiputan jännitteen muuntajalla ja lopuksi tasasuuntaan koko roskan. Erilaisia säätimiä tuli mietittyä kauhea määrä. Mutta lopulta PaksusähköTeknikon korvien välissä kävi välähdys: mikä vastaa kuormana muuntajaa? Eli kolmivaihe induktiivinen kuorma.... Heh oikosulkumoottori. No milläs sitä säädetään... taajuusmuuttajalla. Tuon oivalluksen jälkeen poweri alku hahmottumaan helposti. Tingin sen aikasen työpaikkani kautta tavaran toimittajalta edellisvuoden taajuusmuuttajan heidän esite seinästään, tän jatkoksi em. uudelleen käämitty muuntaja ja sen jatkoksi ex hitsauskoneen diodisillat. Keinokuormaa disodisillan jälkeen ja testissa havaitsin että arvot ei pidä paikkaansa. No laina Oskulla kattoo wtf siellä oikeasti tapahtuu. Noi hiton diodisillan komponentit oli tarkotettu siniaallolle ja ne ei kestäny suurempaa tamun kytkentä taajuutta. Kökkö. Sitten alko suurinopeus diodien etsintä. Aikani kun huutelin, niin työkaverini mukaan hänen kaverinsa on töissä paikallisella hitsauskone valmistajalla ja tää tyyppi on testaus puolella (testaa komponentteja joka erästä jota tulee ja ehjiä testattuja komponentteja ei voi laittaa myynti koneisiin). Sanoin torstaina että jos työkaverini hankii diodit saa hän kossun ja tää testaaja toisen. Alle 24h ja diodit oli kädessäni :) Tän jälkeen poweri oli valmis ja pääsin testaamaan laitetta manuaalisesti. Hyvin potki. Kuvassa alla testikone, joka oli lainassa Funken Samin 1835ccm

Edited April 15, 2015 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Vuosien varrella olen tehny powerille paikan ohjauspulpettiin (kaivettu ex työpaikan romu lavalta) ja tusannu pulpetin kanteen powerin, telman ja moottorin ohjaukseen tarvittavat nippelit ja kytkimet sekä kaiken moottorista tarvitsemani manuaalisen mittaus tiedon mittareille.

 

Mitä tuosta nyt sitten puuttuu? Lyhyt virsi kaunis: antureilta tiedon keruu. em arvoista näyttöön datan pyöritys ja lopuksi haluttujen arvojen tulostus lomakkeelle.

 

Vuosien varrella on useampikin teku ja amis opiskelija tehny tästä lopputyönsä. Tarkka opiskelijalukumäärä jossakin puolentusinan kantturoissa.

Ensiksi oli ideana että heppu tekee kaiken, mutta ku hommat alko jäämään kesken jaoin työn kahtia: toinen opiskelija tekis tiedonkeruun ja niille kortin joka laskis arvot valmiiksi tietokonetta varten. Toinen opiskelija taas tekis PC puolelle kortin lähettämien tietojen perusteella näyttöön tietdot ja lopuksi pinttais mitatut arvot.

Fituiksi tääkin on menny.

Edited May 10, 2017 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Sähkösetmittaukset ja niiden näytteenotto taajuudet tietokoneella

 

Lämmöt (pt100-ulkoilma-öljy-ahtoilma, K-pakokaasu) näille joku 2-3 kert / sec

Paineet (öljy, ulkoilma, ahtopaine), sama kuin yllä

Voima-anturin (0-0,02v joka vahvistettava), tälle 2-5 x sec

YKK laskennallisesti joku 8000 pitäs riittää näissä mun kikottimissa, mutta varuiksi vaikka 10000 =>  n170hz

Sytytysennakko 0-5000, 360ast jaolla = 30khz, jos asteen tarkkuudella oltava

 

Haasteen tekee että jotta näytteenottotaajuus olis riittävän tarkka, on näytteitä otettava ainakin tuplat.

Tällä sytytyksella on jo 60khz arvossa. Alkaa ahistaa jo useampaa kortti valmistajaa ja tätäkautta PersAukisenPetterin kukkaroa :)

Edited May 10, 2017 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Ylläpito hoi. Mä hokasin vasta nyt että tuonne projekti puolelle tää kuulus.

Saiskos tilattua siirron? Kiitos

 

Edit- kiitos siirrosta :)

Edited April 20, 2015 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Mittaus tapahtumasta vielä.

 

- Mosa kiinni penkkiin + lämmityskäyttö

- Sitten kierroksi koneeseen ja vaikka tonnin välein käy läpi: toisella kädellä ohjataan kaasua jotta pysyy vakio rpm ja toisella lisätään kuormaa, kunnes läytyy max teho ko kierroksilla. Napin painalluksella logataan rpm ja vääntö arvo ylös

- Sitten kierrokset tonnilla ylös päin ja sama juttu.

- Jatketaan kunnes koko haluttu rpm alue vetästy läpi

- Lopuksi käsketään PC printtaa paprun, jossa kerätyt arvot, jo etukäteen lomakkeelle kirjotetut asiat (koneesta), sekä vakio arvot (pc hakee päiväykset ja jotkut valmiit tekstit)

 

 

Yksi heppu ehdotti, jos tän automatisois. Moottori vaan kiinni, lämmityskäyttö ja napin painalluksena em. sykli automatic ajolla.

Olis aika hieno :) Mutta tuskin mahdollinen

Edited April 15, 2015 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Texti naputeltu ja seassa varmaan typoja ainakin riittävästi. Mutta korjailen kun kerkiän / löydän niitä.

 

Nyt taas keskiyö, joten aika mennä lyömään korvaa tyynyyn. Yöt

Edited May 2, 2017 by P_Valtonen

[Tanhis]

Tulipahan mieleen että oletko tutkinut rasperry pi soveltamista tuohon dataloggaamiseen saattaisi löytyä jopa valmiit kytkennät ja ohjelmat.

 

Esim nopealla googlauksella löytyi tälläinen.

 

https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=37&t=55351

[metake]

Jarru voidaan tehdä myös nesteen avulla. Ja teho / rpm rajar: 1000hp / 10000rpm.

 

Sisällä olevat elementit jarruttaa sitä enemmän,  mitä enemmän sisällä on vettä. Kun jouksuttaa sisään vettä, valuu alakulmasta kokoajan vakio nopeudella vettä ulos. Eli voit suoraan vesihanalla säätää jarrutustehon. Boonuksena sisään valutettava kylmä vesi jäähdyttää koko laitteen. Ainoa miinus tässä on hinta ja se että vettä oltava tallissa

Ainakin Boschilla on aikoinaan ollut tällainen jarrupenkki jossa veden määrällä säädettiin vastusta ja penkki mittasi vääntöä. Näissä on se hauska ominaisuus, että jos vedelle on suljettu järjestelmä niin vettä pitää olla PALJON, tai mieluummin niin että vesi virtaa läpi ja menee suoraan viemäriin. 1000 hp eli reilu 700 kW riittää keittämään kuution vettä melko nopeasti...

[NordBling]

Yhdessä jokkismoottoreille tehdyssä penkissä vain käynyt, ja siinä oli VW:n laatikon akseleiden päissä hydraulipumput ja yhteisessä linjassa painemittari. Penkkiä käytettiin mitattaessa käytännössä aina täyskaasulla, paluulinjassa on venttiili mitä avattaessa vastus väheni ja kierrokset pääsi nousemaan. Mitään käppyröitä tästä ei tietenkään ulos saada, mutta painemittarista näki kyllä millä kierroksilla voimaa alkoi olemaan. Lisäks sisäänajo tolla penkillä on helppoo ja tarkotuksenmukasta.

 

Öljynvaihdon ja venttiilien säädön suorittaminen kans iisiä.

 

Sitä en tiedä mitä muuttujia tuossa on, ja ilman referenssimoottoreita ei voi vertailuja newtonmetreihin tehdä.

[Simon Templar]

Rasperryssä ei taida olla A/D kanavia joten jonkinlainen lisäkortti on tarpeen. Eikös Petterillä ole jo kortti joka suoltaa jotain tietsikalle?

[Tanhis]

Rasperryssä ei taida olla A/D kanavia joten jonkinlainen lisäkortti on tarpeen. Eikös Petterillä ole jo kortti joka suoltaa jotain tietsikalle?

Lisäkortteja rajapintoihin on saatavissa valmiina oiken perkeleesti erilaisia.

[Simon Templar]

Niin varmaan on, mutta tarkoitin nyt lähinnä sitä että miksi tehdä rasperryllä kun se ei sellaisenaan mene kuitenkaan. Toimiva laitehan se on ei siinä mitään. Jos olisin itselle tekemässä tuommosta niin laittaisin kyllä kaikki yhdelle kortille.

[Tanhis]

Niin varmaan on, mutta tarkoitin nyt lähinnä sitä että miksi tehdä rasperryllä kun se ei sellaisenaan mene kuitenkaan. Toimiva laitehan se on ei siinä mitään. Jos olisin itselle tekemässä tuommosta niin laittaisin kyllä kaikki yhdelle kortille.

Joo kaikki yhdelle kortille tottakai se on parempi vaihtoehto mutta jos sen kortin saa valmiina niin itse en rupeaisi suunnittelemaan ja tinailemaan yhtään mitään se oli mun idea tuossa raspberryn tutkimisessa ideatasolla. Ja jos kumminkin tarvitsee tietokoneen kaveriksi niin raspberry olisi siihenkin ihan pätevä laite ettei tartte erillistä läppäriä tms kannella tallissa mukana.

[multanen]

Ei kai tuossa muuta järkevää systeemiä ole kuin että laitetaan kaasu pohjaan pienillä kierroksilla ja jarrulla päästetään kierrokset nousemaan rajoittajaan n. 5-10 sekunnin aikana. Niinkuin kait kaikissa jarrudynoissa tehäänkin. Kait sitä Telman jarrutustehoa voi säätää portaattomasti?

 

Sytytysennakkoa mitatessa ei puhuta oikeastaan näytteenottotaajuudesta. Se mitataan niin että kytätään antureiden signaaleja vaikkapa 1/100 sekunnin ajan. Kun tulpanjohdon anturilta tulee signaali laitetaan kellonaika ylös. Sitten odotetaan hihnapyörälle asennetun Hall-anturin YKK-signaali ja laitetaan sekin kellonaika ylös. Sitten lasketaan mikä ennakko on kun signaalien väli oli x mikrosekuntia RPM:n ollessa y.

 

Kattelen jos saan tämän Arduinolla tehtyä, ensiksi kokeilen just tuota sytytysennakkoa koska sen tallennuksella voi olla käyttöä vaikkei olis dynoakaan.

Ajattelin laittaa pienen nappi-neodyymimagneetin hihnapyörään liimalla tai tarralla.

Tässä iltasella kokeiln arduinossa ilmanpaineen ja lämpötilan mittausta, aika hankalaa sekin kun on jotain ihme kalibrointeja tehtävä tässäkin.

[wp]

Ei kai tuossa muuta järkevää systeemiä ole kuin että laitetaan kaasu pohjaan pienillä kierroksilla ja jarrulla päästetään kierrokset nousemaan rajoittajaan n. 5-10 sekunnin aikana. Niinkuin kait kaikissa jarrudynoissa tehäänkin. Kait sitä Telman jarrutustehoa voi säätää portaattomasti?

 

Sytytysennakkoa mitatessa ei puhuta oikeastaan näytteenottotaajuudesta. Se mitataan niin että kytätään antureiden signaaleja vaikkapa 1/100 sekunnin ajan. Kun tulpanjohdon anturilta tulee signaali laitetaan kellonaika ylös. Sitten odotetaan hihnapyörälle asennetun Hall-anturin YKK-signaali ja laitetaan sekin kellonaika ylös. Sitten lasketaan mikä ennakko on kun signaalien väli oli x mikrosekuntia RPM:n ollessa y.

 

Kattelen jos saan tämän Arduinolla tehtyä, ensiksi kokeilen just tuota sytytysennakkoa koska sen tallennuksella voi olla käyttöä vaikkei olis dynoakaan.

Ajattelin laittaa pienen nappi-neodyymimagneetin hihnapyörään liimalla tai tarralla.

Tässä iltasella kokeiln arduinossa ilmanpaineen ja lämpötilan mittausta, aika hankalaa sekin kun on jotain ihme kalibrointeja tehtävä tässäkin.

 

Kannattaa perehtyä tehonmittausstandardeihin jotka yleisimmin käytössä, moottoridynoissa määritetään softassa aloituskierrosluku

josta veto alkaa ns. pyyhkäisymittauksena, yleisimmät käytetyt kierrosten nousunopeudet taitavat olla 300 ja 600rpm/sec.

Jarrun ohjaus on "takaisinkytketty" kierroslukumittaukseen ja automatiikka kontrolloi nousunopeutta.

Telmassa säätö lieneee suhteellisen helppoa verrattuna vesijarruun jossa muuttujia enemmän, mm. servon sekä vesiventtiilin

mekaaniset ja hydrauliset ominaisuudet.

 

 

Tässä iltasella kokeiln arduinossa ilmanpaineen ja lämpötilan mittausta, aika hankalaa sekin kun on jotain ihme kalibrointeja tehtävä tässäkin

 

En ole vielä ehtinyt syvällisemmin perehtyä mutta ainakin Claes Ohlssonilla on ollut noin satasen hintaluokassa sääasemaa

myytävänä joka kytkettävissä USB:llä tietokoneeseen. Mittaukset tarvitaan vasta laskettaessa korjauskerroin vallitseviin

sääolosuhteisiin nähden ja mukana on myös suhteellisen ilmankosteuden mittaus. Itsellä tarkoitus käyttää sääasemaa

Excel- pohjaiseen kilpailulokikirjaan johon tallennetaan jokaisen ajetun vedon olosuhteet, säädöt ja aikakortin tulokset.    

[multanen]

Jarrun ohjaus on "takaisinkytketty" kierroslukumittaukseen ja automatiikka kontrolloi nousunopeutta.

 

myytävänä joka kytkettävissä USB:llä tietokoneeseen. Mittaukset tarvitaan vasta laskettaessa korjauskerroin vallitseviin

sääolosuhteisiin nähden ja mukana on myös suhteellisen ilmankosteuden mittaus.

Varmaan manuaalisesti ohjattu jarrutus tulee. Ei se niin tarkkaa ole kunhan kierrokset muuttuvat sen verran hitaasti että inertiavoimat voi jättää pois laskuista. Hieno olisi tietysti automatisoitu jarrutus.

 

Mulla tulee laatikkoon sisälle ilmanpaineen, -kosteuden ja lämpötilan mittaus ja ulos tulee raaka-arvot ja sään mukaan korjatut.

[wp]

 

 

Tuossa Sport Devices- puljun sivuilta lainattuja kuvia, kyselin kerran tuota kyseistä sarjaa vanhaan Hoffmanniin päivitykseksi

mutta asia ei edennyt hintatiedustelua pidemmälle, dynon omistajan investointikatto tuli vastaan...

Alkuperäinen ohjauselektroniikka oli rikki, korvaavia komponentteja ei ollut saatavissa edes silloin.

 

 

[JaniM]

Meidän penkissä akuilla ohjaus ja mikrokontrolleri ohjaa jarrua potikalla. Löytyy seinäajo eli haluttu kiekka pysyy ja sit ihan normi jarruvoiman säätö nupilla. Suomalaista tekoa tuo, kun oma ohjausmuuntaja penkistä alkoi temppuileen.

[P_Valtonen]

Taas menny näköjään parivuotta ja tämä ei edenny sitten paskaakaan =(

 

Nyt hakusessa valmis softa. 

 

Onko tästä kokemuksia kellään?

http://probyte.fi/catalog/product_info.php?products_id=32

http://probyte.fi/catalog/product_info.php?products_id=253

Heillä ei ole mahdollista liittää Telmaa mukaan mittaukseen

 

Entä tämä?

http://www.dynomec.com/index_suomi.PHP

 

Muita markkinoijia Suomessa?

Edited April 27, 2017 by P_Valtonen

[Matti-Pekka]

Ainakin Boschilla on aikoinaan ollut tällainen jarrupenkki jossa veden määrällä säädettiin vastusta ja penkki mittasi vääntöä. Näissä on se hauska ominaisuus, että jos vedelle on suljettu järjestelmä niin vettä pitää olla PALJON, tai mieluummin niin että vesi virtaa läpi ja menee suoraan viemäriin. 1000 hp eli reilu 700 kW riittää keittämään kuution vettä melko nopeasti...

Terve

tämä topiikki oli mulle uusi tuttavuus... Olin Saabin kilpailuosastolla töissä -76..-80 (siihen asti kun se lopetettiin..) siellä oli kisakoneiden sisäänajoon ja jarrutukseen tuollainen vesijarru..siinä ajettiin kisakone "sisään" n. 6..8 h ennen jarrutusta. Vesijarrussa oli voimakas virtaus ja vesi johdettiin "viemäriin" en muista minne se jarru sitten lopuksi meni kun osasto lopetettiin...

[multanen]

Taas menny näköjään parivuotta ja tämä ei edenny sitten paskaakaan =(

Olen tässä talven aikana rakennellut prototyyppiä mopon dynamometristä. Hydraulipumppua aattelin käyttää jarruna kun kuulin että semmosta harrastavat nykyään. Tämä on semmosille muutaman hevosvoiman tehoille (hydraulipumpun teho ratkaisee, sähköpuoli käy sama kaikille tehoille).

Mulla on tähän arduinoon perustuva elektroniikka jo kehiteltynä. Piti tehdä hauska output-systeemi: Laite kirjoittaa tiedot suoraan Excel-taulukkoon... Se näkyy siis tietokoneelle USB-näppäimistönä. Sen takia tein näin kun en osaa Windowsille ohjelmoida mitään, Excelin avulla saa sitten käyriä piirrettyä.

[Anpu]

Olen tässä talven aikana rakennellut prototyyppiä mopon dynamometristä. Hydraulipumppua aattelin käyttää jarruna kun kuulin että semmosta harrastavat nykyään. Tämä on semmosille muutaman hevosvoiman tehoille (hydraulipumpun teho ratkaisee, sähköpuoli käy sama kaikille tehoille).

Mulla on tähän arduinoon perustuva elektroniikka jo kehiteltynä. Piti tehdä hauska output-systeemi: Laite kirjoittaa tiedot suoraan Excel-taulukkoon... Se näkyy siis tietokoneelle USB-näppäimistönä. Sen takia tein näin kun en osaa Windowsille ohjelmoida mitään, Excelin avulla saa sitten käyriä piirrettyä.

Miksei kukaan tee palopumpuista moottoridynoa? Mieluummin vesikylpy kuin kuuma öljy.

Edited April 26, 2017 by Anpu

[hpa]

Hydraulipumppu ja siihen painemittari, tuotosta saa tehon laskemalla jos haluaa.Yleensa painelukema riittää.

[JaniM]

Dynomecin kalliimmasta oli kokemusta useamman vuoden. Toimi hyvin. Kiinnostaako Petteriä meidän vanha penkin ohjaustekniikka pömpeli? Lämmin analogiatekniikka vaatii jotain näpräystä, jotta toimisi.

[P_Valtonen]

Hydraulipumppu ja siihen painemittari, tuotosta saa tehon laskemalla jos haluaa.Yleensa painelukema riittää.

Järkihintaiset pumput on aina enemmän ja vähemmän kulunut. Siksi laskenta on "suattapi olla tai suottaapi olla olematta" tarkkuutta.

Lisä haaste on että paineet on mitä sattuu, kun öljyjen viskositeetti muuttuu lämpöjen mukana.

Toki jos pelkkä ennen ja jälkeen virityksen tiedot piisaa, niin siihen hyvä laite.

 

Itte hylkäsin hyden lisäksi hukkalämmön takia. Telmassa jätelämmöt menee suoraan ilmaan, mutta hydessä joudut jäähdyttää öljyn.

 

Lisä boonuksena (laiteista tarkemmin tietämättömänä) pelkäsin jos joku paikka pettää niin satojen baarien nestepaineella ei välttämättä ole

terveydelle positiivisia vaikutuksia.

Edited May 2, 2017 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Terve

tämä topiikki oli mulle uusi tuttavuus... Olin Saabin kilpailuosastolla töissä -76..-80 (siihen asti kun se lopetettiin..) siellä oli kisakoneiden sisäänajoon ja jarrutukseen tuollainen vesijarru..siinä ajettiin kisakone "sisään" n. 6..8 h ennen jarrutusta. Vesijarrussa oli voimakas virtaus ja vesi johdettiin "viemäriin" en muista minne se jarru sitten lopuksi meni kun osasto lopetettiin...

Heinolassa HeMillä on vesijarru. Samaten oli Lusin VW porukalla (liekkö vielä) viime vuosituhannella

Ruisleivän kokoseen laitteeseen saa hukattua (ainakin Lusin hurjien mukaan) 1000hp & 10000rpm

HeMin laitteen jarrutusenergia säädetään suoraan jarruun valutetun vesimäärän mukaan. Eli jos syöttö loppuu, niin jarru vaan valuu tyhjäksi ja pyörii ilman kitkaa tyhjänä. Etuna se että jarrutuksen jätelämpö menee veden mukana suoraan viemäriin. Haittana toki se että vaatii lämpimät tilat, jos tarve talvella kurnuuttaa mosaa.

Edited April 28, 2017 by P_Valtonen

[P_Valtonen]

Dynomecin kalliimmasta oli kokemusta useamman vuoden. Toimi hyvin. Kiinnostaako Petteriä meidän vanha penkin ohjaustekniikka pömpeli? Lämmin analogiatekniikka vaatii jotain näpräystä, jotta toimisi.

Itte kanssa kuolasin jo tuon Dynomekin perään.... Kiitos kommentista

 

Mullon ollu 10-15v kasassa jo ohjaus pömpeli. (0-24VDC 140A)  

Tää mun Telma vaatii sen 120A, taipuuko sun poweri siihen? Noutohetkestä on jo aikaa,

mutta muistaakseni se sun eka penkin Telma oli fyysisesti huomattavasti tätä mun laitetta pienempi ja sitäkautta "vähävirtasempi".

Eli powerikin mulle (ehkä) liian tehoton? Vois tuota vilkasta. On Porvwoossa nyt säilössä jossakan?

Edited April 28, 2017 by P_Valtonen

[JaniM]

90v vai päälle sadan mikä se tuossa olikaan ohjaus. Iso muuntaja kaapin alapuolella ja tehodiodeilla hoituu ohjaus. 3 vaihe töppelillä virtaa haluaa.

Mut täällä PorVWoossa vielä kaappi uusien rullien vieressä tilaa viemässä, se valkoinen iso rullilla mikä kyytiin nostettiin silloin kun ostettiin penkki.

[P_Valtonen]

Eli tuo ajaa kaikkia käämejä sarjassa.... ei pöllömpi ohjaus-idea.

Jatketaan rivalla =)

[P_Valtonen]

Sen verran etenemistä että softana tuo Dynomec olis hyvä. Tuli soitettua isännälle ja toisaalta Janin hyvät käyttäjä kommentit vaan vahvisti mielipidettäni. 

 

Dynomec softalla mittaustapahtuma on viisaampi, kuin tuolla aikaisemin selittämäni omalla softalla tapahtuva ideani oli. Eli tässä vaan laitetaan mittaus päälle tietokoneelta ja koneelta lappu lattiaan. Yksi kuormitus aika on käsittääkseni 10-20sec kokoluokassa. Laitteisto mittaa inertiaa vasten tarvittavan kiihdytyksen. Eli miten nopeasti ulkopuolinen massa kiihtyy (Telman liikkuvat valurautaiset päätykappaleet). Tämä mitataan voima-anturin kautta.  

 

Kun penkkiin laittaa tehokkaamman moottorin, lyhenee em. aika luonnollisesti ja parin sekunnin pika-rykäsy ei ole tarkoitus. Mittatarkkuus häiriintyy ja käppyrästä tulee vääristynyt. Suurempi tehoisella koneella lisätään inertian kaveriksi Telmalla vastamommenttia tarpeellinen määrä. Mittaus tapahtuu samalla tavalla olipa Telman voimaa mukana tahi ei. Yksinkertaista :) 

 

Softamyyjän mukaan Telman inertia ei riittäne uudella tehotavoitteellani. Inertiaa pitäs kasvattaa, joko laatikon välityksiä pidentämällä tai inertia massaa lisäämällä. Nyt tarkoitus kaivaa neloseksi sikapitkä erikoisvälitys ja varustautua siihen että Telman toiselle sivulle tulis koko valurautasen "ropelin" halkasijaltaan oleva lisämassa. Lisämassan teen vasta jos / kun möökö-koneilla alkaa tulla vastaan ongelmia. 

 

Tuosta sytytysennakon mukana olemisesta olen henkisesti luopunut. Hoidan tuon viisaalla ennakkolampulla tuo juttu.

Mutta vastaavasti tehotavoite muuttui 200hp arvosta, no sanotaan vaikka että huomattavasti suurempaan :)

Edited May 10, 2017 by P_Valtonen

[Gerbiili]

Tuossa on kaverin kanssa vesijarrua suunniteltu. Softapuoli on ollut ihan täysin auki vielä toistaiseksi aikataulun lisäksi. Itse vesijarrun mekaaninen osuus kyllä onnistuu omassa konepajassa. Onko moiselle kiinnostusta vai tuleeko tähän projectiin tuo telma ja lisärensselit. Vai onko vain kysymys siitä että ne sai edullisesti hankittua? Noita kyllä useampikin saattas syntyä jos moinen kiinnostaa. Kokoonkin ja rakenteeseen voi vielä vaikuttaa kun mitään ei ole lyöty lukkoon suunnitelman osalta.